Työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisää, nykyään se on hidasta ja kallista – työnantajat ja viranomaiset ovat pullonkauloista eri mieltä

Työlupien myöntämiseen liittyy monenlaista byrokratiaa ja valtaosa hakemuksista laitetaan puutteellisina vireille.

työluvat
Lazaro Torres vokkaa  kokkina ISS Finlandin henkilöstöravintolassa. Helsinki 27.8.2019.
Lazaro Torres saapui Suomeen ensimmäistä kertaa 20 vuotta sitten. Kun hän meni naimisiin, työlupien saanti helpottui.Katriina Laine / Yle

Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi lisätä, sanovat poliitikot valtiovarainministeriä myöten. Mitä se käytännössä vaatisi?

Kun työntekijän oleskelulupahakemus on laitettu vireille, sitä käsitellään sekä Maahanmuuttovirastossa että työlupayksikön sisältävässä TE-toimistossa. Sellaisia on Suomessa viisi.

TE-toimistot noudattavat paikallisen ELY-keskuksen työlupia koskevia linjauksia, jotka vaihtelevat eri puolilla Suomea. Hallitus aikoo arvioida, pitäisikö niitä yhtenäistää nykyistä enemmän.

Lisäksi saatavuusharkinnasta, eli prosessista, jossa työnantajan on etsittävä tehtävälle täyttäjää ensin kotimaasta ja EU- sekä ETA-alueelta, on tarkoitus tehdä joustavampaa.

Osa työnantajista haluaisi mokomasta eroon täysin.

Saatavuusharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on julkaistava työpaikkailmoitus TE-toimiston sivuilla, pidettävä sitä auki vähintään kymmenen päivää ja raportoitava sen jälkeen viranomaiselle rekrytoinnin tuloksista.

– Erityisesti sijaisten rekrytointi on vaikeutunut niin paljon, että saatavuusharkinta pitäisi poistaa kokonaan. Se vain hidastaa työntekijöiden saamista töihin, yksityisen sote- ja varhaiskasvatusalan etua ajavan Hali ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas sanoo.

Hoivapalveluyritys Attendon henkilöstöjohtaja Sirpa Piiroinen on samaa mieltä. Attendon tapauksessa EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän ensikontaktin ja töiden aloituksen välinen aika on vähintään yhdeksän kuukautta, toisinaan jopa puolitoista vuotta.

Lupahakemuksia käsittelevillä viranomaisilla on eri näkemys siitä, mikä prosessia jarruttaa.

Enemmistö työnantajista täyttää hakemuksen väärin

Saatavuusharkintaa on jo karsittu useilla aloilla eri puolilla Suomea. Uudellamaalla lähtökohta on, että muun muassa hoitajista, tarjoilijoista, kotiapulaisista, siivoojista ja talonrakentajista on saatavuuspulaa (siirryt toiseen palveluun).

Alueen TE-toimistossa yhden vaiheen poisto ei muuta merkittävästi sitä, kauanko lupaprosessiin menee aikaa.

– Saatavuusharkinta on meidän näkökulmasta aika pieni osa hakemusten käsittelyä, Uudellamaalla työluvista vastaava palveluesimies Sallamari Salonen sanoo.

Viranomaisten mukaan työlupien myöntämisen hitaus johtuu siitä, ettei suuren hakemusmäärän käsittelyyn ole tarpeeksi työvoimaa ja muita resursseja.

Pahin pullonkaula johtuu kuitenkin työnantajien epätarkkuudesta hakemusten täyttämisessä. Salonen kertoo, että 70 prosenttia niistä laitetaan vireille puutteellisina.

– Silloin pitää pyytää lisäselvityksiä. Puutteelliset hakemukset hidastavat myös sellaisten hakemusten käsittelyä, joissa kaikki liitteet on toimitettu asianmukaisesti, hän sanoo.

Maahanmuuttoviraston sivuilla olevan laskurin (siirryt toiseen palveluun) mukaan ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan käsittelyaika on kokonaisuudessaan noin neljä kuukautta. Hallituksen tavoitteena on kuroa käsittelyaika yhteen kuukauteen.

Lisäksi päättäjät tahtovat varmistaa, että töihin tulevat saapuvat Suomeen nimenomaan työhön tarkoitetulla luvalla, eivät esimerkiksi turistiviisumilla.

Tässä kohtaa Lazaro Torres toimi aikoinaan päinvastoin kuin hallitus haluaisi.

Avioliitto sai luvat heltiämään

20 vuotta sitten Kuubasta Suomeen muuttanut Torres tiesi, ettei saisi oleskelulupaa ilman työpaikkaa tai muuta sidettä maahan. Kuubasta oli päästävä pois, joten Lazaro tuli Suomeen ensin matkailijana.

Turistiviisumin umpeuduttua Torres sai vuoden mittaisen työluvan neljänä vuonna peräkkäin.

Silloisen menettelytavan mukaan lupaa ei voitu enää neljän vuoden jälkeen uusia, joten Torres jäi ilman.

– Olin melkein koditon. Sitten tapasin puolisoni, kahden vuoden seurustelun jälkeen menimme naimisiin ja siitä se lähti: sain oleskeluluvan, työluvan, kaikki mahdolliset luvat.

Nykyään Torres on ISS:n henkilöstöravintolan kokki ja vuoropäällikkö.

Lazaro Torres työskentelee kokkina ISS Finlandin henkilöstöravintolassa. Helsinki 27.8.2019.
Lazaro Torres on kouluttautunut Suomessa sekä kokiksi että lähihoitajaksi.Katriina Laine / Yle

Työntekijän pitää hakea uutta oleskelulupaa (siirryt toiseen palveluun) paitsi edellisen umpeutuessa, myös silloin, jos työpaikka vaihtuu ja uusi tehtävä on eri toimialalla kuin se, jonka perusteella voimassa oleva oleskelulupa on myönnetty.

Siksi joskus voi käydä niin, että jos siivoojana Suomi-uransa aloittanut henkilö siirtyy pitämään puhtaana keittiötä, toiminta tapahtuukin ravintola-alalla ja oleskeluluvan pitäisi muuttua sen mukana.

Alan vaihtuessa myös saatavuusharkinta saattaa astua kuvioihin.

– Meillä on menetetty hyviä asiakaspalvelijoita ja kollegoita sen takia, että uuden tehtävän vuoksi oleskeluluvalle ei saakaan jatkoa. Se on todella sääli, ISS:n henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn sanoo.

ISS:n henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn työllistää maahanmuuttajia. Helsinki 27.8.2019
Sari Suono-Rasenhorn toivoo, että työntekijöiden työnteko-oikeuden voisi tarkastaa verkossa. Nykyään asia hoituu vain soittamalla Maahanmuuttoviraston asiakaspalveluun, joka on auki kolme tuntia päivässä.Katriina Laine / Yle

Ennen kokin uraansa Torres työskenteli muun muassa Postissa, siivoojana ja lähihoitajana Alzheimer-potilaiden parissa.

Nykyisessä työssään mies tahtoo jatkaa kauan, hoitotyö sen sijaan ei tuntunut omalta.

Maahanmuutto ei riitä ratkaisuksi hoiva-alan työvoimapulaan

Sote-alaa uhkaava työvoimapula on jo tunnettu tosiasia. Ulkomailta tulevia ammattilaisia Suomessa työskentely ei kuitenkaan kovin paljoa houkuttele.

Ulkomaalaistaustaisten osuus sote-alan työntekijöistä on tällä hetkellä prosentti tai kaksi.

– Kun väestö ikääntyy ja kymmenen vuoden sisällä 175 000 ihmistä jää eläkkeelle, tällainen määrä ulkomaalaisia ei mitenkään pysty tätä paikkaamaan, Ulla-Maija Rajakangas toteaa.

Ulla-Maija Rajakangas
Ulla-Maija Rajakangas haluaisi, että hoitoalan täydennyskoulutusta olisi paremmin saatavilla sekä kotimaisille että ulkomailta tulleille työntekijöille. Valokuva on vuodelta 2017.Jaani Lampinen / Yle

Rajakankaan mukaan tarvittaisiin selkeyttä siihen, mitä lisäkoulutusta muualta tulleiden työntekijöiden pitäisi suorittaa, jotta heidän tutkintonsa hyväksytään Suomessa.

– Tällä hetkellä nämä ihmiset joutuvat tekemään lähes koko tutkintonsa uusiksi, ja siinähän ei ole mitään järkeä.

Esimerkiksi Filippiineiltä Suomeen tulleista sairaanhoitajista suuri osa työskentelee sairaanhoitajan tehtävien sijaan hoiva-avustajina.

Kaukaa rekrytointi tulee kalliiksi

Filippiiniläisiä sairaanhoitajia on saapunut Suomeen noin 500. Suunnilleen puolet heistä on työllistynyt Attendolle, useimmiten lähihoitajan tehtäviin.

Yrityksen henkilöstöjohtajan mukaan yhden filippiiniläisen hoitajan rekrytointi maksaa keskimäärin 15 000–20 000 euroa.

Työntekijän oleskelulupa on pieni osa kokonaisuutta: sen hakeminen ensimmäistä kertaa maksaa Maahanmuuttoviraston sähköisessä palvelussa 400 euroa, jatkoluvan saa puolet halvemmalla.

Suurimman siivun muodostavat hallinnolliset kulut, työntekijän pitkä kielikoulutus Filippiineillä ja rekrytoinnissa avustavan kumppaniyrityksen palkkiot.

Hoitaja itse maksaa Suomeen tulosta noin 1 000 euroa, eli tarvittavat lääkärintarkastukset ja matkat.

Matkoja tulee Suomeen saapumisen lisäksi muitakin, sillä oleskelulupahakemuksen vireyttämistä varten työntekijän pitää tunnistautua joko Maahanmuuttovirastossa tai Suomen suurlähetystössä ulkomailla.

Työlupapäätöstä pitää odottaa (siirryt toiseen palveluun) siinä maassa, jossa hakemus on tehty. Jos suurlähetystössä tunnistautunut työntekijä saapuu ratkaisua odottaessaan Suomeen, vireillä oleva hakemus pitää peruuttaa ja tehdä uusi tilalle.

Siksi työntekijät odottavat. Ottaa oman aikansa ennen kuin lähtömaassaan tunnistautunut työntekijä ehtii saapua Suomeen ja aloittaa työt.

Henkilöstöpalveluyritysten liitto on kritisoinut (siirryt toiseen palveluun) tunnistautumisprosessia jähmeäksi. Hallitusohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) hitauteen aiotaan vastata vahvistamalla Suomen edustustoverkkoa maailmalla.

Juttua varten on haastateltu myös työperusteisista oleskeluluvista vastaavan tulosalueen johtajaa Anna Hyppöstä Maahanmuuttovirastosta.

Lue myös:

Kukaan ei tarkastanut 26 vuotta sitten lopetetun koulun tietoja: nyt yli sata ihmistä on määrätty karkotettavaksi Suomesta – rakennusfirmat huolissaan

Nokia palkkasi ammattilaiset etsimään syyrialaisperheelle kotia, Wärtsilä tarjoaa töitä myös puolisoille – Näin huippuosaajat houkutellaan Suomeen