Viranomaiset luottivat toisiinsa, ja huijaus sai jatkua vuosia – uzbekkeja pyrkii yhä Suomeen töihin väärennetyillä koulutodistuksilla

Maahanmuuttoviraston mukaan on vaikea selvittää, ovatko asiakirjat aitoja vai eivät.

oleskeluluvat
Työmakäytävä
Maahanmuuttovirasto päätti kesällä karkottaa vielä lähes sata uzbekkia lisää. Kuvan henkilöt eivät liity karkotuksiin.Karoliina Simoinen / Yle

Suomeen pyrkii edelleen uzbekistanilaisia, jotka liittävät oleskelulupahakemuksiinsa väärennettyjä koulutodistuksia. Kaikille ei ole kiirinyt tieto siitä, että viranomaiset ovat huomanneet väärennökset.

Lisäksi on paljastunut, että muutamat uzbekit ovat keväällä yrittäneet saada oleskeluluvan Suomeen väärennettyjen työtodistusten avulla.

Alun perin juuri tekaistut koulutodistukset ovat johtaneet siihen, että uzbekistanilaisia työmiehiä on keväästä lähtien joutunut lähtemään Uudenmaan rakennustyömailta. Maahanmuuttovirasto (Migri) on perunut heille myönnettyjä oleskelulupia.

Yle kertoi heinäkuussa 2019 ensi kerran uzbekkien massakarkotuksista. Silloin 139 uzbekkia oli saanut karkotuspäätöksen.

Kesän mittaan karkotukset ovat jatkuneet – tänä vuonna jo 219 uzbekistanilaista on määrätty poistumaan Suomesta.

Lisäksi Migri on nuijinut 258 kielteistä päätöstä, kun uzbekit ovat hakeneet ulkomailla ensimmäistä oleskelulupaa tullakseen tänne töihin. Tänä vuonna myönteisiä päätöksiä on annettu vain 42.

Myös näiden päätösten taustalla ovat lähes poikkeuksetta väärennetyt koulutodistukset.

Ennen kuin viranomaiset kiinnittivät väärennöksiin huomiota, ehti kulua vuosia.

Väärä koulutodistuskin harhauttamista

Pyysimme Migriä tarkistamaan, kuinka pitkään väärennettyjen koulutodistusten tehtailu ehti jatkua, ennen kuin se tuli ilmi.

Perutuista ensimmäisistä oleskeluluvista löytyi yksi väärennetty koulutodistus vuodelta 2015, ja muutama vuodelta 2016. Pääosin niitä alkoi esiintyä vuodesta 2017 lähtien.

Työmiehiä rakennustyömaalla
Satoja uzbekistanilaisia on tullut Suomeen viime vuosina pääasiassa maalaus- ja tasoitetöihin. Useimmat heistä ovat työskennelleet aiemmin rakennuksilla Moskovassa tai Pietarissa.Karoliina Simoinen / Yle

Vuoden 2018 lopulla uzbekkien hakemuksia alkoi tulla ruuhkaksi asti.

Samoihin aikoihin Migri sai vihiä, että osa uzbekeista olisi liittänyt hakemuksiinsa väärennettyjä koulutodistuksia. Migrin mukaan vinkki tuli työnantajalta.

Vanhoja oleskelulupia liitteineen on käyty läpi siitä lähtien. Migri suhtautuu väärennöksiin vakavasti, koska hakuprosessissa on harhautettu viranomaisia.

Ratkaiseva hetki havaita väärennökset olisi ilmeisesti ollut heti, kun oleskelulupahakemuksia on otettu vastaan Suomen suurlähetystöissä ja pääkonsulaatissa, Venäjällä ja Kazakstanissa.

Väärennökset olivat heikkolaatuisia

Oleskeluluvan hakija voi jättää hakemuksen Suomen ulkopuolella paperisena tai sähköisesti. Kummassakin tapauksessa hänen on käytävä Suomen edustustossa tunnistautumassa ja näyttämässä myös hakemuksen alkuperäiset liitteet.

Kun Rajavartiolaitos vuodenvaihteessa 2018–19 tarkisti koulutodistusten aitoutta, se totesi ne pian tökeröiksi väärennöksiksi. Niitä oli kopioitu, jolloin niissä esiintyi keskenään samoja todistusnumeroita ja myöntäjän virallinen leimakin oli tulostettu.

Paperilla uzbekit halusivat todistaa hankkineensa ammattitutkinnon alalle, jolle olivat hakeutumassa Suomeen töihin.

Kuvassa väärennetty koulutodistus.
Todistuksen myöntäjäksi oli mainittu Training School TMGS- tai Training Center TMSG -niminen oppilaitos. Sellaista ei ole Uzbekistanissa ollut olemassa 26 vuoteen eikä välttämättä Neuvostoliiton aikanakaan.Rajavartiolaitos

Pari sataa nyt karkotettua uzbekkia on esittänyt samankaltaisen koulutodistuksen Suomen edustustoissa, mutta ne eivät ole herättäneet huomiota. Väärennöksiä on ollut mukana hakemuksissa, jotka oli jätetty Suomen Moskovan-suurlähetystöön, Pietarin-pääkonsulaattiin ja Nur-Sultanin-suurlähetystöön Kazakstanissa.

– Edustustot tutkivat liitteet, mutta tässä tutkinnassa ei ole havaittu, että liitteet ovat väärennettyjä, toteaa konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriöstä.

Sen jälkeen edustusto kirjasi hakemukset liitteineen UMA-järjestelmään (ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä).

Sieltä hakuprosessin seuraavat viranomaiset eli TE-toimisto ja Migri pääsivät vuorollaan tarkastelemaan dokumentteja.

Moneen kertaan ei tarkisteta

Keskeinen kohta prosessissa oli oleskelulupahakemusten vastaanotto, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen.

– Sen jälkeen kun edustusto tallentaa paperit UMA-järjestelmään, muut viranomaiset lähtökohtaisesti toimivat niiden kirjausten perusteella. Ei säännönmukaista moninkertaista tarkastusta ole, Sorainen kertoo.

Lopulta väärennetyt koulutodistukset läpäisivät seulan myös Migrissä, jossa oleskeluluvista päätetään. Migrin mukaan liitteet katsotaan sielläkin läpi, mutta ei enää niin tarkkaan.

– Kyllä viranomaiset luottavat toisiinsa, siihen että asiat on tarkistettu niin hyvin kuin on ollut mahdollista, sanoo Migrin maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Anna Hyppönen.

Hänen mukaansa Migri ei lähde syyttämään ketään tapahtuneesta. Vaikka ketjussa on monta toimijaa, kokonaisvastuu prosessista on Migrillä.

Tilastografiikka
Uzbekistanilaiset ovat saaneet tänä vuonna ylivoimaisesti eniten karkotuspäätöksiä Suomesta muihin kansallisuuksiin verrattuna.Harri Vähäkangas / Yle

– Onhan tämä toki noteerattu, että meiltä menee väärennettyjä dokumentteja läpi. Eihän sitä voi menestyksenä pitää, konsulipäällikkö Tuominen myöntää.

Edustustoissa on nyt liian vähän työntekijöitä hoitamaan oleskelulupa-asioita.

Uudessa hallitusohjelmassa siihen kuitenkin luvataan parannusta.

– Oleskelulupaprosessia on tarkoitus sujuvoittaa ja myös resursoida sitä paremmin, työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen vahvistaa.

Aitoutta tutkimaan yritys

Väärennösten läpimenon riskiä vähentäisi merkittävästi, jos siirryttäisiin käyttämään ulkopuolista verifikaatiopalvelua, uskotaan ulkoministeriössä.

– Palveluntarjoaja tarkastaisi, ovatko asiakkaan esittämät liitteet oikeita, onko esimerkiksi oppilaitoksen todistus oikea ja oppilaitos olemassa, konsulipäällikkö Tuominen selventää.

Palvelu olisi valtiolle ilmainen, sillä sen kustantaisi hakija itse tai hänen tuleva työnantajansa.

Lopullisen arvion dokumenteista tekisivät Tuomisen mukaan edelleen Suomen edustustot. Hänen mielestään palvelun käyttöön olisi syytä siirtyä pian, jo tänä vuonna.

Tapaus on osoittanut, että oleskelulupaprosessia hoitavien viranomaisten yhteistyössä on parantamisen varaa. Migrin mukaan tietoa ja huomioita tulisi välittää paremmin viranomaiselta toiselle.

Työskentelyä työmaalla
Monet työnantajat ovat karkotusten vuoksi olleet huolissaan työmaiden jatkumisesta. Uzbekit hoitavat merkittävän osan uudisasuntojen tasoitetöistä Uudellamaalla.Karoliina Simoinen / Yle

Tähän mennessä viranomaisille on uzbekkien oleskelulupahakemuksiin liittyen esitetty lähemmäs 500 väärennettyä koulutodistusta.

Rakennusliiton tietojen mukaan työperäisillä oleskeluluvilla olisi käyty myös kauppaa. Yrityksistä on kerrottu, että jotkut uzbekit ovat painostaneet työnantajia hankkimaan ylimääräisiä lupia.

Rakennusliitossa kaivataan asian perusteellista selvittämistä.

Väärennösten tehtailija saattaa silti jäädä pimentoon, sillä tällä tietoa asiaa ei ole tutkimassa kukaan.

– Meillä (Maahanmuuttovirastossa) ei ole siihen välttämättä keinoja, ellei sitten joku kerro asiasta totuutta, Migrin Hyppönen sanoo.