Ruotsissa sähkö on usein halvempaa kuin Suomessa – auttaisiko meillä maan jakaminen useampaan hinta-alueeseen?

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomen nykymalli toimii kuluttajan eduksi.

sähkön hinta
Voimalinja
Suomessa sähköverkon järeimpään osaan eli kantaverkkoon kuuluu noin 14 400 kilometriä voimajohtoja. Yle

Tukkumarkkinoilla pohjoismaisessa sähköpörssissä myytävä sähkö on usein Suomessa selvästi kalliimpaa kuin Ruotsissa tai Norjassa.

Huomattavaa myös on, että niin Norjassa kuin Ruotsissakin maan eri osissa tukkusähköstä maksetaan monesti eri hintaa.

Miksi Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomessa on vain yksi hinta-alue, kun esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa niitä on useita? Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen vastaa:

Hinta-alueet ovat riippuvaisia sähkön kantaverkon siirtokyvystä eri alueiden välillä. Suomessa on vahva siirtoverkko ja sähkö siirtyy vaikeuksitta maan sisällä.

Ruotsissa ja Norjassa kantaverkon siirtokyky on heikompi, jolloin sähköä ei saada siirrettyä kysyntää vastaavasti eri alueiden välillä. Tästä johtuen sähkön hinnat erkaantuvat "pullonkaulatilanteissa".

Suomen aluehinta on useimmiten korkeampi kuin aluehinnat Ruotsissa tai Norjassa. Mikä selittää tämän?

Sähkön tuotantorakenteet ovat erilaisia eri Pohjoismaissa. Norjan tuotanto on pääosin vesivoimaa ja Ruotsin vesi- ja ydinvoimaa. Näillä on erittäin edulliset muuttuvat kustannukset, mikä painaa sähkön hintaa alas. Suomessa joudutaan usein turvautumaan kalliimpiin tuotantolähteisiin ja toisaalta Suomi on jo lähtökohtaisesti tuontiriippuvainen. Aluehinnat Suomen ja Ruotsin välillä erkaantuvat silloin, kun Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtokapasiteetti ei riitä siirtämään sähköä meille kysyntää vastaavasti.

Kuvakaappaus
Kuvakaappaus Ruotsin kantaverkkoyhtiön nettisivuilla olevasta kartasta havainnollistaa, miten muun muassa Ruotsissa ja Norjassa pörssisähkön hinta voi vaihdella alueittain. Suomessa hinta-alueita on vain yksi. Svenska kraftnät

Olisiko reilua, että Suomessakin olisi useampia hinta-alueita niin, että esimerkiksi runsaasti vesivoimaa tuottavassa Pohjois-Suomessa sähkö olisi Etelä-Suomea halvempaa?

Jos Suomi jaettaisiin hinta-alueisiin, Pohjois- ja Etelä-Suomen hinnat olisivat käytännössä samat, koska Suomen sisällä ei ole merkittäviä siirron pullonkauloja.

Toisaalta yhtenäinen hinta-alue parantaa kilpailua sähkömarkkinoilla ja toimii kuluttajan eduksi.

Merkillepantavaa myös on, että Suomen aluehinta on usein sama kuin Viron tai muiden Baltian maiden aluehinnat. Mistä tämä johtuu?

Suomen ja Viron välinen siirtokapasiteetti on riittävä pitämään hinnat yhtenäisinä.

Olisiko mahdollista, että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla olisi vain yksi hinta-alue?

Nykyinen pohjoismainen kantaverkko ei ole riittävän vahva yhteen hinta-alueeseen siirtymiseen.

Miten odotatte, että aluehintojen väliset erot tulevat lähivuosina kehittymään?

Olkiluoto 3 pienentää hintaeroa Suomen ja Ruotsin välillä.

Miten Suomen viidennen ydinvoimalaitoksen käyttöönoton odotetaan vaikuttavan Suomen aluehintaan ja ylipäätänsä sähkön hintaan Suomessa?

Lisääntyvä edullinen tarjonta alentaa hintaa Suomessa ja pienentää aluehintaeroja.

Kuinka suuri merkitys tuulivoimakapasiteetin kasvulla on sähkön hintavaihteluihin?

Jatkossa erittäin merkittävä.

Millaisia kantaverkkoinvestointeja Suomeen ja Suomen ja naapurimaiden välille tarvitaan, jotta sähkön hinta voisi olla Suomessa nykyistä alempi?

Suomen ja Ruotsin välille on rakenteilla uusi yhteys, joka valmistuu vuonna 2025. Yhteyden kapasiteetti on 800 MW. Tämä pienentää aluehintaeroja. Toisaalta Suomella on mahdollisuus investoida tuulivoimaan, joka lisää tarjontaa ja alentaa tätä kautta hintaa.

Lue myös:

Hallitus kiristää sähkönsiirron hinnankorotusten sääntöjä, mutta rahanmenoa muutos ei pidemmän päälle vähennä