Keskustelu kuuden tunnin työpäivästä käy kuumana: “Se kertoo tästä ajasta, että muutos herättää tunteita"

Työajan lyhentämistä perustellaan muun muassa tuottavuuden kasvulla ja työuupumuksen vähenemisellä.

työelämä
Lyhyempi työviikko - realismia vai haihattelua?
Lyhyempi työviikko - realismia vai haihattelua?

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sdp.) ehdotus työajan lyhentämisestä kuuteen tuntiin päivässä oli tervetullut avaus. Tätä mieltä on viestintätoimisto Ellun Kanojen tutkimusjohtaja Elina Kiiski-Kataja.

– Meillä on tässä ajassa valtavia haasteita, kuten ilmastonmuutos. Haluaisin nähdä poliitikkojen ottavan rohkeasti kantaa, millaisia visioita heillä on. Se kertoo tästä ajasta, että muutos herättää tunteita, Kiiski-Kataja sanoo.

Marin esitti työajan lyhentämistä SDP:n 120-vuotisjuhlassa pidetyssä paneelikeskustelussa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta tyrmää ministerin ehdotuksen.

– Työajan lyhentäminen ei ole lyhyellä, keskipitkällä eikä edes pitkällä aikavälillä taloudellisesti realistinen tavoite. Hyvinvointivaltion rakenne on sellainen, että se ei oikein tahdo toimia, ellemme tee riittävästi töitä, Maliranta sanoo.

Työajan lyhentämistä 1990-luvun lopulla tutkineen työmarkkinaneuvos Pekka Peltolan mukaan työajan lyhentäminen on vääjäämätön trendi, koska teknologian kehitys vie enemmän työpaikkoja kuin luo uusia.

– Kokeilun tulokset olivat kolmen vuoden aikana oikein hyviä ja teollisuuden aloilla tuottavuus kasvoi merkittävästi. Uudistus kuitenkin tyssäsi työnantajien kovaan vastustukseen, Peltola sanoo.

Kiky-sopimus katkolla

Työn tuottavuus nousee jälleen puheenaiheeksi syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työnantajapuoli toivoo, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana solmittu kilpailukykysopimus jäisi voimaan. Sopimuksessa työntekijöiden työaikaa pidennettiin ilman rahallista korvausta.

Työntekijäpuoli toivoo, että kilpailukykysopimus puretaan syksyn neuvotteluissa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen mukaan työajan pidennys on parantanut Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä.

– Minä kyllä ihmettelen, millä konstilla on pystytty mittaamaan sitä, että työajan pidentäminen lisää työpaikkoja. Ensimmäinen seuraus työajan pidentämisestä on, että yritykset katsovat, kannattaako niiden ottaa lisää työvoimaa, Peltola sanoo.

Aiemmin Etlassa työskennellyt Maliranta puolustaa kilpailukykysopimusta. Hänen mielestään oli oikea ratkaisu, että Suomen kilpailukykyä parannettiin lisäämällä työtunteja eikä esimerkiksi alentamalla palkkoja.

– Työntekijän kannalta on parempi, että tulot eivät laske, koska monet ihmiset tarvitsevat tietyn tulotason, Maliranta sanoo.

Ellun Kanojen Kiiski-Katajan mukaan työn tuottavuutta ja työelämää pitää tarkastella erilaisten linssien läpi.

– Kilpailukyky on tärkeää nykyisen hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta, mutta lisääntyvä työ ja kulutus voi olla huono asia, jos planeetan ekologiset rajat tulevat vastaan. Työajan lyhentäminen voisi myös vähentää uupumusta ja siten lisätä ihmisten hyvinvointia.

Lue aiheesta lisää:

Sanna Marin unelmoi neljän päivän työviikosta: "Tänään ehkä utopiaa, tulevaisuudessa voi olla totta" – Talousviisaat tyrmänneet idean aiemmin

Näin kirkastetaan työllisyysluvut: Parjattu osa-aikatyö voi olla joskus myös siunaus – "Palkka laski 10 prosenttia, elämänlaatu nousi 25 prosenttia"

Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Edessä hurja työmarkkinakierros: Julkisen sektorin naisvaltaiset alat vaativat vientialoja selvästi suuremmat palkankorotukset

Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?