Lapsen lukemaan oppimista aletaan stressata jo eskariin mennessä: "Tuli sellainen tunne, että pitäisiköhän ruveta harjoittelemaan"

Professori painottaa, ettei kannata vertailla eikä stressata. Valtaosa lapsista oppii Suomessa lukemaan 6–7-vuotiaina.

Luku- ja kirjoitustaito
Poika ja äiti leikkitelineellä.
– Meillä leikitään paljon vapaa-ajalla ulkona ja muutenkin, kertovat Katri Kukkonen ja Miko Nissilä.Ville Viitamäki / Yle

Joko teillä osataan lukea, kyselivät ennen ekaluokalle menevien äidit ja isät. Nyt samaa pähkäillään eskarilaisten kodeissa.

Kahden lapsen äiti Katri Kukkonen kertoo stressanneensa asialla äskettäin. Esikoinen Miko Nissilä aloitti esiopetuksessa Kokkolassa syksyllä 2019, ja osa eskarikavereista osasi jo lukea ja kirjoittaa.

– Tuli sellainen tunne, että pitäisiköhän meidän ruveta harjoittelemaan, kertoo Kukkonen.

Vertailevatko vanhemmat lasten lukutaitoa?

– Kyllä vertailevat. Lukutaitoa samoin kuin kaikkia muitakin taitoja. Niistä kertoo ja haluaa olla ylpeä, Kukkonen miettii.

Tutkimuksen mukaan alle 10 prosenttia suomalaislapsista osaa lukea ennen esiopetusta. Tilanne on pysynyt samankaltaisena viimeiset kymmenen vuotta.

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta uskoo, että vanhempien hätäily on huolta lapsen pärjäämisestä ikätovereidensa joukossa.

Välillä kyse voi myös olla vanhempien kunnianhimosta. Oppimista arvostavassa kulttuurissa lapsen varhainen lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan oppiminen on myös tietynlainen statustekijä.

– Vanhempien ei tarvitse eikä kannata stressata. Jokainen oppii oman herkkyysvaiheensa mukaisesti. Suomen kielen säännönmukaisuus tukee nopeaa lukutaidon oppimista sitten, kun lapsen kehitys on siihen valmis, Lerkkanen rauhoittelee.

Vaikka kavereiden lapset osaisivat eskariin mennessään jo lukea, ei omaansa kannata väkisin opettaa kotona. Painostaminen ei nopeuta lukutaidon oppimista, vaan päinvastoin tappaa motivaation kirjoja kohtaan pitkäksi aikaa.

Äiti ja poika katselevat kirjaa ulkona penkillä.
Lassi Palola kuuluu siihen noin kymmeneen prosenttiin lapsista, jotka osaavat lukea esiopetukseen tullessaan. Lassi oppi lukemaan 4-vuotiaana. Äidille, Eveliina Palolalle, pojan taito tuli yllätyksenä.Ville Viitamäki / Yle

Sisarukset eri tahdissa

Lapsen lukemaan oppimista ei kannata hoputtaa, mutta ei ole syytä myöskään jarrutella. Lerkkanen neuvoo vanhempia lukemaan lapselle ääneen joka päivä. Se kasvattaa sanavarastoa ja tukee kielen ymmärtämistä.

– Molemmat luovat pohjaa myöhemmälle ja paljon vaativammalle luetun ymmärtämisen taidolle.

Lapset kehittyvät eri tahdissa. Esimerkiksi kielellinen kehitys luo valmiutta lukemaan oppimiselle. On täysin mahdollista, että lapsi oppii lukemaan itsekseen seuraamalla sivusta isomman sisaruksen lukuläksyn harjoittelua tai vaikka selvittämällä itse, mitä esimerkiksi Aku Ankan puhekuplassa lukee.

Näin kävi kokkolalaiselle Lassi Palolalle, joka myös aloitti esiopetuksessa Kokkolassa syksyllä 2019. Hän oppi lukemaan 4-vuotiaana, kun isosisko leikki koululeikkejä kotona. Taito paljastui, kun poika luki ääneen päiväkotireitin varrella olevan autoliikkeen nimen.

– Ajattelin, että ehkä hän vaan muistaa nimen kuulemansa perusteella. Kun tulimme kotiin, pyysin lukemaan lisää ja todettiin, että kyllä poika osaa oikeasti lukea, muistelee Lassin äiti Eveliina Palola.

Lassin isoveli oppi myös lukemaan 4-vuotiaana. Perheen esikoistytär puolestaan ekaluokkalaisena. Eveliina Palola muistelee stressanneensa esikoisen kohdalla, että kuinka pian lapsi oppii, vaikka luotto koulun opetukseen olikin korkealla.

– Poikien kohdalla en sitten stressannut enää yhtään, ja heidän lukutaitonsa tuli kuin puskista yllättäin.

Poika katselee eskarikirjaa.
Esikoulun tehtävä ei ole opettaa lasta lukemaan, mutta lukemisen valmiuksia treenataan esimerkiksi leikkien ja pelaamisen avulla.Ville Viitamäki / Yle

Seuraa herkällä korvalla

Vanhempien kannattaa Lerkkasen mukaan seurata herkällä korvalla. Kun lapsi alkaa osoittaa mielenkiintoa lukemista kohtaan eli kysellä, mitä tässä lukee tai lukeeko tässä näin, häntä voi auttaa.

– On aivan eri asia, jos lapsi on itse kiinnostunut lukemisesta. Silloin opettelun voi aloittaa vanhemman kanssa kirjainten nimistä ja äänteistä.

Suomalainen esiopetus ei opeta lukemaan, vaan edistää lapsen oppimisvalmiuksia erilaisten pelien, leikkien ja harjoitusten kautta. Lapsen herkkyysvaiheeseen vastaaminen ja oppimisen ilo ovat ykkösasia.

– Kirjaimia ja numeroita toki opetellaan, mutta esimerkiksi niin, että rakennamme niitä metsäretkellä kävyistä ja, lehdistä ja tikuista, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Eva Leppänen kokkolalaisen Jokilaakson koulun esikoulusta.

Jokilaaksossa eskariryhmässä on keskimäärin 1-3 lukutaitoista. Määrä vaihtelee, on myös vuosia, jolloin kukaan aloittava ei osaa lukea. Leppäsen mukaan lukijat eivät kuitenkaan näytä turhautuvan, kun muut opettelevat kirjaimia.

– Heille annetaan lisätehtäviä, jotakin haastavampaa sillä aikaa.

Vaikka vanhemmat saattavat vertailla lasten taitoja, Leppäsen mielestä ei näytä siltä, että lapsilla olisi paineita toistensa lukutaidosta tai sen puutteesta.

– Jos lapsi oppii täällä lukemaan, häntä tietysti kehutaan ja kannustetaan, mutta ei niin, että lukemaan oppiminen olisi itsetarkoitus. Korostamme aina, että jokainen oppii ajallaan.

Eva Leppänen seuraa eskarilaisten lautapeli-hetkeä.
– Me korostamme oppimisen iloa, sosiaalisia taitoja, vuorovaikutustaitoja enemmän kuin sitä, että oppii jonkun yksittäisen osa-alueen, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Eva Leppänen. Ville Viitamäki / Yle

Lukemaan opettelevaa lasta voi kannustaa esimerkiksi kuuntelemalla, kun lapsi lukee.

–Tutkimuksemme osoittavat, että vanhemman kannustava suhtautuminen lapsen omaan harjoitteluun tukee parhaiten lapsen lukemaan oppimista., kertoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Toisaalta oppimista voi myös sekoittaa ja hidastaa, jos kotona opetetaan lukemaan eri tavalla kuin myöhemmin koulussa.

– Useimmiten lapsi kuitenkin oppii lukemaan ennemmin tai myöhemmin.

Poikkeuksena Lerkkasen mukaan ovat lapset, joille lukemaan oppiminen on muita hankalampaa esimerkiksi dysleksian eli lukivaikeuden takia. Heidän kohdallaan erityisopettajat ohjaavat tarvittaessa myös vanhempia kotiharjoittelussa.

Milloin kannattaa huolestua?

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota kirjainten ja äänteiden tunnistamiseen. Joillakin lapsilla jo tämä saattaa johtaa lukutaidon oivaltamiseen.

Kouluun mentäessä noin kolmasosa osaa lukea tekstiä, kolmasosa joitakin sanoja, ja loput aloittavat opettelun aivan alusta, mutta tuntevat usein jo paljon kirjaimia esiopetuksen ansioista.

Professori Marja-Liisa Lerkkanen.
– Viestini vanhemmille on: lukekaa lapselle ääneen säännöllisesti vauvaiästä asti, sanoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.Jaana Polamo / Yle

– Ensimmäisellä luokalla lukemaan oppivat saavuttavat nopeasti ikätoverinsa ja oppivat lukemaan. Siksi en näe mitään syytä aikaistaa lukemaan oppimista, professori Marja-Kristiina Lerkkanen toteaa.

Hän siteeraa kymmenen vuotta kestänyttä Alkuportaat-seurantaa, jossa tutkittiin 2000 lapsen oppimista esikoulun alusta yhdeksännen luokan loppuun.

– Seuranta osoitti, että koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä lukijaksi. Vaikka innostuisi lukemisesta myöhemmin, ja vaikka vapaa-ajan lukeminen lisääntyisi vasta myöhemmillä luokilla, kaikki se kuitenkin on hyödyksi lapsen myöhemmälle oppimiselle ja opsikelulle.

Syytä huoleen on vasta, jos lapsen lukemaan opettelu ei systemaattisesta opetuksesta ja harjoittelusta huolimatta etene koulussa ensimmäisen luokan aikana.

– Koulussa ollaan kuitenkin hyvin hereillä tunnistamaan ongelmat jo aikaisessa vaiheessa ja puuttumaan niihin antamalla lisää tukea, Lerkkanen kertoo.

Miko Nissilä viihtyy hyvin kokkolalaisessa eskarissa, ja äiti kertoo päättäneensä lopettaa stressaamisen. Kotona ei ole aloitettu lukutreenejä, vaan lapsille luetaan satuja ääneen kuten tähänkin asti. Virikkeitä on tarkoitus tarjota heti, jos poika itse osoittaa lukemista kohtaan mielenkiintoa.

– Mietin, että kyllä lapsen pitää saada olla lapsi. En missään nimessä halua pojalle sellaista tunnetta, että hänen pitäisi osata. En halua luoda lapselle mitään paineita, Katri Kukkonen kertoo.

Aiheesta voi keskustella 12.9. klo 22 saakka.

Lue lisää:

Kouluun meneviltä ei enää vaadita samoja taitoja kuin ennen – rehtori: "Kuinka monessa kodissa syödään veitsen ja haarukan kanssa?"

Näillä 5 vinkillä taltutat lapsesi eskarikiukun – "Kannattaa kyykistyä kuuntelemaan lasta"

Mitä lukutaidolle tapahtuu koulussa? Suuri osa lapsista lukee jo 6-vuotiaina, mutta monet 10 vuotta vanhemmat eivät ymmärrä yksinkertaistakaan tekstiä