Suomen työmarkkinoilta on hukassa jopa 30 000 ihmistä – Gunnar Paut: "Mä katosin tältä planeetalta"

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen sanoo, että Suomessa on kadotettu työmarkkinoilta todella suuri joukko parhaassa työiässä olevia ihmisiä.

työllisyys
Gunnar Paut
Gunnar Paut sanoo, että luiskahtaminen pois työelämästä johti vaikeuksien vyyhtiin.Antti Kolppo / Yle

Automekaanikkona parisenkymmentä vuotta työskennelleen helsinkiläisen Gunnar Pautin elämä mullistui kaksi vuotta sitten. Loukkaantuminen vei miehen työkyvyn siten, että paluu fyysistä voimaa vaativaan työhön ei enää ollut mahdollista.

Nuoren miehen luiskahtaminen pois työelämästä johti vaikeuksien vyyhtiin. Mieli musteni ja luonteva yhteydenpito ystäviin kaikkosi.

– Ikäänkuin katosin tältä planeetalta, Paut sanoo vaimeasti.

Parisen vuotta kotona "sairastuvalla" olivat Pautin mukaan varsin raskasta aikaa. Paut sanoo, että olo oli ahdistunut, koska hän ei kyennyt jakamaan asioita kenenkään kanssa. Paut tunsi olevansa ulkona kaikesta ja sulkeutui omaan kuplaansa.

Kaksi vuotta myöhemmin miehen mieli on valoisa ja luottamus tulevaisuuteen vahvistunut. Gunnar Paut on työkokeilussa arkkitehtitoimistossa, jossa hän työskentelee teknisenä piirtäjänä.

Paut sanoo, että alanvaihdon olisi pitänyt järjestyä nopeammin. Erilaisissa selvityksissä ja byrokratian kierteessä kului parisen vuotta.

– Pitkä jakso työmarkkinoiden ulkopuolella tekee työhön palaamisen vaikeaksi. Hankalaa päästä alkuun, mutta nyt tuntuu hyvältä, Paut sanoo.

Kymmenien tuhansien joukko

Julkinen keskustelu työllisyyden parantamisesta on keskittynyt pääasiassa työttömyyden vähentämiseen.

Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan tekijöitä on jatkossa tultava muualtakin kuin työttömyyskortistosta.

Automekaanikon työstä työkuntoutuksen kautta arkkitehtitoimistoon työkokeiluun päässyt Gunnar Paut sai lähetteen Kelalta.

Sorjonen ilahtui kuullessaan Pautin tapauksesta, jossa kaksi vuotta työmarkkinoilta kateissa ollut on palaamassa takaisin työelämään.

Sorjonen sanoo, että maan hallituksen on pakko kaivaa keinot, jotka innostavat mahdollisimman monen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevan ihmisen hakeutumaan töihin, mikäli se aikoo tosissaan jahdata työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin hallituskauden aikana.

Sorjosen mukaan työttömyyden alentaminen on tärkeä tavoite, mutta työntekijöitä on löydyttävä jatkossa yhä enemmän myös nykyisen työvoiman ulkopuolelta.

Useampi kuin joka neljäs suomalainen ei ole töissä

Suomen työikäisestä väestöstä on töissä noin 72,5 prosenttia. Useampi kuin joka neljäs ei siis ole töissä.

Osa hoitaa lapsia kotona, opiskelee, suorittaa varusmiespalvelusta tai on eläkkeellä. Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen tekemän selvityksen perusteella lisäksi on suuri joukko muita työikäisiä ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään näistä ryhmistä.

– Tämä työmarkkinoilta kadoksissa oleva kymmenien tuhansien joukko olisi nyt kaivettava esiin, Sorjonen sanoo.

Sorjosen mukaan pelkästään parhaassa työiässä olevien 35–54 -vuotiaiden joukossa työmarkkinoilta kateissa on jopa 30 000 ihmistä. He eivät Pautin tavoin opiskele, suorita varusmiespalvelusta tai ole eläkkeellä.

Gunnar Paut sanoo, että ilman Kelan lähetettä työkykykuntoutukseen hän ei olisi uuden työn syrjässä kiinni.

Gunnar Paut
Mahdollisuus päästä takaisin työelämään palautti Gunnar Pautin elämänilon ja itsetunnon.Antti Kolppo / Yle

"Tehtävä selvitys, paljonko on työikäisiä, jotka voisivat tehdä työtä"

Sorjosen mukaan Suomessa olisi tehtävä laaja selvitys siitä, paljonko on työikäisiä, jotka voisivat alkaa tehdä työtä. Hänen mukaansa selvitys tarvittaisiin, jotta hallitus voisi alkaa oikeanlaisin ottein houkutella ja patistaa kadoksissa olevia työmarkkinoille.

Sorjosen mukaan jo viranomaisyhteistyön tiivistäminen vaatisi sitä, että näihin asioihin paneudutaan. Jos ei tiedetä, minkälainen porukka on, niin heitä on mahdotonta lähestyä.

– Selvitettäisiin, että mitä he tekevät ja iskettäisiin kiinni, Sorjonen sanoo.

Työkyvyn kuntoutuspalveluja tarjoavan yrityksen Verven kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen sanoo, että kyseinen mystinen joukko muodostuu varmasti hyvin monenlaisista ihmisistä.

– Tämä ei ole mikään homogeeninen joukko. Siellä on hyvin monenlaisia ihmisiä ja heillä on erilaisia esteitä työllistyä, Aalatorvinen sanoo.

Hän näkee työmarkkinoiden ulkopuolella olevassa joukossa suuren mahdollisuuden, mutta näiden ihmisten tavoittaminen vaatisi Alatorvisen mukaan räätälöityä työtä.

Osa jättäytyy vapaaehtoisesti ulos oravanpyörästä

Alatorvinen sanoo, että esteet työllistyä voivat johtua esimerkiksi rajoittuneesta työkyvystä, terveydentilasta, osaamisen puutteesta tai perhetilanteesta.

– Nämä kaikki voivat johtaa myös masennukseen, syrjäytymiseen ja soljahtamiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle, Alatorvinen sanoo.

Hänen mukaansa on varmasti myös ihmisiä, jotka ihan vapaaehtoisesti ovat syystä tai toisesta repäisseet itsensä irti oravanpyörästä.

He voivat esimerkiksi matkustella tai käyttää aikaa mieleisiinsä harrastuksiin.

– Tämä ei kuitenkaan mielestäni selitä kymmeniä tuhansia, Alatorvinen toteaa.

Alatorvinen sanoo nähneensä työssään sen, että oman paikan löytäminen yhteiskunnassa on monille vaikeaa, jos on pudonnut pois työelämästä.

Gunnar Paut sanoo, että mahdollisuus päästä kiinni työelämään palautti hänen elämänilonsa.

–Aion työllistyä koulutuksen aikana tai koulutuksen jälkeen. Olen saanut elämänilon takaisin ja vähän taas itsevarmuuttakin, Paut sanoo.

Lue myös:

Kokoomus julkisti ehdotuksensa 60 000 uuden työllisen saamiseksi: "Hallitus ei uskalla toimia itse tuoda"