Osaavatko ruotsalaiset kahvitellakin meitä fiksummin? Fiikkaaminen liimaa porukan yhteen

Ruotsalaisten kiiretön kahvihetki, fika, hitsaa työporukkaa yhteen kuin varkain.

Kahvitauko
fika, kahvittelu
Karoliina Marttala / Yle

Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokiolle fiikkaminen on tuttua. Kanssakäymistä ruotsalaisten kollegojen kanssa on jatkuvasti, ja erityisen tutuksi fiikkaaminen tuli taannoin Tornion ja Haaparannan Rajalla -Interreg-hankkeessa. Projektipäällikkönä toimineen Lokion työpöytä oli Ruotsin puolella Haaparannalla parin vuoden ajan – ja jokaiseen työpäivään kuuluivat fikat.

Lokion mukaan ruotsalaisten työkulttuuriin kuuluva kahvitauko, fika, on tärkeä keino katkaista päivä ja rentoutua hetki.

– Jos työasiat painavat päälle, niitä voidaan fiikatessa hoitaa sosiaalisesti. Kuunnellaan muiden mielipiteitä, miten homma pitäisi hoitaa.

– Tai sitten kerrotaan hauskoja tarinoita ja naureskellaan yhdessä samalla kun otetaan pientä välipalaa, Lokio jatkaa.

Lokion kokemus on, että Suomessa ollaan tarkempia kahvitunnin kestosta kuin Ruotsissa.

– Suomessa ollaan ehkä tiukempia, täsmällisempiä ja jämptimpiä. Ruotsissa fika voi helposti venähtää, jos keskustelu on hyvää, hedelmällistä ja rakentavaa.

Kaupunginarkkitehti kuvailee, että päivittäiset yhteiset hengähdystauot liimaavat työyhteisöä huomaamatta yhteen.

– Parin vuoden jälkeen olimme tavallaan kuin yhtä suurta perhettä. Tiesimme toistemme perheasiat ja elimme niin ilossa kuin surussa mukana. Se on kuin varkain yhteisöllisyyteen kasvattavaa kulttuuria, Lokio kuvaa.

Kahvipöydässä liikkuu myös hiljainen tieto

Työpaikan yhteiset kahvihetket vahvistavat tutkimustenkin mukaan työssä jaksamista monella tavalla.

Sosiologian professori ja työelämän tutkija Susanna Toivanen näkee työpäivää tauottavan välipalahetken parantavan palautumista työstä ja vahvistavan työpaikan sosiaalisia suhteita.

– Fikan merkitystä ei pidä missään nimessä väheksyä. Sillä on vaikutusta myös työn tuottavuuteen ja siihen, millaisen työpanostuksen ihminen tekee, Toivanen toteaa.

Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan niin sanottu hiljainen tieto siirtyy ihmiseltä toiselle parhaiten epävirallisissa yhteyksissä, joten yhteisistä tauoista on hyötyä myös osaamisen kehittymiselle.

Myös Manka tähdentää, että työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä on suora yhteys.

– Hyvinvoivat tekevät hyvää tulosta, mutta he ovat myös luovempia ja sitoutuneempia. On olemassa toki paljon erilaisia arvioita, mutta euromääristä kiistellään, vuosikymmeniä työhyvinvoinnin tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskennellyt Manka toteaa.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.