STM:n kansliapäällikön valinnassa sivuutettu Päivi Sillanaukee: “Totta kai nimitys oli poliittinen”

Sosiaali- ja terveysalan pitkäaikainen virkamies muuttaisi kansliapäälliköiden nimitykset avoimen poliittisiksi.

valtion virkamiehet
Päivi Sillanaukee, Helsinki, 21.08.2019
STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toivoo keskustelua poliittisista virkanimityksistä.Antti Haanpää / Yle

Sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee istuu viimeisiä viikkoja huoneessaan Etelä-Helsingissä. Hän on tyytyväinen menneisiin virkavuosiin siitä huolimatta, että ministeriö tuo suomalaisten mieleen surullisen kuuluisan sote-uudistuksen, jota on yritetty saada kasaan monen hallituksen aikana. Viimeinen sote-sotkuksi ristitty ponnistus kaatui keväällä.

Sillanaukee muistuttaa, että ministeriössä on tehty paljon muutakin kuin sote-uudistusta.

– Puhutaan pehmoministeriöstä, vaikka täällä työskentelevillä on paljon osaamista, joka on kovaa yhteiskuntapolitiikan ydintä. Täällä tehdään töitä ihmisten elämän ja monenlaisten elämäntilanteiden parantamiseksi.

Päivi Sillanaukee, Helsinki, 21.08.2019
STM ei ole pehmoministeriö vaan kovaa yhteiskuntapolitiikan ydintä, sanoo Sillanaukee.Antti Haanpää / Yle

Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiin vaikuttavat yhä enemmän kansainväliset sopimukset kuten EU-säädökset vaikka suurin osa päätöksistä tehdään lopulta kansallisesti eduskunnassa.

Kansainvälinen verkottuminen on ollut ollut Sillanaukeelle tärkeää: hän kutsuu sitä toimintansa punaiseksi langaksi.

– Se ei ole ollut ylimmän johdon toimintatapa ennen minua, vaan on keskitytty enemmän oman hallinnonalan asioihin. Me teemme jokainen tästä työstä oman näköistämme.

Sillanaukee valittiin Maailman terveysjärjestön WHO:n hallintoneuvostoon kaudelle 2018–2021.

Hän pyrki STM:n kansliapäälliköksi uudelle viisivuotiskaudelle, mutta laajasta kokemuksesta ja kansainvälisestä ansioista huolimatta häntä ei nimitetty.

Mitä tapahtui?

Sote sotki tekijöiden mielenrauhan ja urat

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-ratkaisun kaatuminen alkuvuodesta 2019 väsytti monet soten kanssa tekemisissä olleet. Ministereitä ja virkamiehiä kutsuttiiin leikkisästi sote-veteraaneiksi, mutta myöhemmin sana muistutti käydystä taistelusta.

Sillanaukeen haastatteluaamuna entinen sote-ministeri ja eduskunnasta pudonnut Juha Rehula (kesk.) kertoo Iltalehdessä (siirryt toiseen palveluun) unettomuudestaan ja siitä, miten kaverit hävisivät. Rehulan paras työtarjous on tullut mansikanmyynnistä torilla.

Sillanaukee sanoo ymmärtävänsä hyvin Rehulan tuntoja, vaikka hän ei itse ollut suorassa operatiivisessa vastuussa sotesta. Madame Soteksi kutsuttiin projektia vetänyttä Päivi Nergiä tai osastopäällikkö Kirsi Varhilaa. Sillanaukee keskittyi ministeriön strategiseen johtamiseen ja osin kansainvälisiin tehtäviin.

– Se oli ministerin päätös. Soteen haluttiin oma projektipäällikkö. Minä tein tehtäviä, joita ministeri ohjasi.

Sote-paineet ryöpsähtivät kuitenkin Sillanaukeen pöydälle ja nostivat hänet otsikoihin vuosi sitten joulun alla. "Ylikuormitus on täällä ihan hysteeristä", otsikoi Helsingin Sanomat juttunsa (siirryt toiseen palveluun) STM:n uupuneesta työilmapiiristä marraskuussa 2018. Vaikka jutussa puhuttiin monikossa virkamiesjohdosta ja esimiehistä, kritiikin kärki kohdistui ylimpään virkamieheen, kansliapäällikköön.

– Se liittyi sote-valmisteluun, Sillanaukee muistelee.

– Se oli hektistä ja aikataulut olivat tiukkoja. Henkilöstö oli erittäin sitoutunutta ja halusi palvella ministereitä. Ministeri kysyi usein suoraan valmistelijalta, pystytkö tekemään tämän, ja virkamies vastasi kyllä.

Ministeriöllä ei ollut Sillanaukeen mielestä riittävästi resursseja, tuottavuusohjelman säästöt nakersivat henkilöstöbudjettia ja kaikki halusivat soten valmiiksi. Se vaikutti kaikkeen lainvalmisteluun. Kohun jälkeen ministeriöön tehtiin suunnitelma siitä, missä järjestyksessä lait kulkevat valmisteluun.

– Nyt voidaan vastata ministerille, että henkilöt ovat kiinni, tämän enempään ei pystytä.

Kansliapäällikön virka meni alaiselle

Viime syksynä ministeriöissä valmistauduttiin kevään eduskuntavaaleihin ja mahdolliseen hallituksen vaihtumiseen. Sote kompuroi valiokunnissa eteenpäin, mutta sen läpimenoon eivät uskoneet enää monet ministeritkään.

STM:n kansliapäällikön virka pantiin yllättäen marraskuussa auki, lähes vuosi ennen viran päättymistä. Julkisuudessa Sipilän porvarihallituksen arveltiin haluavan varmistaa itselleen sopivan ehdokkaan eli kokoomustaustaisen Sillanaukeen jatkokausi.

Sosiaalidemokraaatit kantelivat viran täyttämisestä oikeuskansleri Tuomas Pöystille.

– Olin ehdottamassa ministerille, että paikka avataan. Edessä olivat EU-puheenjohtajuuskausi ja mahdollisesti pitkittyvät hallitusneuvottelut. Organisaation jatkuvuuden ja ylimmän johdon piti olla kunnossa, Sillanaukee perustelee omaa kantaansa viran aikaiseen avaamiseen.

Päivi Sillanaukee, Helsinki, 21.08.2019
STM:n kansliapäällikön paikan avaamisesta nousi kohu. Antti Haanpää / Yle

Nimitys siirtyi kuitenkin uudelle hallitukselle kun Sipilän hallitus hajosi ennen vaaleja. Antti Rinteen (sd.) hallitus nimitti Sillanaukeen vahvimman vastaehdokkaan, demaritaustaisen Kirsi Varhilan elokuussa STM:n kansliapäälliköksi 1. lokakuuta 2019 alkaen.

Nimitysmuistiossa todetaan, että Varhilalla on parhaat valmiudet ja motivaatio johtaa tuoreeseen hallitusohjelmaan sisältyvien suurten uudistushankkeiden läpivienti. Tämä ihmetyttää Sillanaukeeta.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosella (vas.) on laaja harkintavalta virkojen täyttämisessä, mutta kuultuaan toisen hakijan esittämisestä Sillanaukee halusi muistuttaa valitsijoita laajasta kokemuksestaan kunnan ja valtion tehtävissä.

Hän soitti oikeuskanslerille ja kertoi lähettävänsä kirjelmän huomioitavaksi nimityksen yhteydessä. Oikeuskanslerin mielestä sille ei ollut estettä.

Kirjelmistä ja yhden viestin kellonajasta nousi kohu. Sitä ei Sillanaukee aavistanut.

Poliittiset vai objektiiviset virkanimitykset?

Kansliapäällikön viran täyttöprosessista ja erityisesti Päivi Sillanaukeen oikeuskanslerille lähettämistä kirjelmistä on kysytty muiden muassa hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään näkemystä. Hän on pitänyt Sillanaukeen viestittelyä oikeuskanslerille poikkeuksellisena. Lännen Median haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) aiemmin tällä viikolla hän totesi, että Sillanaukeen toiminta kuulostaa "jännittyneeltä".

Sillanaukee ei mieltänyt kirjelmiä kanteluksi vaan halusi täydentää viranhakua.

– Minusta on mielenkiintoista, että Mäenpään mielestä virkamies ei voi laittaa kirjettä oikeuskanslerin virastoon. Oikeuskansleri ei nähnyt sille estettä, Sillanaukee ihmettelee.

Hän kertoo lähettäneensä täydennykset kirjelmiin sähköpostilla ja muistutuksen Whatsapp-viestillä eikä pidä kellonaikaa 00.27 mitenkään kummallisena.

– Virkamiehet pääsevät usein sähköpostin kimppuun vasta illalla.

Sillanaukee ei kyseenalaista ministerin laajaa harkintavaltaa mutta haluaa herättää keskustelua hakukriteerien täyttymisestä ja pätevyysvaatimuksista.

– On reilua kansalaisia ja virkamiehiä kohtaan, että on selkeää, millä perusteella virkaa haetaan ja täytetään, hän toteaa.

Nyt tehtyä kansliapäällikkönimitystä hän pitää poliittisena.

– Totta kai se oli poliittinen, Sillanaukee sanoo.

Päivi Sillanaukee, Helsinki, 21.08.2019
Sillanaukee jatkaa STM:n osastopäällikkönä lokakuussa.Antti Haanpää / Yle

Hallinto-oikeuden professori Mäenpää totesi vuosi sitten Ylelle, että hakijan sopivuus istuvalle hallitukselle ei saisi vaikuttaa virkanimityksiin.

– Sitä varten ovat poliittiset valtiosihteerit, joita kulloinkin istuva hallitus voi nimittää niin kuin haluaa. Virkamiespaikat on tarkoitus ja niistä pitäisi päättää objektiivisin perustein, professori Mäenpää sanoi.

Sillanaukee on jäänyt nimityskuvioiden jälkeen pohtimaan, pitäisikö kansliapäälliköiden nimitysten olla avoimen poliittisia. Sitä on myös mietitty useiden vuosien ajan valtionhallinnon kehittämishankkeiden yhteydessä, mutta aina on päädytty nykyisiin, ei-poliittisiin virkamiesnimityksiin.

– En näe tässä dramatiikkaa, mutta nimitykset pitäisi tehdä toisella tavalla, jos lopulta muut kuin pätevyyteen perustuvat kriteerit vaikuttavat, Sillanaukee sanoo.

Sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikön paikka ei ole ensimmäinen, jonka poliittisuudesta syntyi jälkipuheita.

Vuonna 2013 silloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) nimitti kansliapäälliköksi siirtyneen Päivi Sillanaukeen paikalle STM:n osastopäälliköksi demaritaustaisen Kirsi Varhilan (tuolloin sukunimeltään Paasikoski). Tämä koki julkisuudessa esitetyt väitteet poliittisesta virkanimityksestä loukkaaviksi.

– Olen huolissani jos virkamiehellä ei saa olla poliittista kantaa, Varhila totesi tuolloin.

Porvaritaustainen Sillanaukee nousi itse sosiaali- ja terveysministeriön virkamieheksi ja myöhemmin kansliapäälliköksi kokoomusministeri Paula Risikon nimittämänä.

Myös Rinteen hallituksen nimittämien valtiosihteerien ja poliittisten avustajien määrää on arvosteltu julkisuudessa. Ne ovat avoimen poliittisia nimityksiä, joihin nostettiin kesällä useita eduskunnasta pudonneita kansanedustajia. Etenkin ministeriöiden valtiosihteereillä on mahdollisuus toimia virkamiesjohdon päällystakkina.

Sillanaukee haluaa, että kansliapäälliköiden ja poliittisten valtiosihteerien työnjaosta ja rooleista uskallettaisiin käydä avoin keskustelu.

Hän tietää, ettei oman hakuprosessinsa kyseenalaistamisesta saa välttämättä kiitosta, vaikka tavoitteena olisi keskustelu laajemmasta avoimmuudesta ja virkanimitysten poliittisuudesta.

Hän aikoo siirtyä lokakuun alusta vanhaan kansliapäällikkyyttä edeltävään virkaansa, STM:n osastopäälliköksi.

– Sitten olen kädet savessa sote-uudistuksen kanssa tekemisissä. Toivottavasti nyt ei enää keskitytä vain järjestelmiin ja mietitä vain niitä vaan sitä, tuleeko ihmisen asia ratkaistua.

Hän myöntää, että viime hallituskaudella yritettiin viedä läpi liian suurta pakettia. Kiistelty valinnanvapauskin olisi voitu yrittää jo alunperin toteuttaa toisin.

– Nythän siellä on tehty rajujakin linjauksia siitä mitä valinnanvapaus voi tulevaisuudessa olla. On mielenkiintoista miettiä, olisiko se voitu viedä portaittain läpi. Veikkaan, että olisi.

Koukkuniemen ryöpytys

Sillanaukee pitää itseään esimerkkinä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnnan antamista mahdollisuuksista. Hän tulee kolmilapsisesta perheestä, jossa vanhemmilla ei olisi ollut varaa kolmen tytön koulutukseen ilman yhteiskunnan tarjoamaa koulutusjärjestelmää.

Hän sanoo oppineensa perheessään yltiörehelliseksi ja onkin joutunut toistuvasti kohun keskelle suorapuheisuutensa takia.

Vuonna 2006 Suomi kohisi Koukkuniemen vanhainkodista. Vanhusten hoito oli puutteellista ja laitoksen arvioitiin tarvitsevan jopa sata hoitajaa, jotta asiat saataisiin hyvälle tolalle.

Päivi Sillanaukee oli tuore Tampereen apulaiskaupunginjohtaja vastuualueenaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Hän osallistui Ylen A-talk-ohjelmaan ja tyrmistytti katsojat puheillaan. Keskustelupalstoilla häntä haukuttiin kylmäkiskoiseksi.

– Sain ihan hirveän ryöpyn. Minusta tuli syyllinen kaikkeen, hän muistelee.

Sillanaukee uskoi puolustavansa omia työntekijöitään selittämällä ohjelmassa, ettei kaikki ole niin huonosti kuin väitetään. Hän ei myöskään luvannut nopeita muutoksia.

– Minun on hirveän vaikea sanoa sellaista, joka ei ole mahdollista, luvata, että ilman muuta tähän otetaan tuhat hoitajaa lisää.

Hän myös kysyi ohjelmassa, että eihän tässä vaan olla ostamassa hyvää omaatuntoa keskiluokalle. Sen taustalla oli Sillanaukeen kokemus muunmuassa Mänttä-Vilppulan vanhusten hoitolaitoksista.

– Olin suivaantunut siitä, että laitoksissa olevien vanhusten omaisista osa tuli kerran kesässä haukkumaan ne hoitajat ja lähti sen jälkeen taas pois.

Sillanaukee sanoo oppineensa Koukkuniemen jälkeisestä ryöpytyksestä paljon.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän avointa keskustelua siitä mikä on yksilön vastuu ja mikä yhteiskunnan vastuu.

– Näillähän ei saada ääniä ja ehkä siksi olenkin enemmän virkamiespuolella.

Suorapuheisella Sillanaukeella saattavat olla uudet koettelemukset edessä. Lokakuun alusta virkamiesura jatkuu sosiaali- ja terveysministeriön uudistushankkeita ja vanhusmitoituksia valmistellessa.