USA:n teknologiajärjestö Trumpin tullipäätöksistä: Huonointa talouspolitiikkaa sitten 30-luvun laman

Trump vakuuttaa, että hänellä on oikeus määrätä yhdysvaltalaiset yritykset ulos Kiinasta.

Donald Trump
Purkamattomia kontteja nähtävissä Long Beachin satamassa Kaliforniassa 1. elokuuta.
Purkamattomia kontteja Long Beachin satamassa Kaliforniassa 1. elokuuta. Mark Ralston / AFP

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös uusista tulleista kiinalaisille tuotteille saa ankaraa kritiikkiä yhdysvaltalaisilta yrittäjäjärjestöiltä.

2 200 kulutusteknologiayritystä edustava Consumer Technology Association sanoo lausunnossaan, että Trumpin tullipäätös on "pahin talouspoliittinen virhe sitten vuonna 1930 tehdyn ns. Smoot-Hawley-päätöksen, jolla tulleja korotettiin juuri ennen suurta lamaa".

Järjestö toteaa, että Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppakiistan kiihdyttämisessä "liika on liikaa".

Kaksi autonvalmistajien järjestöä toteavat, että tullit ovat huono asia kuluttajille. Autoala menestyy vahvan ja kilpailullisen kaupankäynnin kautta, järjestöt sanovat.

Rangaistustullien kierre ilman merkityksellisiä neuvotteluja vaarantaa yhdysvaltalaiset työpaikat, sanoo Association of Global Automakers -järjestön johtaja John Bozella.

Presidentti Trump sanoi eilen perjantaina "täten määräävänsä", että yhdysvaltalaiset yhtiöt lopettavat toimintansa Kiinassa ja etsivänsä uudet markkinat. Trump perusteli määräystään sillä, että Kiina on hänen mukaansa varastanut Yhdysvalloilta biljoonien dollarien arvosta teollisuussalaisuuksia.

Puheet kauppasodasta kovenevat – Trump määräsi Twitterissä yhdysvaltalaisyrityksiä etsimään vaihtoehtoja Kiinalle välittömästi

Määräys herätti ihmetystä kaupan alan järjestöissä. Yhdysvaltain vähittäiskaupan yrityksiä edustava National Retail Federation piti määräystä mahdottomana noudattaa.

– On epärealistista odottaa, että yhdysvaltalaiset kauppayritykset lähtisivät pois maailman toiseksi suurimmalta talousalueelta, sanoi järjestön apulaisjohtaja David French.

Tiedotusvälineissä on pohdittu, onko presidentillä ylipäätään oikeutta antaa yrityksille määräystä lähteä pois jostain maasta, jossa ne toimivat.

Trump vastasi tähän lähettämällä Twitter-viestin, jossa hän viittasi vuonna 1977 laadittuun lakiin presidentin taloudellisista valtaoikeuksista poikkeusoloissa.

Laissa presidentille annetaan oikeus säädellä kansainvälistä kauppaa julistamalla hätätilan, jos maata kohtaa "poikkeuksellinen uhka".

Korkokäyrä ennakoi taantumaa

Tullipäätösten tultua julki Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jay Powell ilmoitti, ettei keskuspankilla ole keinoja helpottaa kauppasodan vaikutuksia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping kuvattuna Pekingissä marraskuussa vuonna 2017.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping kuvattuna Pekingissä marraskuussa vuonna 2017.Nicolas Asfouri / AFP

Trump vastasi tähän rajulla tviitillä, jossa hän sanoi keskuspankin olevan heikko. Hän myös pohti, kumpi on Yhdysvalloille pahempi vihollinen; Kiinan presidentti Xi Jinping vai Jay Powell.

Trump haluaisi keskuspankin löysentävän rahapolitiikkaa talouskasvun kiihdyttämiseksi.

Talouslehti Financial Timesin haastattelemat (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijat muistuttavat, ettei keskuspankin tehtävä ole hoitaa kauppapolitiikan aiheuttamia sotkuja.

Tullipäätösten jälkeen Yhdysvaltain pörssikurssit putosivat voimakkaasti. Esimerkiksi S&P-indeksi laski enimmillään 2,59 prosenttia ja Nasdaq-teknologiaindeksi kolme prosenttia.

Sijoittajat säikähtivät erityisesti USA:n valtion joukkovelkakirjojen korkojen laskua. Esimerkiksi kahden vuoden joukkovelkakirjan korko laski 1,51 prosenttiin, kun kymmenen vuoden arvopaperin korko oli hieman sen alle.

Financial Times (siirryt toiseen palveluun) kiinnittää huomiota Yhdysvaltain joukkovelkakirjojen korkotasoon, jota kuvataan ns. korkokäyrällä (yield curve). Tätä pidetään parhaana mittarina ennustamaan, onko maahan tulossa parin vuoden kuluessa taloustaantuma.

Korkokäyrässä verrataan lyhyiden ja pitkän aikavälin arvopapereiden korkotasoa. Olennaista on, jos lyhyen aikavälin arvopapereiden korot ovat korkeammalla kuin pitkien. Tämä osoittaa, että sijoittajien odotukset maan talouskehityksestä ovat negatiiviset.

Nyt tämä tilanne vallitsee. Samoin on ollut 80-luvulta saakka viisi kertaa ja joka kerta Yhdysvallat on vaipunut taloustaantumaan parin vuoden sisällä.

Lehti painottaa tosin, ettei korkokäyrä ole varma merkki. Maan talous on edelleen erittäin vahva. Työllisyys ja palkkojen nousu ovat hyvällä tolalla.

Lähteet: AP