Sari Karjalaisen koti repeilee ja koulu halkesi kahtia – kunnan mukaan syynä liian nopeat junat

Väylä on testannut laajasti tavarajunien nopeuden vaikutusta tärinään. Betoniratapölkytkin voivat pahentaa tilannetta.

junat
Sari Karjalainen näyttää halkeamaa
Sari Karjalainen näyttää rivitaloasuntonsa vaurioita. Talo on noin sata metriä radasta. Jutussa olevalla videolla Karjalainen esittelee vahinkoja tarkemmin.Paulus Markkula / Yle

Muhoslainen Sari Karjalainen voisi käyttää läheisellä radalla kulkevaa malmipellettijunaa lähes kellona. Hän tietää tarkalleen, milloin malmia kuljettava juna menee heidän rivitaloasuntonsa ohi.

Sohva tärisee ja vitriini helisee. Astioita tippuu. Samaa vaikutusta ei ole esimerkiksi useasti päivässä menevällä matkustajajunalla.

Seinissä on selkeitä ja jopa kymmenien senttien mittaisia halkeamia, vaikka niitä on yritetty paikatakin. Karjalaisen mukaan syynä ovat malmijunat.

Karjalaisten perheen kokema ei ole harvinaisuus Muhoksella.

Myös Muhoksen kunnanvirastossa näytöt tärisevät, kun malmipellettijuna kulkee kylän ohi, sanoo kunnan tekninen johtaja Mikko Kari.

– Palautetta tärinän aiheuttamista häiriöistä tulee kuntalaisilta lähes viikoittain. Astioiden helisemisemistä, rakennusten ja tavaroiden heilumista ja mahdollisesti vaurioita.

Ei ongelmia ainoastaan pohjoisessa

Muhoksella häiritsevää tärinää on havaittu jo vuosikymmeniä, sillä alueen maaperä on poikkeuksellisen pehmeää.

Tärinäongelma tuntuu pahentuneen sen jälkeen, kun Kontiomäki–Oulu-radan perusparannus valmistui viime vuonna. Tuolloin puiset ratapölkyt vaihdettiin betonisiin. Myös saman maaperämuodostuman halkomat lähialueen kunnat, kuten Oulu, Kempele ja Liminka ovat viimeistään nyt havahtuneet ratatärinäasiaan.

Muhoksen juna-aseman edustan junaraiteet.
Muhoksen ohitse menevä osuus Kontiomäki-Oulu-radasta saatiin uudistettua muutama vuosi sitten. Yksi raide kunnostettiin, kuvassa vasemmalla olevaan ohitusraiteeseen jäivät vanhat puiset ratapölkyt.Timo Sihvonen / Yle

Rataverkosta vastaavalle Väylälle (entinen Liikennevirasto) on tullut valituksia tärinästä jo pitkään kyseiseltä Muhoksen muodostuman alueelta.

Nyt niitä on tullut enenevässä määrin myös Porin seudulta. Tämä on Oulun ympäristön lisäksi Manner-Suomen ainoa hyvin laaja alue, joissa pehmeä maakerros ylettyy syvälle maaperään. Kummallakin alueella kulkee Venäjältä raskaita, kahden maan välisen yhdysliikenteen tavarajunia.

Väylä järjestikin elokuussa harvinaisen laajat pellettijunien testiajot Porin seudulla selvittääkseen, miten taloissa havaittua ja tuntuvaa tärinää voitaisiin hillitä poikkeusalueilla. Hintaa näille testeille tulee satoja tuhansia euroja, ja alustavat tulokset tulevat syyskuun lopulla.

Viraston testiajoissa tarkasteltiin muun muassa erilaisten nopeuksien vaikutusta radanvarren rakennuksiin, vaunujen kuormia vaihdellen, Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin sanoo.

Muhoksella tärinän suurimmaksi syyksi koetaankin nimenomaan malmijunien liian suuret nopeudet taajaman kohdalla.

Venäläinen kalusto tärisyttää enemmän

Väylässä on jo tieto, että venäläinen junakalusto aiheuttaa poikkeusalueilla voimakkaampaa tärinää kuin vastaava suomalainen kalusto.

– Maaperän kerroksissa on tietty ominaistaajuus, joka on hyvin lähellä venäläisten pellettijunien kuormitustaajuutta, Markku Nummelin kertoo.

Väylästä vahvistetaan myös muholaisten havainto, että betonipölkyt ovat jossain määriin lisänneet venäläisten junien aiheuttamaa tärinää.

Markku Nummelinin mukaan vaihto oli kuitenkin tehtävä, jotta rataosuuden liikenne sujuisi tulevaisuudessakin. Vanhat puupölkyt olivat jopa paikoin lahoja, hän sanoo.

Koulunkin epäillään vahingoittuneen

Muhoksella ajatellaan, että ainakin yksi julkisista rakennuksista olisi jo kärsinyt maaperän tärinästä. Mikko Karin mukaan 1950-luvulla rakennettu Kirkonkylän peruskoulu on haljennut kahtia ja vajonnut kymmenen senttimetriä radanpuoleiselta osaltaan.

Sari Karjalaisen perhe kokee päässeensä vähällä.

– Naapuritalossa lattiat ovat menneet rikki, Sari Karjalainen kertoo.

Tosin heidänkin edellisessä kodissaan, kaksi taloa kauempana, halkesi kylpyhuoneen seinä ja laatat irtoilivat paikoiltaan. Lisäksi lämpöpatteri irtosi erään kerran junan vilistäessä ohi.

Kunta teki itse nopeustestejä

Muhoksen kunnassa ehdittiin jo tuskastua siihen, että Väylä ei suhtautunut alueen ongelmiin riittävän vakavasti. Asiaa ihmeteltiin ainakin kesäkuun 2018 kunnanhallituksessa. Pöytäkirjassa lukee, ettei Väylä ole vastannut useisiin virallisiin kokoontumispyyntöihin.

Samassa yhteydessä hallitus käsitteli kunnanjohtajan pyynnöstä tehtyä epävirallista nopeustestiä. Radan varteen vietiin useampana ajankohtana näyttö, jotka mittasi ohi kulkevan pellettijunan nopeuden.

– Mittausten mukaan malmijunat noudattivat rajoituksia, Muhoksen tekninen johtaja Mikko Kari sanoo.

Tällä hetkellä nopeusrajoitus on kuusikymmentä kilometriä tunnissa Muhoksen taajaman kohdalla.

Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin kiistää väitteen viraston piittaamattomuudesta.

– Nopeusrajoituksia on asetettu jo monille paikoille Suomessa. Eli työtä on tehty ainakin kaksikymmentä vuotta.

Juna ajaa Muhoksen juna-aseman ohitse.
Pellettijunan mennessä Muhoksen aseman ohi läheisessä maaperässä tuntuu selvä tärinä. Kunnan edustajien mukaan häiritsevää tärinää on havaittu paikoin useiden satojen metrien päässä radasta.Timo Sihvonen / Yle

Sari Karjalainen on kokenut junat kuitenkin vaarallisiksi.

– Kun juna ajaa tähän lähelle kaarteeseen, kuuluu usein tööttäystä. Siellä on varmasti joku eläin radalla, eikä siitä jää kuin märkä läntti. Pelottaa, mitä tässä voikaan vielä sattua, miettii kahden koiran emäntä ja usean lapsen äiti.

Tavaraliikenteen määrä on ollut viime vuosina kasvussa Muhoksen kohdalla. Kuljetetut tonnit ovat lisääntyneet ainakin vuodesta 2014 vuoteen 2018 (siirryt toiseen palveluun), tosin pientä sahaliikettä vuosien välillä on ollut. VR:n mukaan kuljetusmäärät ovat kiinni markkinatilanteesta, ja siksi niiden kehitystä tulevaisuudessa on vaikea ennustaa.

Kuka korvaa kiinteistöjen vahingot?

Väylään on tullut muutamia korvausvaatimuksia omaisuudesta, joiden arvioidaan rikkoutuneen tärinän vuoksi. Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelinin mukaan ne käsitellään. Hän ei kuitenkaan osaa vastata, onko joihinkin vaatimuksiin suostuttu.

Väylä ei ainakaan täysin ota vastuuta vahingoista omalla kontolleen.

– Meidän täytyy huomioida esimerkiksi kaavoitus, miten joissain paikoissa on jouduttu tällaiseen tilanteeseen, Nummelin sanoo.

Muhoksella radan aiheuttaman tärinäilmiön vaikutukset rajoittavat kunnan taajaman kaavoitusta ja siten rakentamista. Kylän keskusta on hyvin pirstaleinen, koska sekä rata, vilkas valtatie että kaksi jokiuomaa kulkevat samansuuntaisesti alueella.

Tämän vuoksi kiinteistöjä on radan varrella useita kilometrejä sekä itään että länteen.

– Tärinä tuntuu kauempanakin radasta, koska se tekee aaltoliikettä savimaastossa, miettii Muhoksen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Paasimaa.

Muhos
Muhoksen taajaman kehittämistä halutaan jatkaa, vaikka rajoitteita on paljon. Vesiväylien lisäksi valtatie 22 ja rata halkovat taajaman. Seppo Suvela / Yle

Väylän edustajat suostuivat vihdoin pohjoispohjalaisten kuntien vierailukutsuun viime tammikuussa. Koollekutsuja oli Liminka. Myös Muhoksen kunnan edustajat pääsivät tuolloin vihdoin saman pöydän ääreen Väylän päättäjien kanssa. Myös Oulu ja Kempele olivat mukana.

Ouluun Väylä on jo esimerkiksi asentanut melunkatkaisuseiniä, jotka olisivat liian kalliita laitettavaksi Muhoksen kohdalle, jossa pehmeä maa-aines on erityisen syvää. Uusien mittausten mukaan Ouluun asennetut seinät eivät ole toisaalta juurikaan vähentäneet tärinää.

Nyt odotetaan, löytyykö ratkaisuja

Myös Muhoksella on alkanut tapahtua. Väylän johtajat nimittäin vastasivat kunnan kutsuun ja tulivat paikan päälle katsomaan tilannetta. Palaverissa oli edellisen kokouksen tapaan edustajia neljästä kunnasta sekä muun muassa rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin.

Yritysten tarpeet ja kuntalaisten halu suojella omaisuuttaan yritetään nyt sovittaa toisiinsa. Muhoksen kunnassakin vilkas rata kylän pinnassa nähdään myös mahdollisuutena.

– On kaikkien kannalta hyvä, että tavaraa liikkuu, kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Paasimaa sanoo.

Sari Karjalaisen kotona halkeama
Kaksikerroksiset puurakennukset ovat herkimpiä tärinälle, Väylästä kerrotaan. Karjalaisillakin on kaksi kerrosta asunnossaan ja halkeamia on. Paulus Markkula / Yle

Kunta odottaa nyt syyskuussa valmistuvia Porin testiajojen ensimmäisiä tuloksia. Väylän mukaan niitä voidaan soveltaa myös laajemmin Suomessa, siis esimerkiksi Muhoksen kohdalle.

Muhoksen ehdottama ratkaisu tärinäongelmaan olisi muuttaa pellettijunien aikatauluja niin, että junien vauhtia voitaisiin hidastaa.

Kovin yksinkertaisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa, arvioi Markku Nummelin Väylästä.

– Elinkeinoelämän tarpeisiin junien pitää kuitenkin pystyä kulkemaan tiettyä nopeutta.

Liian matalat nopeudet vähentäisivät merkittävästi radalla kulkevien junien määrää, Nummelin pohtii. Tämä haittaisi silloin myös suomalaista tavara- ja henkilöliikennettä.

Nummelinin mukaan hidas nopeus ei välttämättä edes laske tärinää merkittävästi. Tämä voidaan nyt testiajojen avulla selvittää.

Muhoksen kunnasta arvioidaan, että nopeuksien alentaminen aiheuttaisi yksityisille kuljetusyrityksille todennäköisesti lisää kustannuksia.

Väylä aikoo syksyn aikana tehdä pienimuotoisia testejä myös Muhoksen taajaman kohdalla. Pellettijunat ajavat ohi eri nopeuksilla ja sen vaikutusta rakennusten tärinään tarkkaillaan.

Sillä aikaa, kun ratkaisuja etsitään, Muhoksen kunta on kaikessa rauhassa jatkanut omia mittauksiaan.

Viimeisin tärinämittaus tehtiin syyskuun alussa alueelle, jonne kunta haluaa lisää rakentamista. Tulokset kertovat, että malmijunista voi aiheutua ainakin häiritseväksi koettua tärinää jopa muutaman sadan metrin päähän radasta.

Tilastolähteenä on käytetty vuosina 2014–2018 julkaistuja Suomen rautatietilastoja, tarkemmin Tavaraliikenteen kuljetusvirtakarttoja kyseisiltä vuosilta. Maaperän ominaisuuksista tietoa on hankittu muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen opetusaineistosta (siirryt toiseen palveluun).

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!