"Halvan leivän aika on ohi", julistivat leipomot 10 vuotta sitten – nyt oikeus sanoo, että kyse oli laittomasta hintojen ohjailusta

Oikeus on määrännyt Leipuriliitolle sakot hintasuosituksista, joita se antoi jäsenyrityksilleen kymmenen vuotta sitten.

leipomoteollisuus
Puu-uunileipiä
Laittomaksi todetussa hintakampanjassa oli kyse muun muassa ruisleivistä. Arkistokuva.Kimmo Hiltunen / Yle

Suomalaisten leipomojen muodostaman Leipuriliiton on todettu syyllistyneen laittomaan hintojen ohjailuun.

Korkein hallinto-oikeus on määrännyt Leipuriliitolle 30 000 euron sakon kilpailurikkomuksesta. Tapaus liittyy vuosien 2007–2011 innokkaaseen kirjoitteluun, jolla yhdistys pyrki vaikuttamaan leipomotuotteiden hintojen korottamiseksi.

Julkisuudessa Leipuriliiton johto puhui muun muassa siitä, miten "halvan leivän aika on ohi" ja että hinnat nousisivat 10–20 prosentilla. Liiton sisäisessä viestinnässä jäsenyritysten hinnankorotustarpeista keskusteltiin enemmän ja tarkemmin. Ihmettelyn kohteena oli muun muassa ruispala-tyyppisten leipien halpa hinta.

– Toivotan teille rohkeutta ja asennetta, kun teette ratkaisuja mahdollisten hinnankorotusten suhteen! liiton jäsenkirjeessä todettiin vuonna 2007.

Asiaan puuttuneen Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan yksittäinen yritys saa hinnoitella tuotteensa kuten haluaa. Laittomaksi hinnoittelu muuttuu, kun korotuksista keskustelee yhdessä kilpailevien yritysten kanssa.

Sanktio ei ole missään suhteessa toiminnan vakavuuteen.

Kirsi Leivo

Liiton jäsenyritykset kattoivat tuolloin noin kaksi kolmasosaa alan liikevaihdosta.

– Ja vaikka osa viestinnästä kohdistui liiton sisälle, lehdistötiedotteita pyrittiin jakamaan muillekin, jolloin käytännössä pyrittiin nostamaan myös liiton ulkopuolisten yritysten hintoja, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Juuli Broms.

Leipuriliitto: "Epäonnisia ja huonoja julkituloja"

Leipuriliiton tapaus ratkaistiin alun alkaen markkinaoikeudessa vuonna 2016. Sekä Leipuriliitto että Kilpailu- ja kuluttajavirasto valittivat ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeus päätyi tuoreessa ratkaisussaan korottamaan sakkoja 15 000 eurosta 30 000 euroon.

Leipuriliiton hallituksen uusi puheenjohtaja Kari Meltovaara sanoo hintakampanjan osuneen aikaan, jolloin leipomot kävivät hyvin huolestunutta keskustelua raaka-aineiden hintojen noususta. Osin kustannukset eivät kuitenkaan nousseet niin paljon kuin pelättiin.

– Ne ovat olleet epäonnisia ja huonoja julkituloja. Kunnioitamme oikeuden päätöstä. Haluan kuitenkin korostaa, että sen jälkeen Leipuriliiton toiminnassa ei ole ollut moitittavaa, Meltovaara sanoo.

Toivotan teille rohkeutta ja asennetta, kun teette ratkaisuja mahdollisten hinnankorotusten suhteen!

Leipuriliiton jäsenkirjeestä

Hintasuosituksen vaikutuksia ei ole tutkittu, mutta Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi reikäleivän hinta pomppasi runsaat kymmenen prosenttia vuonna 2008.

Meltovaaran mukaan silloisen toimitusjohtajan Mika Väyrysen jatkosta on keskusteltu oikeusjutun yhteydessä, mutta hän nauttii edelleen Leipuriliiton hallituksen luottamusta ja jatkaa tehtävässä.

Aiemmin Leipuriliitto on Ylellä kiistänyt syyllistyneensä hintasuositusten antamiseen. Toimitusjohtaja Väyrynen on myös Leipuri-lehden pääkirjoituksissaan kyseenalaistanut KKV:n toimintaa (siirryt toiseen palveluun) oikeusprosessin aikana.

Leipomojätit lähtivät liitosta oikeusjutun aikana

Laittomaksi todetun kirjoittelun aikana Leipuriliittoon kuuluivat myös Suomen suurimmat leipomot Fazer ja Vaasan Oy. KKV tutki kummankin yrityksen roolia erikseen, mutta ei löytänyt riittävästi näyttöä niiden osallisuudesta kartellirikkomukseen.

Sittemmin sekä Fazer että Vaasan ovat eronneet liitosta. Ylen tietojen mukaan tutkinta ja sitä seurannut keskustelu hintasuosituksista vaikuttivat taustalla päätöksessä.

– Leipuriliiton tavoitteet ovat ehkä enemmän kohdistuneita pienempiin ja keskisuuriin leipomoihin, kun taas me edustamme suuria, valtakunnallisia leipomoita, perustelee Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson yhtiön eroa liitosta.

– Toisaalta tämä tapahtumasarja ei ole ainakaan vahvistanut meidän liimapintaa Leipuriliittoon.

Leipuriliitto koostuu Fazerin ja Vaasan Oy:n eron jälkeen lähinnä pienistä ja keskisuurista leipomoista. Sen jäsenyritykset kattavat nykyään noin puolet alan liikevaihdosta Suomessa.

"Sanktio ei missään suhteessa toiminnan vakavuuteen"

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto ei löytänyt riittävästi näyttöä siitä, mitkä yritykset Leipuriliiton sisällä vaikuttivat yhdessä hintojen ohjailuun. Sen vuoksi kartellisakot määrättiin ainoastaan toimialayhdistykselle – ja samasta syystä sanktiot jäivät viraston näkökulmasta pieniksi.

Nykyisen lainsäädännön mukaan rangaistus kartellista voi olla enintään 10 prosenttia toimialayhdistyksen liikevaihdosta. Ja vaikka sen suurimmat yritykset pyörittävät yksin kymmenien miljoonien eurojen bisneksiä, Leipuriliiton liikevaihto jää satoihin tuhansiin euroihin.

– Sanktio ei ole missään suhteessa toiminnan vakavuuteen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo.

Hänen mukaansa sanktion pitäisi olla suurempi kuin hyöty, jota kartellilla tavoitellaan. Leipuriliiton tapauksessa virasto ei selvittänyt, kuinka paljon hintasuosituksista oli taloudellista hyötyä jäsenyrityksille.

Leivon mukaan uusi EU-direktiivi velvoittaa Suomenkin koventamaan sanktioita kartellien tapauksissa. Tulevaisuudessa enimmäissanktiossa voidaan ottaa huomioon myös jäsenyritysten liikevaihto. Se on Leivon mielestä hyvä asia. KKV on myös esittänyt kartellien kriminalisointia.

– Alhaisista sanktioista eivät hyödy ketkään muut kuin yritykset, jotka tietoisesti toimivat lainvastaisesti.

Leivon mukaan KKV:lla on tälläkin hetkellä tutkinnassa useita kartelliepäilyjä, joissa osallisena on jonkin alan toimialayhdistys.

Korkein hallinto-oikeus korotti hiljattain seuraamusmaksuja myös niin sanotussa bussikartellijutussa.