STM: Kansallinen rokotusohjelma laajenemassa, punkkirokote tulossa entistä useampien saataville ensi vuonna

THL:n mukaan mahdollinen päätös rokotusohjelman laajentamisesta punkkirokotteen osalta tehdään vuoden vaihteessa.

Puutiaisaivokuumerokote
Punkki punkkipihdeissä.
Puutiainen punkkipihdeissä.Ismo Pekkarinen / AOP

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että kansallista rokotusohjelmaa laajennettaiisin ensi vuonna siten, että niin sanottua punkkirokotetta eli TBE-rokotetta saisi entistä useammalta alueelta.

TBE-rokote suojaa punkkien levittämältä puutiaisaivotulehdukselta. Rokote ei kuitenkaan estä punkkia tarttumasta ihoon, eikä se suojaa puutiaisten levittämältä borrelioosilta, jota vastaan ei ole rokotetta.

Rokotusohjelmasta vastaava johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että TBE-rokotteen saatavuutta hyvin todennäköisesti laajennetaan uusille alueille, koska puutiaisten esiintymisalue on kasvanut viime vuosina.

– Esimerkiksi tälle vuodelle punkkirokotteisiin on varattu 400 000 euroa. Ensi vuoden budjettiesitykseen on laitettu, että summa olisi enintään 600 000 euroa eli sellaiset 200 000 euroa tulisi lisää, Koivisto sanoo.

THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo, että pidemmällä aikavälillä puutiaisen levinneisyysalue Suomessa on vähitellen laajentunut etelärannikolta pohjoiseen ja rannikkoalueilta jonkin verran sisämaahan järvialueelle.

Samalla punkkien levittämät sairaudet ovat jonkin verran yleistyneet. Borrelioositapauksia on Suomessa vuosittain 5 000–6 000. Puutiaisaivotulehdus on huomattavasti harvinaisempi tauti.

Puumalainen kertoo, että puutiaisaivotulehdustapauksia on yleensä 50–60 vuodessa. Viime vuonna tapauksia oli 79. Eniten niitä oli Paraisilla. Puumalaisen mukaan valtaosa tartunnoista on täysin oireettomia.

– Jos sairastuu oireiseen aivotulehdukseen, se voi olla vakavakin sairaus. Pienehkölle osalle jää pysyviä neurologisia vaurioita.

THL jarruttelee rokotusohjelman laajennusintoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vuosittaisen puutiaisaivotulehduksen esiintymisen alueittain. Alkusyksystä paljastuu tyypillisesti vielä uusia tautitapauksia.

Ylilääkäri Puumalainenkertoo, että vasta loppuvuodesta heillä on hyvä käsitys siitä, missä päin Suomea puutiaisaivotulehdukseen on vuoden kuluessa sairastuttu.

– Tämän arvion perusteella vuoden vaihteen tienoilla arvioidaan, onko rokotusohjelmaa aihetta laajentaa uusille alueille, Puumalainen sanoo.

Varmuutta laajentamisesta ei Puumalaisen mukaan tässä vaiheessa vielä ole.

Puumalaisen mukaan ensi vuoden budjettiin kaavailtu tasokorotus liittyy jo aiemmin toteutuneiden rokotusohjelman laajennusten rahoitukseen. Suurempi määräraha mahdollistaa kuitenkin rokotusohjelman lisälaajentamisen tarvittaessa.

Punkkialueella syytä suojata iho

Taru Koivisto muistuttaa, että punkkien esiintymisalueella luonnossa liikkuvien kannattaa suojautua ötököiltä vaatetuksella. Lisäksi ulkoilun jälkeen kannattaa tehdä punkkitarkastus, jotta mahdolliset puutiaiset saa poistettua iholta.

– Näitä suojautumiskeinoja kannattaa ilman muuta käyttää, koska borrelioosiin ei ole rokotetta olemassa. Punkkirokote ei suojaa siltä, Koivisto toteaa.

Nykyisin kansallisen rokotusohjelman maksuttomiin punkkirokotteisiin ovat oikeutettuja Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Paraisilla ja Simossa sekä Lohjanjärven lounaisella riskialueella. Rokotteen saavat myös kesäasukkaat.

Myös Ahvenanmaan vakituiset asukkaat saavat maksuttoman rokotteen. Maksullisen punkkirokotteen voi hankkia kuka tahansa.

Lue myös:

Punkkirokotuksen tarvitsee luonnossa liikkuva lapsi riskialueella – aivokuume on harvinainen, mutta voi lievänäkin aiheuttaa oppimisvaikeuksia

Lääkitsetkö sinäkin koiraasi kalliisti, mutta turhaan? Punkkilääkkeet ovat tehokkaita, mutta osalle koiranomistajista vain turha rahareikä

Istutettiinko borrelioosi punkkeihin laboratoriossa? Yhdysvaltain edustajainhuone vaatii Pentagonia selvittämään, tekikö asevoimat hyönteisistä bioaseita