Imatralaisen 25-vuotiaan Emilia Joonan elämässä alkoi jyrkkä alamäki vuoden 2015 ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Joona ei löytänyt omalta tuntuvaa opiskelupaikkaa eikä tiennyt mitä elämältään haluaa tai miten pääsisi eteenpäin.
Lisäksi vaikeat lapsuus- ja kiusaamiskokemukset johtivat pahaan masennukseen.
– Koulukiusaaminen on yksi suurin tekijä mikä aiheutti sen, että romahdin ihan totaalisesti. 17 vuotta piti sisällään kaiken sen haukkumisen ja syrjimisen ja sitten se kaikki kaatui päälle.
Lopulta Joona jaksanut tehdä juuri mitään.
– Makoilin vain kotona ja katselin Netflixiä. Olin työtön, kouluttautumaton ja sellainen yhteiskunnan väliinputoaja. En voinut henkisesti hyvin enkä ollut työkykyinen, Joona kuvailee.
Sitten Joonalle kerrottiin Kelan tarjoaman NUOTTI-valmennuksen kokeiluvaiheesta.
Kuntoutukseen ilman paperisotaa ja lausuntoja
NUOTTI-valmennus tarjoaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville 16–29-vuotiaille nuorille apua arjen järjestämiseen sekä mahdollisen opiskelun tai työn suunnitteluun.
Palvelussa nuori saa oman henkilökohtaisen valmentajan, jota hän tapaa 5 kuukauden ajanjaksolla 20 tunnin verran.
Emilia Joona on yksi 819 nuoresta, jotka olivat mukana valmennuksen kokeiluvaiheessa vuoden 2018 kesäkuusta lähtien. Kuluvan vuoden alusta palvelu on ollut lakisääteistä ja sitä on myönnetty jo 1 317 nuorelle.
Lakimuutoksen tavoitteena oli helpottaa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Valmennukseen voi hakea suullisesti ilman lääkärinlausuntoa.
– Oli hieno huomata, että ei tarvinnut tehdä hakemuksia ja lähettää kaiken maailman todistuksia, se oli vain yksi haastattelu puhelimessa, Joona sanoo.
Joona sai valmentajakseen Minna Raution, jolla on pitkä kokemus erityisnuorten kanssa työskentelemisestä. Rautio ja Joona kävivät kahvilla, työstivät asioita ja veivät niitä yhdessä eteenpäin.
Joonan mukaan Rautiosta on ollut hänelle uskomattoman paljon apua.
– Parasta on ollut minun ja Minnan välinen luottamussuhde ja se, miten me tulemme juttuun. Pystyn luottamaan Minnaan 100-prosenttisesti. Olen saanut sellaisia voimavaroja tähän elämään, mitä yksinkertaisesti aiemmin ei ollut, Joona kertoo Raution liikuttuessa vieressä.
Apua arkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun
NUOTTI-valmennusta arvioitiin Hämeen ammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan valmennus tuli tarpeeseen, sen anti oli monipuolinen ja toteutustapa sopiva. Nuoret kokivat valmentajat turvallisiksi henkilöiksi, jotka auttoivat eteenpäin.
Kelan vastaava tutkija Sari Miettinen kertoo, että nuoret kokivat saaneensa apua tulevaisuuden suunnitteluun, motivaatiota uuden alkuun ja halua sopivan työn löytämiseen.
– Arkielämän taidot kehittyivät, moni koki päivärytmin ja raha-asioiden hoitamisen muuttuneen paremmaksi ja moni aikoi palata opiskelemaan valmennuksen jälkeen.
Tutkimuksessa mukana olleiden nuorten elämässä yhteinen piirre oli nimenomaan opintojen keskeytyminen, vaikka nuoret muuten olivat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.
Nuorten toimintakykyä heikensivät esimerkiksi heikko taloudellinen tilanne, jaksamattomuus, terveysongelmat sekä tyytymättömyys sosiaalisiin suhteisiin.
– Me helposti oletamme, että he kaikki ovat syrjäytyneitä ja huonossa kunnossa olevia nuoria, mutta siellä oli nuoria ihan laidasta laitaan, Miettinen toteaa.
Valtaosa kokeilussa olleista nuorista eli toimeentulotuella. Vielä ei tiedetä, millaisia säästöjä valmennuksen avulla saadaan, mutta Kelan projektipäällikkö Johanna Rouvinen pitää palvelua lupaavana.
– Vaikka kyseessä on kevyt palvelu, siellä on hienosti saatu jo sinä aikana työ- ja opiskelutavoitteita laadittua. Se on ollut sysäys työtä ja opiskelua kohti.
"Ilman Minnaa en olisi tässä"
Emilia Joona aloitti valmennuksen myötä psykologian opinnot avoimessa yliopistossa. Lisäksi Rautio auttoi Joonaa ottamaan yhteyttä mielenterveyspalveluihin.
Joona oppi myös käsittelemään tunteitaan aiempaa paremmin.
– Valmennuksen kautta olen alkanut kiinnittämään enemmän huomiota omaan henkiseen hyvinvointiin. Koen kasvaneeni ihmisenä todella paljon. Tunne-elämän asiat ovat olleet aina tosi vaikeita, koska ei ole ollut lupaa näyttää tunteita, varsinkaan negatiivisia tunteita. Nyt olen oppinut näyttämään tunteita ja käsittelemään niitä, Joona kertoo.
– Emilia voi luottaa, että jos on paha päivä, hän voi näyttää ne pahat tunteet ja sitten olemme käsitelleet ne. Siitä on varmaan syntynyt se itseluottamus ja kasvu, Rautio jatkaa.
Psykologian opintoja Joonalla on nyt takanaan jo noin vuoden verran. Psykologin ammatti on Joonan lapsuuden unelma, jota hän ei vain osannut lähteä heikon elämäntilanteensa vuoksi toteuttamaan.
Nyt tavoitteet ovat kirkkaana mielessä ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Psykologian paperit saatuaan Joona haluaa auttaa muita ihmisiä.
– Ilman Minnaa en olisi tässä tilanteessa elämässä. Suoraan sanottuna en ehkä edes olisi täällä.
Lue myös:
Jättitutkimus: Neljä riskiä, jotka ennustavat nuorelle huonoa tulevaisuutta