Suomeen on rakennettu ennätystahtiin uusia koteja – pian vauhti hiipuu, sillä rakennusluvat sukeltavat jo jyrkästi

Asuntojen rakennuslupien määrä romahti huhti-kesäkuussa neljänneksen vuodentakaisesta, kertoo tänään julkaistu tilasto.

asunnot
YIT:n rakennustyömaa Lauttasaaressa
Suomen asuntomarkkina on vahvasti jakautunut. Rakentaminen jatkuu kiivaana erityisesti Helsingissä ja Espoossa. Monessa maakuntakeskuksessa suunta on toinen. Kuvassa neljän taloyhtiön taloyhtiön kokonaisuus Helsingin Lauttasaaressa.Markku Pitkänen / Yle

Poranterä uppoaa kylpyhuoneen kaakeliin rakennustyömaalla Helsingin Lauttasaaressa. Talonrakentajaksi opiskeleva Inka Godenhjelm poraa reikiä vesiputkien kannakkeita varten.

YIT:n työmaalla harjoitteluaan suorittava Godenhjelm on päättänyt vaihtaa ravintoalan rakentamiseen.

– Tämä on fyysistä työtä, jossa näkee kätensä jäljen, perustelee Godenhjelm.

Valmistumisen jälkeen espoolaisen Godenhjelmin ei tarvitse murehtia töiden riittävyydestä, sillä pääkaupunkiseudulle pakkautuu väkeä tasaisena virtana.

Helsingissä on rakenteilla paraikaa noin 10 000 asuntoa, kertoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) maanantaina. Koko maan tasolla kaksi vuotta jatkunut rakentamisen ennätysbuumi on kuitenkin pian ohi.

Tästä kielii rakennuslupien määrän selvä pudotus.

Inka Godenhjelm, talonrakennusalan opiskelija, Espoo
Inka Godenhjelm opiskelee talonrakentajan perustutkintoa Espoossa. Meneillään on toisen opiskeluvuoden työmaaharjoittelu. Markku Pitkänen / Yle

Kuumin buumi ohi

Asuntorakentamisessa on painettu pari vuotta hurjaa tahtia. Vuosina 2017–2018 aloitettiin molempina noin 44 000 uuden asunnon rakentaminen.

Tänä vuonna aloitukset vähenevät arviolta 39 000:een ja ensi vuonna 36 000:een, ennakoi rakennusyrityksiä edustava Rakennusteollisuus ry.

Konsulttiyritys Forecon arvioi hiljattain Rakennuslehdelle, että asuinkerrostalojen aloitukset ovat pudonneet alkuvuodesta noin viidenneksen.

Alamäen jyrkkyys on vielä kysymysmerkki, mutta suunta on ollut nähtävissä jo helmikuusta 2018 lähtien.

Tuolloin rakennusluvat kääntyivät laskuun, kertoo Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Myönnettyjen rakennuslupien määrä on tärkeä mittari, sillä se heijastaa rakentamisen tulevaa tasoa. Uudet asuntotuotannon aloitukset tuppaavat seuraamaan rakennuslupien käppyrää muutaman kuukauden viiveellä.

Tilastokeskuksen tänään tiistaina julkaisemien lukujen mukaan huhti-kesäkuun aikana asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä romahti 24 prosenttia vuodentakaisesta.

Lupia myönnettiin kaikkiaan 11 598 asunnolle, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 15 261 asuntoa.

Toukokuussa pudotusta kertyi kerrostaloille huimat 45 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kesäkuussa lupamäärät laskivat lähes 30 prosenttia vuodentakaisesta.

– Asuntorakentaminen hidastuu odotusten mukaisesti, mutta kevään ja kesän aikana hidastuminen on nopeutunut selvästi, sanoo Vihmo.

Tilastografiikka myönnetyistä rakennusluvista ja aloitetuista rakennushankkeista.
Myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi laskuun 1,5 vuotta sitten. Asuntoaloitukset seuraavat yleensä perässä viiveellä. Grafiikassa on kuvattu kehitys toukokuuhun 2019 saakka.Laura Merikalla/Yle Uutisgrafiikka

"Putket punaisena on painettu"

Uusien asuntojen kauppa on käynyt parin vuoden ajan Suomen kasvavissa kaupungeissa kuumana. Parhailla sijainneilla uudet asunnot on miltei revitty käsistä.

Soittokierros rakennusalan suurimpiin yrityksiin kertoo, että alkuvuosi on sujunut odotuksia paremmin. Esimerkiksi YIT ja SRV ovat jopa lisänneet aloituksia viime vuoteen verrattuna.

Romahdusta ei ole näköpiirissä, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolella edessä on paluu arkeen.

– Suomessa normaali taso on noin 35 000 asuntoa vuodessa. Nyt ehkä palataan taas sille tasolle, arvioi YIT:n toimialajohtaja Antti Inkilä.

SRV:n asuntotuotannosta vastaava johtaja Antero Nuutinen pitää selvänä, että aloituksissa tulee jatkossa pudotusta.

– Suomessa on rakennettu paljon ja kysyntä on ollut kovaa. SRV:ssäkin on menty putket punaisena. Jos kokonaismäärä vähenee aloituksissa, niin kyllä se varmasti heijastuu myös meihin, Nuutinen sanoo.

Nuutinen ennakoi aloitusten vähenevän koko maassa, mutta pudotus on jyrkkä erityisesti maakuntakeskuksissa, kuten Seinäjoella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa.

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Vihmo arvioi, että pääkaupunkiseutu taistelee vielä virtaa vastaan.

– Alaspäin tullaan erityisesti isoissa kasvukeskuksissa, joissa asuntorakentamisessa on käyty viime vuosina varsin korkeissa lukemissa. Pääkaupunkiseudulla mennään vastavirtaan ja kasvu jatkuu, hän sanoo.

Buumin hiljentymisessä on toisaalta myönteinen puolensa rakennusyhtiöiden näkökulmasta.

Parin viime vuoden aikana työvoimasta ja esimerkiksi betonielementeistä on ollut paikoin pulaa, lisäksi aliurakoiden hinnat ovat nousseet.

Antti Inkilä, johtaja, YIT
Matalan korkotason vuoksi suuret sijoittajat ovat hyvin kiinnostuneita kiinteistösijoittamisesta, sanoo YIT:n toimialajohtaja Antti Inkilä.Markku Pitkänen / Yle

Isot sijoittajat kannattelevat markkinaa

Rakentamisen kasvu on hidastunut koko Euroopassa. Ruotsissa rakentaminen painui pakkaselle jo viime vuonna.

Taustalla vaikuttaa talouden näkymien synkentyminen aiemmasta.

Globaalin taantuman riski on kasvanut Yhdyvaltain ja Kiinan kauppasodan vuoksi, Euroopan talousveturin Saksan kasvu sakkaa ja Britannian lähestyvän EU-eron seuraukset ovat arvaamattomat.

Kotimaassa uusien asuntojen kysyntää vähentää tavallisten asuntosijoittajien poistuminen markkinoilta. Suomalaiset eivät enää osta entiseen tahtiin uusia sijoitusasuntoja vuokrausta varten.

Kokonaisuutena asuntokauppa käy kuitenkin kohtalaisen hyvin. Myymättömien uusien asuntojen määrä on pysynyt maltillisella tasolla.

SRV kertoo vetäneensä ennakkomarkkinoinnista pois yhden, Vantaan Kivistössä sijainneen kerrostalokohteen.

Uusien asuntojen rakentamista kannattelevat eläkeyhtiöiden kaltaiset institutionaaliset sijoittajat, jotka ostavat kokonaisia kerrostaloja vuokra-asunnoiksi.

– Uusista aloituksista sijoittajahankkeiden määrä on kasvanut ja kuluttaja-aloitukset ovat vähentyneet jonkin verran, tiivistää YIT:n Inkilä.

Ennustettavat vuokratuotot houkuttavat nyt suurten sijoitussalkkujen hoitajia, sillä korkosijoituksista ei saa tuottoa ja osakemarkkinat heiluvat romahduksen partaalla suurvaltojen kauppasodan puristuksessa.

yleiskuva
Helsingin seudun osuus rakentamisesta on jo lähes puolet. Kuvassa kattoterassi uudessa kerrostalossa Helsingin Jätkäsaaressa.Mikko Koski / Yle

Asuntotuotannon tasolla on väliä

Rakennusteollisuuden mukaan Suomeen tarvitaan hallituskauden aikana 150 000 uutta asuntoa. Joka vuosi pitäisi siis valmistua 37 500 uutta asuntoa.

Viime kädessä kyse on talouskasvusta ja työvoiman liikkuvuudesta, eli siitä, että työntekijät pystyvät tarvittaessa muuttamaan työpaikkojen perässä, painottaa pääekonomisti Jouni Vihmo.

Rakentaminen työllistää rutkasti väkeä. Tällä on merkitystä, jos Suomen vienti alkaa vajota.

Vihmo sanoo, että hallituksen tulisikin tukea kaupungistumista muun muassa nopeuttamalla kaavoittamista osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista.

Hän patistelee hallitusta myös suurten ratahankkeiden vauhdittamiseen. Kaupungistumiskeskustelu on Vihmon mukaan pysähtynyt vaalien jälkeen.

– Hallituksen pitää nyt laittaa rohkeasti vauhtia isoihin ratahankkeisiin ja huomioida kaupunkien sisäiset hankkeet, kuten Espoon kaupunkirata. Hankkeiden vaikutukset näkyvät toki viiveellä, mutta kaupungistuminen myötä tarvitaan uusia asuntoja, vaikka talouskasvu hidastuukin.

Tavalliseen kuluttajaan asuntotuotannon taso vaikuttaa myös sitä kautta, että tarjonnan lisääntyminen pitää osaltaan asuntojen hintojen nousua kurissa.

Täydennetty 27.8.2019 klo 9:52: Lisätty Rakennusteollisuuden Jouni Vihmon sitaatit.