Ulkokuntosalit ovat osa eurooppalaista trendiä, jossa Suomikin haluaa olla mukana – "Voi käydä vaikka farkut jalassa tekemässä muutaman liikkeen"

Liikunnanohjaaja kannustaa liikkumaan esimerkiksi kauppareissun lomassa. Tutkijan mukaan vähäinenkin liikkuminen on merkittävää erityisesti ihmisille, jotka eivät pidä liikkumista mielekkäänä.

kuntoliikunta
Treeniä ulkokuntosalissa
Viime vuosina yhä useammalle paikkakunnalle on rakennettu ulkokuntosaleja.Ville Välimäki / Yle

Liikunnanohjaaja Jorma Vaara on jumpannut itsensä pieneen hikeen Jukolan koulun uudella ulkoliikuntapaikalla Hämeenlinnassa. Liikunnanohjaaja saarnaa matalan kynnyksen liikunnan puolesta.

– Se on kuin hampaiden pesu aamulla – vähän niin, ettei huomaakaan. Mieluusti sellaisia liikkeitä, jotka tuntuvat itsestä mielekkäiltä, sanoo Vaara.

Liikunnasta ei kannata tehdä turhan hankalaa. Ulkoliikuntapuistoon voi poiketa vaikkapa kauppareissulla, vinkkaa liikunnanohjaaja.

– Voi käydä vaikka farkut jalassa ohimennen tekemässä muutaman liikkeen. Ei tarvitse tehdä mitään kovaa treeniä tai lähteä varta vasten. Pienillä asioilla saa jo paljon hyötyä ja iloa aikaiseksi, sanoo Vaara.

Liikunnanohjaaja Jorma Vaara.
Liikunnanohjaaja Jorma Vaara kannustaa esimerkiksi lasta soittotunnilta odottavaa vanhempaa tekemään ulkoliikuntasalissa muutaman liikkeen. Ville Välimäki / Yle

"Liike on jäänyt arjesta pois"

Ulkokuntosalit ovat lisääntyneet viime vuosina sekä meillä Suomessa että muualla Euroopassa.

– Liike on jäänyt arjesta pois, ja asia on tiedostettu ympäri Eurooppaa. Näitä puistoja ja vastaavia menetelmiä on pyritty tuomaan lähelle ihmisiä ja kaupunkielämää, jotta liike arjessa lisääntyisi, sanoo Liiku ry:n kehittämispäällikkö Jukka Läärä.

Ulkokuntosalit ovat ilmaisia, helposti saavutettavissa ja niitä käytetäänkin varsin vilkkaasti. Ulkona tehtävä voimaharjoittelu kohentaa lihaskuntoa ja raitis ilma virkistää mieltä.

Liikunnanohjaaja Jorma Vaara rohkaisee sohvaperunoita aloittamaan liikuntaharrastuksen juuri ulkokuntosalien kaltaisilla liikuntapaikoilla, joilla voi kokeilla erilaisia liikkeitä ja aloitella treenaamista ilmaiseksi ja pikku hiljaa.

– Voi tulla vaikka tuohon tangolle roikkumaan, siinä saa selkäranka hieman venytystä. Palautumiseenkin tämä on loistava paikka, vinkkaa Jorma Vaara.

Vähäinenkin liikunta on hyväksi

UKK-instituutin (siirryt toiseen palveluun) erikoistutkija Pauliina Husu on liikunnanohjaaja Jorma Vaaran kanssa samoilla linjoilla siinä, että pienikin liikkuminen on merkittävää.

– Pienten liikkumisannosten lisääminen arkeen on tämän hetken tietämyksen mukaan hyvä asia varsinkin ihmisillä, joille liikunnan harrastaminen ei tunnu mielekkäältä tai sille ei tunnu löytyvän aikaa.

Nykytutkimusten perusteella tiedetään, että alati lisääntyvä paikallaan oleminen ja istuminen ovat haitallisia keholle. Husun mukaan muun muassa alan uusimmissa amerikkalaisissa liikuntasuosituksissa painotetaankin, että pienikin liike on parempi kuin ei liikettä lainkaan.

Lenkkikenkä ulkokuntosalissa
UKK-instituutin erikoistutkija Pauliina Husu sanoo, että pienten liikunta-annosten lisääminen on hyväksi varsinkin sellaisille henkilöille, joille liikunta ei tunnu omalta jutulta.Ville Välimäki / Yle

Erikoistutkija Husu kertoo, että UKK-instituutissa on kuluvan syksyn aikana valmistumassa liikuntasuositusten päivitys, joissa seurataan amerikkalaisia suosituksia.

– Liikkumista voi sisällyttää arkeen ilman, että tarvitsee laittaa lenkkareita jalkaan ja lähteä juoksemaan tai kuntosalille, sanoo Husu.

Kun tavoitteena on kunnon kohotus tai esimerkiksi juoksutapahtumaan osallistuminen, tarvitaan myös tehokkaampaa ja pitkäkestoisempaa liikuntaa, muistuttaa Husu.

– Monipuolinen ja asteittain lisääntyvä kuormitus on tärkeää, että saataisiin kuntoa parannettua tai saavutettua liikunnan muita hyviä vaikutuksia, painottaa Husu.

Sekä reipas kuntoilu että liikkumattomuus lisääntyvät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hikiliikunta on nousussa Suomessa, sillä yhä useampi liikkuu vapaa-ajallaan reippaasti.

Tuoreimpien tilastojen mukaan aikuisista yli puolet liikkuukin riittävästi eli vähintään kolme tuntia viikossa. Liian moni kuntoilee kuitenkin liian vähän tai ei lainkaan. THL:n mukaan jopa 70 prosenttia aikuisista harrastaa vain kevyttä liikuntaa tai ei kuntoile vapaa-ajallaan ollenkaan.

Suomalaiset ovat kansainvälisissä vertailuissa fyysisesti aktiivista ja liikunnallista kansaa, kommentoi tutkija Heini Wennman THL:n tiedotteessa. Hankaluutena on tavoittaa ne väestöryhmät, joissa fyysinen aktiivisuus on vähäisintä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi vanhemmat ikäluokat tai matalasti koulutetut.

Nainen yrittää nostaa painoja ulkokuntosalissa.
Verkossa on nykyään runsaasti ohjeita, miten ulkokuntosaleilla voi kuntoilla.Ville Välimäki / Yle

Pieni liikkuminen voi pikku hiljaa muuttua aktiiviseksi

Hämeenlinnassa on kesän aikana pyritty tekemään liikuntapaikkoja kaupunkilaisille tutuksi. Liikunnanohjaaja Vaaran työ on innostaa työikäisiä, vähän liikkuvia ihmisiä aloittamaan liikuntaharrastuksen.

Ulkokuntosalilla Hämeenlinnassa Jorma Vaara näyttää perusliikkeet kuitenkin ihan tavallisissa työvaatteissa.

– Pienillä asioilla voi omaa hyvinvointia parantaa. Pienikin liike riittää hyvinvoinnin ja terveyden tuottamiseen, sanoo Vaara.