Tämäkö muka vesistö? Maaseudun jätevesiremontit käynnistyvät hitaasti ja monille lain vaatimuksetkin tulevat vielä yllätyksenä

Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen takaraja lähestyy. Kiinteistönomistajat ovat pikku hiljaa heräämässä.

jäteveden käsittely
Kaksi miestä tarkastelemassa laskuojaa.
Heikki Saari ja Jukka Iivari totevat, että laskuojan pohjalla on vähäsateisen kesän jälkeen vain hyvin vähän vettä.Kalle Niskala / Yle

Tänä kesänä Seinäjoen Ylistarosta talon ostanut Jukka Iivari astelee tonttinsa rajalle ja kehaisee olevansa rantatontin omistaja.

– Jos oikein tarkkaan katsoo, kyllä siellä vettä näkyy, naurahtaa Iivari ja osoittaa runsaan kasvuston peitossa olevaa laskuojaa.

Kun Iivari ryhtyi talokaupoille, ei hän aivan heti huomannut, että onkin hankkimassa taloa vesistön viereltä. Kauppoja tehdessä oli kuitenkin jo selvää, että edessä on ihan kunnon jätevesiremontti.

Reilun 30 metrin päässä Iivarin talon seinästä sijaitseva laskuoja on osa vesistöä. Ojaa pitkin vesi kulkee Kyrönjokea kohti.

Vanhat sakokaivot tiensä päässä

Lokakuun lopun takaraja koskee haja-asutusalueilla ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöistä. Näissä kiinteistöissä on jätevesijärjestelmät päivitettävä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

– Vesistön läheisyyden takia tässä kohteessa ei selvitä millään kevyellä ratkaisulla, selvittää LVI-Saaren toimitusjohtaja Heikki Saari Ylistarosta.

Saari on tekemässä jätevesiremonttisuunnitelmaa Iivarin taloon. Vanhat sakokaivot poistetaan ja tilalle asennetaan laitepuhdistamo, jossa on kolme sakokaivoa ja puhdistusosa. Puhdistettu vesi johdetaan vesistöön.

Talonomistajaa edessä oleva remontti kirpaisee hieman, sillä pienenä yllätyksenä se tuli. Kysymys on kuitenkin tuhansien eurojen remontista.

– Lainaa olen ottanut kylpyhuone- ja wc-remonttia varten. Tämä jätevesiosuus pitää kaivaa nyt jostain muualta.

Heikki Saaren mukaan Iivarin talo on hyvin tyypillinen jätevesiremonttikohde.

– Näitä 50-luvulla rakennettuja rintamamiestaloja on rakennettu paljon maaseudulle ja niiden sakokaivot ovat aikansa eläneitä.

Jukka Iivari talonsa edessä.
Jukka Iivarin jätevesiremontti on jo vireillä, mutta suunnitelu ja toimenpideluvan hankkiminen vievät sen verran aikaa, että uutta puhdistamoa päästäneen asentamaan vasta ensi keväänä.Kalle Niskala / Yle

Laskuojista hämmennystä

Saaren yrityksessä puhelimet ovat soineet tiuhaan. Vanhojen talojen omistajat ovat vihdoin havahtumassa siihen, että jäteasetuksen takaraja lähestyy.

Hämmentyneitäkin yhteydenottoja on tullut sen jälkeen, kun Seinäjoella kaupunki lähestyi kirjeellä kaikkia kuntalaisia, joilla on kiinteistö niin sanotulla herkällä alueella ja joita jätevesiasetuksen siirtymäaikavelvoitteet koskevat.

– Monelle on tullut yllätyksenä se, että talo on vesistön vieressä, toteaa Saari.

Saman havainnon on tehnyt kaupungin ympäristönsuojeluntarkastaja Miia-Eveliina Lae. Puhelimet ovat myös ympäristöyksikössä pirisseet ahkerasti.

– Mutta hyvä, että ihmiset ottavat yhteyttä ja kyselevät, huomauttaa Lae.

Laen ja Saaren mukaan hämmennystä ja yllätyksiä aiheuttavat juuri laskuojat, joita Etelä-Pohjanmaan peltoalueilla on paljon. Niitä ei ole mielletty osaksi vesistöä.

Jos oman talon tai vapaa-ajan kiinteistön tilanne on epäselvä, sen voi helposti selvittää Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelusta (siirryt toiseen palveluun) tai vesihuoltotulkista (siirryt toiseen palveluun) tai ottamalla yhteyttä kuntaan, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.

Pitkä matka tositoimiin

Lokakuun loppu lähestyy, mutta soittokierros alan toimijoille osoittaa, että pakollisten jätevesiremonttien tekemisessä ei ole päästy kunnolla edes alkuun.

– Ruuhkaa ei ole ollut. Toimenpidelupia jätevesiremontteihin on tänä vuonna myönnetty alle kymmenen, toteaa Mustasaaren kunnan johtava rakennustarkastaja Michael Ek.

Ek myöntää, että se on todella vähän pinta-alaltaan ja väestömäärältään suuressa rannikkokunnassa.

Valvontavastuu lain toteutumisesta on kunnilla. Monissa kunnissa pohditaankin nyt, miten kiinteistönomistajat saadaan patistettua tosi toimiin.

Länsirannikon ympäristöyksikön toiminta-alueella Pohjanmaalla on useita rannikkokuntia ja tuhansia kiinteistöjä, joita jätevesiasetuksen takaraja koskee. Edessä on iso urakka, myöntää ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maria Mattfolk.

– Tarkoituksena on laatia ensi talven aikana rekisteri niistä kiinteistöistä, joissa sijainnin perusteella jätevesijärjestelmät pitäisi olla päivitettynä. Sen jälkeen käynnistetään tarkastukset näissä kohteissa.

Mattfolkin mukaan kaikkien kiinteistöjen tilanteen selvittäminen vie paljon aikaa.

– Nykyisillä henkilöresursseilla se voi kestää vuosia.

Sakokaivo talon nurkalla.
Routa on vääntänyt vanhaa sakokaivoa. Kalle Niskala / Yle

Yli 40 vuotta LVI-alalla toiminut Heikki Saari on kuitenkin optimistinen. Hän on korva tarkkana seurannut keskustelua, jota jätevesiasetuksesta on vuosien aikana käyty ja uskoo, että kansa on lopulta taipumassa lainsäätäjien tahtoon.

– Kapinavaihe näyttää nyt olevan ohi. Kyllä ihmiset ymmärtävät sen, että 50-luvun laitteet eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia.

Aiheesta voi keskustella 23.8. klo 22 saakka.

Lue lisää:

Uusi hallitus ei aio muuttaa kiisteltyä jätevesilakia – remontti tehtävä lokakuun loppuun mennessä, kunta voi myöntää lisäaikaa

Nyt alkavat olla viimeiset hetket hoitaa mökin jätevesijärjestelmät kuntoon – "Kyllä tässä maassa riittää kaivureita ja urakoitsijoita"