Pitäisikö vanhemmat istuttaa takaisin koulunpenkille? Kyllä, vastaavat asiantuntijat – Kokosimme 6 neuvoa sujuvaan kouluarkeen

Myös vanhempien olisi hyvä istua välillä koulunpenkille lastensa kanssa, neuvovat asiantuntijat.

koulut
Viittaava käsi, ala-aste, Eteläisten koulu
Viime vuosina on yleistynyt käytäntö, jossa vanhempia kutsutaan tutustumaan kouluun ja opetuksen kesken tavallisen koulupäivän.Jaani Lampinen / Yle

Kouluvuoden käynnistyttyä alkaa kalenteri täyttyä vanhempainilloista ja -varteista, koulujen teemapäivistä. Monessa koulussa käytössä oleva sähköinen reissuvihko Wilmakin alkaa jo täyttyä viesteistä ja tuntimerkinnöistä.

Mutta miten toimia, jos viestejä koulusta tulee liikaa? Tai päin vastoin: jos tietoa koulun arjesta tihkuu hyvin vähän? Jos opettaja ei vastaa viestiin, onko tulkittavissa, että hän ei ole kiinnostunut lapseni asioista?

Keräsimme asiantuntijoilta neuvoja siihen, miten lasten kouluarkea voi helpottaa kotoa käsin ja miten kodin ja koulun välisiä viestintäkatkoksia voi ehkäistä.

1. Puhu koulusta myönteisesti

Tärkeä pohja kouluarjen sujuvuudelle on, että sekä koti että koulu ovat lapsen kasvatustehtävässä samalla puolella.

– Lasta pitää rohkaista ja kannustaa myönteisellä tavalla käymään koulua. Olisi tärkeää, että kotoa ei annettaisi sellaista viestiä, että opettaja on väärässä ja opettaja on huono, sanoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.

Mikäli kotona puhutaan koulusta ja opettajasta kielteiseen sävyyn, joutuu lapsi ikävään ristiriitatilanteeseen.

– Jos vanhempi suhtautuu myönteisesti kouluun, on todennäköisempää, että myös lapsi suhtautuu myönteisesti koulunkäyntiin. Myönteisellä puhumisella vanhempi antaa lapselle sen kuvan, että vanhempi luottaa koulun toimintaan, sanoo Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

2. Lapseni saa vain kielteistä palautetta, mikä neuvoksi?

"Ei liikuntavaatteita."

"Läksyt tekemättä."

"Häiriköi tuntia kommentoimalla opettajan sanomisia jatkuvasti."

Ulla Siimeksen mukaan ilmiö on tuttu etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa: koulusta kotiin tuleva palaute saattaa olla lähes poikkeuksetta negatiivista.

– Ymmärrän hyvin, että koulun puolelta Wilmaa käytetään niin, että sinne kirjataan merkinnät vaikka unohtuneista läksyistä tai häiriökäyttäytymisestä tunnilla. Samalla sillä seurataan, kuinka paljon on ollut unohtelua ja häiriökäyttäytymistä.

Siimeksen mukaan vanhempien on hyvä kertoa suoraan opettajalle, jos miinusmerkinnät tuntuvat kurjalta.

– Vaikka vanhempana ymmärtääkin, että niiden kirjaaminen on tärkeää, se näyttäytyy helposti niin, että oma lapsi ei pärjää eikä osaa oikein mitään. Meidän kuitenkin pitäisi nähdä lapsissa positiivisia asioita ja heidän vahvuuksiaan ja viestiä niistä myös koteihin, Siimes muistuttaa.

Nuori laskee matematiikan tehtäviä.
Teknologian avulla viestiminen koulusta kotiin on helpompaa kuin koskaan. Koulusta tuleva tieto unohtuneista läksyistä tai häiriökäyttäytymisestä on tärkeää, mutta se voi myös ahdistaa vanhempia.Tiina Jutila / Yle

3. Huoltaja: istu koulunpenkille, edes pariksi tunniksi

Kriittisiä puheenvuoroja nykykoulun tilasta on tänä syksynä esitetty runsaasti. Pauliina Viitamiehen mukaan se kertoo siitä, että nykykoulua ei tunneta.

– Koulu ei ole enää samanlainen kuin se oli vielä silloin kun nykykoululaisten vanhemmat ovat käyneet koulua. Se on muuttunut paljon, ja monessa asiassa ihan hyvään suuntaan, vaikka välillä mediakeskustelussa näyttää, että niin ei olisi käynyt, Viitamies sanoo.

Siimeksen mukaan yleistymässä on käytäntö, jossa vanhempia kutsutaan tutustumaan koulun arkeen käytännön tasolla – siis tekemällä pistokäyntejä ihan tavallisille oppitunneille tavallisina koulupäivinä. Tämän käytännön Siimes ja Viitamies soisivat yleistyvän.

– Se avaa silmiä siihen, että meidän opettajat tekevät aika hienoa työtä ja siihen, että lapsi voi olla aivan erilainen koulussa omassa vertaisryhmässään kuin kotona. Vanhemman vaatimukset voivat asettua kohtuulliselle tasolle, kun hän näkee, miten hektistä opettajan arki on, Siimes sanoo.

4. Opettaja ei ole tavoitettavissa kellon ympäri, eikä tarvitsekaan

Teknologian ansiosta tieto kodin ja koulun välillä kulkee saumattomasti ja reaaliajassa. Viitamiehen mukaan on kuitenkin tärkeää muistaa, että pikaviestimistä huolimatta opettaja ei ole tavoitettavissa kellon ympäri. Tai vaikka olisikin, on hyvä miettiä hetki, ennen kun lähettää opettajalle ikävän viestin Wilmaan kymmeneltä lauantai-iltana.

– Jos vanhempi on käärmeissään jostakin, kannattaa miettiä, millä tavalla, mihin tyyliin ja mihin kellonaikaan lähtee naputtelemaan, Viitamies sanoo.

Toisaalta ongelmia voi aiheutua myös silloin, jos opettajalle ei kerrota seikoista, jotka vaikuttavat lapsen koulunkäyntiin.

– Varmasti moni opettaja toivoo, että kodeista ollaan yhteydessä mieluummin liian matalalla kynnyksellä kuin että ei oltaisi ollenkaan. Erityisesti silloin, kun on asiaa, joka on merkityksellistä koulunkäynnin kannalta: esimerkiksi sairastuminen tai lapsen perheessä tapahtunut muutos, josta opettajan on hyvä tietää, Viitamies sanoo.

5. Tapaa opettajaa ja muita vanhempia – myös kasvokkain

Vaikka teknologian ansiosta yhteydenpito kodin ja koulun kesken on helpompaa kuin koskaan, on vanhempainiltoihin edelleen tärkeää osallistua.

Tapaamisissa opettaja jakaa tietoa alkavasta kouluvuodesta ja valottaa myös omia toimintatapojaan, mikä voi auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin sitä, miksi opettaja toimii, kuten toimii. Vanhempainilloissa vanhemmat voivat myös kysyä opettajalta, mikäli tämän toimintatavat askarruttavat.

Tapaamisilla on muitakin hyötyjä, lisää Vanhempainliiton Ulla Siimes.

– Vanhemmatkin pääsevät vanhempainillassa tutustumaan toisiinsa. Kun tunnemme toisemme, on kaikki sähköinen viestintä paljon helpompaa. Tämä pätee mielestäni vanhempien vapaamuotoisiin ryhmiin mutta myös Wilman käyttöön opettajan kanssa.

Nainen tuijottaa älypuhelintaan.
Vaikka vanhempien keskinäinen yhteydenpito esimerkiksi Whatsapp- tai Facebook-ryhmissä käy kätevästi, olisi vanhempien hyvä tavata toisiaan myös kasvotusten.Tiina Jutila / Yle

6. Sopikaa viestinnän pelisäännöistä

Toisen mielestä tietoa koulusta tihkuu niukasti, osa vanhemmista taas toivoo, että viestejä tulisi harvemmin. Tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaisvanhempien välillä on huimia eroja siinä, kuinka paljon tietoa koulusta halutaan saada.

Sekä Siimes että Viitamies toivovat, että kouluissa sovittaisiin pelisäännöt siitä, miten koulun arjesta viestitään.

– Opettajat ja vanhemmat ovat erilaisia persoonia. Jonkun mielestä on ihan perusteltua ja aiheellista kertoa joka ripsauksesta Wilmaan, mutta joku vanhempi voi miettiä, että ihan kaikesta koulussa tapahtuvasta ei tarvitsisi puhelimen piipata, Viitamies sanoo.

Koulu- tai kuntakohtaiset linjaukset Wilman käytöstä auttavat vanhempia hahmottamaan, missä koulussa oikeasti ollaan menossa.

– Jos vanhemmalla on useampi lapsi samassa koulussa, voi herättää paljon ihmetystä, jos toinen opettaja laittaa hirveästi positiivista palautetta ja viestiä, ja toiselta opettajalta ei kuulu juuri mitään. Tämä on omiaan hämmentämään vanhempaa siitä, miten lapsi oikeasti koulussa pärjää, Siimes lisää.

Lue myös:

Kiukutteleva varhaisteini, huoltajan vihainen Wilma-viesti ja kiusallinen video – Kokeile Ylen testillä, miten pärjäisit luokanopettajana