Sisäilmasairas nuori perheenäiti: "Jos tulipalo vie tavarat, apua on heti tarjolla, jos tuhoaja on home, olet omillasi" – sisäilmakriisissä virallinen apu on tiukassa

Hengitysliiton asiantuntija Sari Mäki neuvoo, mitä sisäilmakatastrofin keskellä pitää ja kannattaa tehdä.

sisäilmaongelmat
Kaksi henkilöä lajittelee suojapuvuissa ja hengityssuojaimissa homeasunnossa tavaroita.
– Vuosi on ollut järkyttävän raskas. Olen säkittänyt ja kuvannut valtavan määrän tavaraa, ja edelleen sitä riittää laatikkotolkulla. Voimat vaan eivät sairaana ja vauva-arjen keskellä meinaa riittää enää mihinkään, kertoo Nina Auvinen.Nina Auvisen kotialbumi

Loppukesällä 2018 Nina Auvisen elämä tulvi onnea: perhe oli saanut myytyä vanhan omakotitalonsa, muuttanut vuokralle ja aloittanut uuden, unelmien kodin rakentamisen.

Pitkään kotiäitinä ollutta Auvista odotti kotikaupungissa Kokkolassa myynnin ammattitutkinnon opiskelupaikka ja valmis pesti opintojen jälkeen.

Vuoden ja usean väliaikaisasunnon jälkeen, jäljellä on perhe, yhä venyvä raksatyömaa ja loputtoman pitkältä tuntuva vääntö vuokranantajan ja vakuutusyhtiön kanssa.

Homeongelmainen vuokra-asunto sairastutti Auvisen ja tuhosi perheen talouden. Myös opiskelupaikasta oli luovuttava heikentyneen terveyden takia. Tutkimukset ja hoidotkin ovat kesken, koska Auvinen tuli yllättäen raskaaksi. Poikavauva syntyi kesän kynnyksellä 2019.

– Tämä on aivan kauheaa. Homekatastrofissa joudut sairaana ja väsyneenä taistelemaan, etkä silti välttämättä saa apua. Jos tulipalo vie tavarat, apua on heti tarjolla. Jos tuhoaja on home, olet omillasi, Auvinen puuskahtaa.

Pysy rauhallisena, käynnistä selvitysprosessi

Nina Auvisen perhe ja monet muut suomalaiset tarpovat samassa suossa.

Hengitysliiton asiantuntija Sari Mäkeä harmittaa, että Suomessa puuttuu erityinen auttamisen polku sisäilmasairastuneille. Hänen mielestään varsinkin alkuvaiheessa sisäilmaongelman kohdanneet tarvitsisivat tiedon lisäksi taloudellista, oikeudellista ja terveydenhuollollista tukea tilanteen selvittämiseksi.

– Tällä hetkellä apua ja tukea on vaikea saada. Kumpikin on hajanaista ja sattumanvaraista, Mäki sanoo.

Tuttua on myös, että selvitysprosessi voi kestää pitkään. Suomi on täynnä esimerkkejä, miten homekouluissa, esimerkiksi helsinkiläisellä Vartiokylän ala-asteella, vanhemmat ovat taistelleet vuosikausia paremman sisäilman puolesta.

Sari Mäki kehottaa sisäilmaongelmia epäiltäessä pysymään rauhallisena, sillä sisäilmaongelma voi johtua monesta eri asiasta, ja myös seuraukset voivat vaihdella paljon.

Kun ymmärtää tai yhdistää oman tai perheen oireilun johtuvan asunnosta, on asia selvitettävä. Vuokralaisen on ilmoitettava kirjallisesti havainnoistaan ja oireistaan vuokranantajalle, ja mikäli hän ei tee mitään terveyshaitan poistamiseksi, voi seuraavaksi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan.

Myös omistusasunnossa on syytä käynnistää tutkimukset.

Nina Auvinen istuu puiston penkillä.
Nina Auvinen on sisäilmakriisissä sairastunut myös tuoksuyliherkkyyteen. Puiston ruusupenkin mullan haju pakotti siirtymään muualle heti kuvan oton jälkeenKati Latva-Teikari / Yle

Pidä kirjaa oireista, videoi reaktioitasi

Nina Auvisen perheen vuokra-asunnon hieman tunkkainen haju ei johtunutkaan siitä, ettei asunnossa oltu hetkeen asuttu. Tutkimusten jälkeen vessasta löytyi kosteutta ja hometta sekä viemäristä ilmavuoto, joka toi sisäilmaan epäpuhtauksia.

Koko perhe oireili jatkuvalla flunssakierteellä. Auvisella ja lapsilla oirekirjo paheni: nousi ihottumaa, ääni käheni ja katosi, tuli outoa kuumeilua ja jatkuvaa päänsärkyä. Viimeinen niitti oli, kun rintakivut ja hengitysvaikeudet iskivät.

– Uskoin kuolevani, kun minut kiidätettiin yöllä ensiapuun.

Säikähdyksen jälkeen alkoi lääkärikierre, jota Auvinen ei välitä paljon muistella. Hän toteaa lähteneensä usein vastaanotoilta itkien kotiin, kunnes sai sosiaalisen median kautta vinkin lääkäristä, joka tuntui uskovan oireisiin.

– Kuulluksi tuleminen on monelle sisäilmaongelmia kohdanneelle tärkeää, koska viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama tuen määrä vaihtelee, sanoo Hengitysliiton asiantuntija Sari Mäki.

Lääkäriin on hakeuduttava, jotta oireilun syitä ja hoidon tarvetta voidaan ruveta selvittelemään. Hyvä lääkärisuhde on silloin kullanarvoinen asia.

Sisäilmasta sairastamiselle ei ole olemassa omaa sairausdiagnoosia, sillä oireilu ja sairastaminen ovat yksilöllisesti muodostuvia erilaisten oireiden (siirryt toiseen palveluun)kirjoja.

Mäki neuvoo pitämään omista oireista ja voinnista kirjaa, koska silloin asia on helpompi ottaa esille vastaanotolla.

Nina Auvinen on videoinut puhelimella oirehtimisensa, ja neuvoo muitakin sisäilmasairastumista epäileviä tekemään samoin.

– Videoissa näkyy todistettavasti, kuinka iholleni ja puheelleni kävi sisäilmaongelmaisen asuntomme eri tiloissa. Jo hetken oleskelun jälkeen ääneni käheytyy ja alkaa kadota melkein kokonaan. Myös iho alkaa punottaa ja reagoida.

Selvitä taloustilanne

Sisäilmakatastrofin keskellä tuntee helposti jäävänsä yksin, mutta sairastamisesta, väsymyksestä ja epätoivosta huolimatta on tsempattava itsensä, jos mielii saada apua.

– Tilanne on hankala. Kokemuksemme mukaan oma aktiivisuus avun haussa on tärkeää, sanoo Sari Mäki Hengitysliitosta.

On myös tärkeää, että sairastava tuntee saavansa tilanteen hallintaansa.

– Pysähdy keräämään yhteen tilannekuva, sairausloman tarve ja selvitä taloudellinen tilanne.

Jätesäkillinen lasten leluja lähdössä homeasunnosta jäteasemalle.
– Avasin tässä taannoin yhden säkin ja aloin selata säkissä olevia tavaroita. Ääneni alkoi välittömästi käheytyä. Olen niin herkistynyt, ettei keho kestä pienintäkään altistusta.Nina Auvinen

Nina Auvisen perhe menetti kaikki tavaransa. Homepesuista, otsonoinneista ja etikkapuhdistuksista huolimatta tavarat ja vaatteet aiheuttivat myös uudessa vuokra-asunnossa voimakkaita iho- ja hengitysoireita.

– Lajittelin puhdistettuja lasten legoja. Ei mennyt kuin minuutteja, kun käsiin leimahti helakan punainen ihottuma.

Ulkona oli jo pakkasta, mutta lapsille ei voitu säästää edes ulkohaalareita. Kaikki tavarat oli pakattava lopullisesti kaatopaikkakuormaan.

– Itkin, kun suojahaalarit ja -käsineet ja hengityssuojain päällä tungin valokuviamme ja lasten piirustuksia jätesäkkiin.

Auvinen kehottaa laittamaan tilanteen omalle kohdalle: miltä tuntuisi, jos joutuisi yhtäkkiä hankkimaan kaikki normaalissa arjessa tarvittavat tavarat kerralla.

Vaikka kuinka konmarittaisi, kuusihenkinen perhe tarvitsee yllättävän paljon asioita elämiseen.

– Ei sitä edes tajua, kuinka järkyttävästi menee rahaa, kun ostat tiskiharjasta kenkiin, kuiva-aineista vuodevaatteisiin kaiken. Vaatteista puhumattakaan.

Säästöt hupenivat sohvaan ja kodinkoneisiin.

Hengitysliitto teki selvityksen vuonna 2014 sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksista. Selvitys on samansuuntainen Auvisen perheen kokemusten kanssa: taloudellisen avun saaminen on haasteellista.

Tilanne ei ole muutamassa vuodessa muuttunut paremmaksi. Sari Mäeltä löytyy joitakin vinkkejä.

– Kunnan sosiaalitoimeen voi olla yhteydessä ja pyytää apua käytännön asioihin. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelusta voi saada apua. Saamamme kokemustiedon mukaan moni sisäilmasta sairastava on saanut apua myös diakoniatyön kautta.

Hengitysliiton tutkimuksesta selviää, että sisäilmaongelmissa tavaransa menettäneet ovat voineet saada kuntiensa sosiaalitoimesta pieniä avustuksia esimerkiksi lasten patjojen tai joidenkin pienten välttämättömien huonekalujen ostamiseen.

Nina Auvinen yllään suojahaalarit ja hengityssuojain.
– Sisäilmakatastrofia ei käsitä, ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Menee terveys ja omaisuus. Lapset kärsivät ja kaikki, jotka joutuvat katsomaan tätä läheltä, sanoo Nina Auvinen.Nina Auvisen kotialbumi

Nina Auvinen on kotona nyt neljän lapsen kanssa. Mies paiskii leipätöiden lisäksi hommia perheen omakotitalotyömaalla. Auvisen sanojen mukaan he elävät kädestä suuhun.

– Olemme joutuneet käyttämään talonrakennusrahaa tavaroiden ja vaatteiden hankintaan ja arjen pyörittämiseen. Rakentaminen on tiukentuneen budjetin takia venynyt. Talon materiaaleja on jouduttu vaihtamaan ja ideoita karsimaan.

Perhe haki Kelalta asumistukea ja toimeentulotukea. Auvisen mukaan molemmista tarvittiin päätökset, että perhe pystyi hakemaan diakonialta kriisiavustusta.

Apua ei kuitenkaan tullut

– Mieheni on tehnyt valtavasti töitä, että saisi rahaa perheen elättämiseen. Tukien saaminen kaatui niihin tuloihin. Diakonia puolestaan perui meiltä kriisiavun hakemisen, koska rakensimme taloa, ja olimme omatoimisesti hankkineet perustarpeita. Meille sanottiin, että kyllähän teillä on tiukkaa ja tosi vähän tavaraa, mutta voitte ottaa talobudjetista rahaa. Emme voi tai talo ei valmistu ikinä!

Diakonialta perhe on saanut kuitenkin jotakin apua eli ruokalahjakortteja, ja kaupungilta aikuissosiaalityöntekijän auttamaan avun etsinnässä ja tilanteen kartoittamisessa.

– Hän on esimerkiksi selvitellyt Kela-asioita ja korvausvaatimuksen tekoa vuokranantajalle. Olen todella kiitollinen, Auvinen toteaa.

Pyydä apua, hanki vertaistukea

Nina Auvinen kiittää myös perheen läheisiä sekä tavallisten ihmisten hyväsydämisyyttä. Vanhempien apu on ollut korvaamatonta, samoin sosiaalisen median voima.

– Facebookin Mammat-ryhmän muutamat jäsenet esimerkiksi järjestivät hyväntekeväisyyshuutokaupan avuksemme.

Henkilökohtaisilla turvaverkoilla on suuri merkitys sisäilmakriiseissä. Hengitysliiton kokemuksen mukaan moni on saanut apua sukulaisiltaan ja ystäviltään.

Asiantuntija Sari Mäki neuvoo myös hakeutumaan vertaisten pariin. Saman kokenut ymmärtää parhaiten, mitä toinen elää läpi.

Toisen sisäilmasairastuneen kanssa uskaltaa ilmaista tunteensa ja käsitellä niitä. Muiden kokemuksista voi myös itse oppia ja löytää uusia selviytymiskeinoja elämäänsä.

– Myös Hengitysliitto tarjoaa vertaistukea puhelimitse, kasvokkain tapaavissa vertaisryhmissä ja Facebookissa, Mäki kertoo.

Homeasunnosta jäteasemalle menossa olevia tavaroita koottuna kasoihin ja säkitettynä.
– Meidän on pitänyt laittaa joku hinta tavaroille, mutta vuokrantantaja ja myöhemmin osaltaan myös vakuutusyhtiö päättävät, mitä korvataan vai korvataanko senttiäkään. Olen kuullut, että jätesäkillisellä vaatteita ei ole kuin vitosen tai kympin arvo, vaikka säkki olisi täynnä merkkivaatteita, Auvinen sanoo.Nina Auvinen

Selvitä vakuutukset

Auvisen perheellä on kesken asioiden selvittely vuokranantajan ja vakuutusyhtiön kanssa.

– Välillä tuntuu, että meitä pallotellaan korvausvaatimuksissa toiselta toiselle. On ollut aivan järjettömän kova työ valokuvata vuokranantajaa ja vakuutusyhtiötä varten jokainen poisheitetty tavara.

Auvista odottaa vielä häkkivarastollinen jätesäkkeihin pakattuja tavaroita.

– Pelkkä sairastumisesta ilmoittaminen ja tavaroiden lopullinen poisheitto ei riittänyt isännöitsijälle. Nyt tekeillä on uusi vaatimus, mihin liitetään kuvat tavaroista, oirevideot ja tiedot lääkärikäynneistä, Auvinen kertoo.

Perhe on palkannut lakimiehen auttamaan asioiden etenemisessä. Loppuratkaisua Auvinen ei uskalla edes ajatella.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut ottavansa omalta osaltaan korvausasiat käsittelyyn vasta, kun perhe on selvittänyt, mitä vuokranantaja korvaa.

Hengitysliiton kokemustiedon valossa ei näytä kovin hyvältä. Asiantuntija Sari Mäki kertoo, että esimerkiksi kotivakuutukset näyttävät korvaavan harvoin kodin irtaimistoa, joka on vaurioitunut pitkän aikavälin kuluessa asuntoon syntyneistä kosteus- ja homevaurioista.

Äkilliset putkirikot ja vesivahingot ovat eri asia.

– Vakuutusyhtiöt tarkistelevat korvaushakemuksia tilannekohtaisesti, ja päätöksissä otetaan huomioon muut sisäilmaongelman osapuolet ja heidän vastuunsa asiassa eli esimerkiksi kiinteistön omistaja ja vuokralainen.

Auvisen suurin toive on päästä elämään niin normaalia arkea, kun se sisäilmasairastuneelle on mahdollista.

Rakenteella olevassa kodissa on jo jouduttu vaihtamaan materiaalit mahdollisimman vähän allergisoiviksi. Silti huolettaa.

– Olimme ikionnellisia, kun löysimme tontin metsän reunalta. Tällä hetkellä en pysty oleskelemaan raksatyömaan takapihalla, koska metsämaa tuo oireita. Olisi aivan kauheaa, jos en pystyisikään asumaan uudessa kodissa.

Juttua täsmennetty 2.9 tarkentamalla Kelan ja diakoniatyön kielteisiä päätöksiä, ja tilanteen selvittelyä vuokranantajan ja vakuutusyhtiön osalta.