Maistuisiko kouluruoka iltapäivällä uudelleen? Joroisissa maistuu, ja kouluruoan hävikki hipoo nollaa

Ylijäänyt ruoka on tarjolla kaikille nuorille taustaan ja tuloihin katsomatta.

ruokahävikki
Joroisten yhtenäiskoulun ruokalasta jäänyttä kanakeittoa margariinirasioissa.
Joroisissa koululta ylijäävä ruoka pakataan margariinirasioihin ja pakastetaan nuoria varten. Esa Huuhko / Yle

Joroisten yhtenäiskoulun ruokalassa syö päivittäin yli 400 oppilasta ja ruoka tekee kauppansa. Viimeisimmän Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän terveyskyselyn mukaan Joroisten yläkoululaisista 90 prosenttia syö kouluruokaa päivittäin. Oppilaiden keskuudessa koululounaan nauttimista pidetään itsestäänselvyytenä.

– Totta kai syön joka päivä koulussa. Ruoka on täällä useimmiten maukasta, sanoo 8.-luokkalainen Ninna Simonen.

Simosen vieressä kanakeittoa nauttiva Iina Örnberg nyökkäilee. Hän kertoo, ettei koulualueelta ole luvallista poistua kesken koulupäivän, joten kaupasta ei tule herkkuja haettua.

Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikkialla, sillä THL:n tilastojen mukaan keskimäärin lähes kolmasosa Suomen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista peruskoululaisista jättää päivittäisen koululounaan väliin. Joissain kunnissa luku on jopa 60 prosenttia.

Koska ruoka maistuu Joroisten oppilaille, ei biojätettä ruokalassa juuri synny.

– Osallistuimme hävikkiviikkoon jolloin punnitsimme syntyvän biojätteen painon. Kolme kiloa oli tullut, ja silloin oli 510 annosta ruokaa tarjoiltu. Sen kun jakaa per naama, niin ei se ole kovin paljon, sanoo Joroisten yhtenäiskoulun keittiön emäntä Sari Kosunen.

Kosusen esittämä jakolasku kertoo, että biojätettä tarjoiltua annosta kohden syntyi alle kuusi grammaa.

Hävikkiviikko (siirryt toiseen palveluun) (Hävikkiviikon nettisivut) on Kuluttaja-lehden järjestämä vuosittainen kampanja, jolla kiinnitetään kuluttajien huomiota ruokahävikin vähentämiseen ja halutaan nostaa ruoan arvostusta.

Jyväskylä edelläkävijänä hävikkiruoan hyötykäytössä

Kouluissa syntyvän hävikkiruuan hyötykäyttöä ryhdyttiin todenteolla pohtimaan maassamme kuusi vuotta sitten. Tuolloin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa keksittiin erilaisia tapoja säästää luonnonvaroja kuten ruokaa.

Aiemmin kouluilta ylijäävä ruoka päätyi biojätteeksi. Sitten vastaava palvelupäällikkö Paula Puikkonen Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattauksesta keksi, että täysin syömäkelpoisen, linjastoon jäävän ruoan voi hyödyntää.

Tyypillisin tapa jakaa kouluilta jäävää ruokaa, on myydä sitä suoraan koulun ruokalassa tai tarjota järjestöjen ja seurakuntien kautta vähävaraisille. Jyväskylän mallia ovat soveltaneet kymmenet kunnat Suomessa.

Joroisissa linjastoon jäävä ruoka tarjoillaan iltapäivisin ilmaiseksi nuorisotilassa. Ruokaa myös pakastetaan nuoria varten. Idea lähti kunnan nuoriso-ohjaajalta Sari Paavonsalolta neljä vuotta sitten. Hän tapasi nuorisotilassa päivittäin nuoria, joilla ei ollut eväitä tai taskurahaa mukanaan.

– Siitä tuli ajatus, että koululla jää aika usein ruokaa yli, voisiko sitä hyödyntää. Minä en kysele keneltäkään, minkä verran on tuloja vaan nuori saa viedä ruokaa myös kotiin. Varsinkin itsenäistyvät nuoret käyvät annoksia hakemassa, Joroisten kunnan nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo kertoo.

Jopa margariinirasiat hyödynnetään

Käytännössä homma toimii niin, että Paavonsalo saa keittiöstä tiedon, jos ruokaa on jäänyt linjastosta yli. Keittiön henkilökunta jäähdyttää ruoan nopeasti jäähdytyskaapissa ja Paavonsalo vie ruuan pihan poikki koulun yhteydessä olevaan nuorisotilaan. Nuoret voivat syödä ruokaa joko iltapäivällä nuokkarilla tai ottaa valmiiksi pakastettuja annoksia mukaan kotiin.

Joroisissa asiaa on mietitty niin pitkälle, että edes ruoan pakkaamisesta annospurkkeihin ei synny kuluja.

– Keittiössä henkilökunta ottaa talteen margariinirasiat ja pesee ne koneessa. Minä käytän näitä rasioita pakastukseen ja annosten säilyttämiseen, Sari Paavonsalo kertoo.

Nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo siirtää Joroisten yhtenäiskoulun ruokalasta jäänyttä ylijäämäruokaa pienempiin rasioihin.
Nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo pakkaa osan ruuasta pakkaseen nuorille kotiin vietäväksi. Osan ruuasta nuoret syövät nuorisotilassa iltapäivisin. Esa Huuhko / Yle

Luonnonvarakeskuksen tietojen (siirryt toiseen palveluun) (Luken julkaisu) mukaan maamme kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa syntyy vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä eli roskiin päätyvää ruokaa. Tästä syntyvät kulut ovat päivittäin noin 130 000 euroa.

Joroisissa ylijäämäruokaa on nimenomaan haluttu tarjota nuorille maksutta.

– Se on käytännössä jo kerran maksettua ruokaa, mitä tarjotaan. Ei se kunnan kukkaroa lihota otetaanko siitä rahaa vai ei. Todettiin että tämä on todella hyvä tapa hyödyntää ylijäämäruokaa, sanoo Joroisten kunnan sivistysjohtaja Jaakko Kuronen.

Nuoret ovat ottaneet palvelun ilolla vastaan. Moni nuori käy syömässä nuokkarilla lämpimän ruoan ennen illan harrastuksia. Tästä on iso hyöty kunnassa, jossa osa oppilaista asuu pitkänkin matkan päässä keskustasta. Lukion kolmasluokkalainen Tuuli Kantonen syö nuokkarilla usein.

– Vielä tämä hyvälle maistuu vaikka olisi päivällä jo samaa ruokaa koulussa syönyt, Kantonen sanoo kanakeiton äärellä.

Hän näkee palvelun erityisesti itsenäistyvien nuorten kannalta erittäin hyvänä.

– Säästyy aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse ruokaa laittaa vaan voi saada sitä täältä mukaan.

Nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo näkee ylijäämäruoan jakamisen nuorille yhdenveroisuutta lisäävänä asiana.

– Jää semmoinen nolous pois, että miksi minulla ei ole eväitä. Täällä ei kysellä tuloja tai onko rahaa, kuten moniin tukipalveluihin kysytään perheen tilannetta. Meillä kaikki nuoret saavat tulla syömään eikä siinä tehdä mitään jakoa, Paavonsalo sanoo.