"Olet paremmannäköinen", sanottiin Terhi Lindholmille työhaastattelussa – nyt hän on johtaja, jolle tasa-arvo on yhä aivan liian kaukana

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että tasa-arvon kehitys työelämässä on osin jämähtänyt paikoilleen.

Tasa-arvo työelämässä
Terhi Lindholm
Terhi Lindholmin mukaan tasa-arvo työyhteisössä toteutuu vain, jos enemmistö puuttuu esimerkiksi asiattomaan käytökseen.Juulia Tillaeus / Yle

Kaupungintalon toisen kerroksen päädystä löytyy kehitysjohtaja Terhi Lindholmin työhuone. Nopea vilkaisu huoneeseen kertoo, että täällä tehdään töitä seisten sähköpöydän äärellä. Paperit ovat siisteissä pinoissa, mikä kertonee järjestyksen ihmisestä.

Seinällä on taidetta: kaupungin kokoelman grafiikkaa, mutta myös värikäs maalaus.

– Se on anoppini maalaama. Se tuo väriä tähän huoneeseen, ja kaiken lisäksi minä vielä pidän anopin maalauksista, naurahtaa Lindholm.

Terhi Lindholm palasi vastikään kahdeksan kuukauden opintovapaalta takaisin töihin Kotkan kaupungin kehitysjohtajaksi. EMBA-opinnot veivät ympäri maailmaa. Hän asui puolet ajasta Hollannissa nuorimman tyttärensä kanssa, joka kävi siellä samalla koulua.

– Se oli mahtava irtiotto. Keväällä týtär tuli takaisin kotiin ja minä jatkoin opiskelua Belgiassa, välillä Espanjassa ja välilllä Suomessa. Minulla oli myös opintokokonaisuus MIT:ssa Bostonissa, sekä Ghanassa ja Kiinassa.

Isä kannusti kohti unelmia

Lindholm on asunut lapsena perheensä kanssa ulkomailla kahteen otteeseen: ensin alakouluikäisenä kolme vuotta New Yorkin osavaltiossa ja sitten lukioikäisenä pari vuotta Pohjois-Carolinassa isän työkomennusten vuoksi.

Lapsuudessa ammattihaaveita ei ollut, mutta lukion lopussa syntyi ajatus teknisestä alasta ja matematiikasta ja fysiikasta kiinnostuneen Lindholmin tie vei teknilliseen korkeakouluun ja diplomi-insinööriksi. Miehinen ala mietitytti ensin.

– Isä kannusti ja sanoi minulle, että jos päätät jotain, niin pystyt myös siihen.

Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm
Terhi Lindholm pyrkii olemaan tasapuolinen ja helposti lähestyttävä pomo.Juulia Tillaeus / Yle

Tie Kotkan kaupungin kehitysjohtajaksi ei ollut suora ja itsestään selvä. Diplomi-insinööriopintojen jälkeen Lindholmin oli tarkoitus jatkaa puunjalostusteollisuuden parissa. Kansainvälinen työ suuressa yrityksessä kuulostivat mielenkiintoisilta.

Hän päätyi kuitenkin lopulta merenkulkualan tutkimuskeskuksen käynnistystehtäviin ja sitä kautta kaupungin kehitystyöhön. Isän neuvot kantoivat pitkälle.

– Olen aina tarttunut tilaisuuksiin ja lähtenyt sitä kohti, mikä on vaikuttanut kiinnostavalta. Jos haluaa jotain tarpeeksi paljon, sen pystyy saavuttamaan tekemällä sen eteen töitä.

Asiatonta käytöstä

Miehiseltä alalta noussut Terhi Lindholm ei suoraan tunnusta törmänneensä uransa aikana lasikattoihin. Hän on kuitenkin kokenut työelämässä tilanteita, joissa tasa-arvo ei ole toteutunut, tai on ollut muuten vain epäasiallista käytöstä.

– Työelämän tasa-arvon edistämisessä on vielä paljon tekemistä. Naisilla on matkan varrella enemmän erilaisia esteitä kuin miehillä. Niitä on valitettavasti tullut vastaan myös minulla.

Lindholm kertoo esimerkin epäasiallisesta käytöksestä, joka on osunut omalle kohdalle. Se liittyi tilanteeseen, jossa Lindholm odotteli työhaastattelun alkamista. Huoneeseen tuli kyseisen yrityksen miespuolinen osastonjohtaja hieman myöhässä.

– Hän esitteli itsensä ja sanoi: "Anteeksi kun olen myöhässä. Menin vahingossa tuohon viereiseen huoneeseen, jossa oli myös työhaastattelu meneillään. Sinä olet kyllä paljon paremmannäköinen kuin he."

Lindholm kertoo, että vastaavia tilanteita on sattunut useampia. Yhteistä niille on se, että ne liittyvät valtasuhteisiin ja reagointi niihin kyseisessä tilanteessa on vaikeaa.

– Mitä tuollaiseen voi työnhakutilanteessa vastata? Seuraava ajatus on, että millaisesta yrityksestä tässä on oikein kyse ja millaista täällä olisi tehdä töitä.

Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm
– Olen aina tarttunut tilaisuuksiin ja lähtenyt sitä kohti, mikä on vaikuttanut kiinnostavalta, kertoo Terhi Lindholm.Juulia Tillaeus / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osastolta arvioidaan, että työhaastattelut ovat "siistiytyneet ".

– Toki ylilyöntejä vielä esiintyy. Käsitykseni on, että se kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin, mutta myös miehet naisvaltaisessa työpaikassa ilmoittavat kokevansa häirintää. Ulkonäköpaineet rekrytoinnissa ovat kasvaneet myös nuorilla miehillä, sanoo STM:n työ- ja tasa-arvo-osaston projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen.

Jopa puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämää koskevista yhteydenotoista koskee syrjintää raskauden ja perhevapaiden perusteella. Toiseksi eniten yhteydenottoja tulee työnhakutilanteista ja kolmanneksi eniten palkkauksesta. Työnhakutilanteita sekä raskaus- ja perhevapaita koskevat ylilyönnit voivat myös kietoutua toisiinsa.

– Raskaus- ja perhevapaata koskeva syrjintäepäily voi liittyä raskauteen ja määräaikaiseen työsuhteeseen sekä työntekijän kohteluun perhevapaalta palatessa, Viitamaa-Tervonen toteaa.

Voi käydä esimerkiksi niin, että työnantaja jättää määräaikaisen työsopimuksen uusimatta, kun nainen kertoo raskaudestaan.

Vaikea reagoida

Terhi Lindholm tunnistaa ongelmat, mutta ei ole itse törmännyt vakavampaan syrjintään. Hän kertoo, että epäasiallista käyttäytymistä on kuitenkin tullut vastaan työnhakutilanteiden lisäksi myös varsinaisessa työssä. Niissä on Lindholmin mukaan ollut vaikea tehdä mitään.

– Jos reagoit, niin siitä on sinulle haittaa. Jos et reagoi, siitäkin on tietyt seuraukset jatkossa. Sellaista valitettavasti tapahtuu, mutta asioihin kannattaa silti tarttua, sanoo Lindholm.

Hän muistuttaa, että tasa-arvoon vaaditaan aina enemmistön puuttumista. Lindholm perää vastuuta koko työyhteisöltä, jos epäasiallista käytöstä ilmenee.

– Toki meillä jokaisella on oma vastuumme miettiä, miten reagoida ja puuttua. Meistä jokainen on myös tilanteesta riippuen osa sitä enemmistöä, jonka ei pitäisi hyväksyä epäasiallista käytöstä.

Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm
Terhi Lindholm kannustaa naisia pyytämään rohkeasti palkankorotuksia.Juulia Tillaeus / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että työelämä on naisten haavoittuvin kohta sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja yhteiskunnallisesta asemasta puhuttaessa.

– Kaikki mittarit osoittavat sen, ja tilanne ollut sama jo 1980-luvulla. Tuntuvia eroja on edelleen, vaikka suomalaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja, toteaa Outi Viitamaa-Tervonen.

Ongelmallista on juuri se, että tasa-arvon kehitys työelämässä on hyvin hidasta ja ongelmat muuttavat muotoaan. Raskaus- ja perhevapaisiin kohdistuvaa syrjintäsuojaa on pyritty vahvistamaan jo vuosia, ja sen käsittelyä pohdittu myös muussa tasa-arvolainsäädännössä.

Asia ei ole kuitenkaan edennyt. Palkkatasa-arvokin etenee hyvin pienin askelin. Naisen euro on keskimäärin 84 senttiä, eikä ero todennäköisesti juurikaan kapene lähivuosina.

– Etanan vauhtia on menty. Pääongelmissa muutos on hyvin pientä tai pysytään jopa paikallaan. Pelättävissä on välillä myös ollut, että mennäänkö taaksepäin.

Korisperhe

Terhi Lindholmin perheeseen kuuluu miehen lisäksi kolme tytärtä: 12-, 17- ja 20 -vuotiaat. Lindholmin puoliso Roope Mäkelä pelasi aikanaan koripalloa SM-tasolla. Nyt hän valmentaa työkseen naisten Korisliigassa Peli-Karhuja, joka on hallitseva Suomen mestari.

Perheen ja uran yhteensovittaminen on Lindholmin mukaan joskus vaatinut neuvottelua ja yhteensovittamista. Kaikki on mennyt hyvin, koska molemmat ovat kannustaneet toisiaan ja kunnioittaneet toisen valintoja.

– Olen iloinen ja onnellinen siitä, että minulla on mies, joka on kannustanut minua tekemään itselleni tärkeitä asioita ja tehnyt myös oman osansa perheen ja lasten asioiden suhteen, sanoo Lindholm.

Shawn Huff, Roope Mäkelä, Teemu Rannikko, Maria Mäkelä, Erika Mäkelä ja Terhi Lindholm.
Terhi Lindholm kannusti Susijengiä koripallon MM-kisoissa Espanjan Bilbaossa vuonna 2014. Kuvassa Shawn Huff, Roope Mäkelä, Teemu Rannikko, Maria Mäkelä, Erika Mäkelä ja Terhi Lindholm.Kimmo Koukkula

Koripallo on iso osa koko perheen elämää, isä valmentaa ja kaikki kolme tytärtä pelaavat, äidin osaksi on jäänyt kahviovuoroja ja tietysti katsomossa kannustaminen. Tyttöjä on viety myös mm. erilaisiin tanssiharrastuksiin, mutta koripallo vei voiton. Myös Lindholmin omat harrastukset ovat liikunnallisia. Hän rentoutuu parhaiten lenkkeilemällä ja jumpissa.

– Rentoutumista on myös se, että kalenteri on useimpina viikonloppuina tyhjä. Kun elää viikot tarkasti aikataulutettua elämää, on ihanaa että on pelivaraa viikonloppuna vaikkapa lukea kirjoja tai lehtiä.

Omat lapsuuden vuodet ulkomailla loivat hyvän kielipohjan ja kiinnostuksen erilaisiin asioihin ja kulttuureihin. Näitä kokemuksia Lindholm on halunnut myös tarjota lapsilleen. Vuonna 2011 koko perhe lähti vuodeksi Kaliforniaan. Lindholm opiskeli, hänen miehensä oli vuorotteluvapaalla ja lapset kävivät siellä koulua vuoden.

– Kaikki meni tosi hyvin. Lapset oppivat hyvin kieltä ja minulle se oli tosi mielenkiintoinen vuosi ammatillisesti.

Perhevapaat jaettiin

Kun lapset olivat pieniä, perhevapaat jaettiin Lindholmin perheessä molempien vanhempien kesken. He saivat myös hoidettua lapset kotona, koska vanhempien työajat limittyivät sopivasti: isä oli ammattiurheilija ja äiti päivätöissä.

– Oli tärkeää, että vapaita oli mahdollista jakaa. Kumpikaan ei halunnut olla pitkiä aikoja pois töistä, mutta halusimme hoitaa lapsia kotona.

Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm
Terhi Lindholm on työskennellyt Kotkan kaupungin kehitysjohtajana seitsemän vuotta.Juulia Tillaeus / Yle

Kaikille tämä ei ole mahdollista. Lindholm pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että perhevapaasysteemi on joustava.

Naisten ja miesten välinen palkkaero alkaa kasvaa siinä vaiheessa, kun perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi. Naiset kantavat edelleen perhevastuun.

Isoimmat harppaukset palkkaerossa tapahtuivat 1970–80-luvuilla. Vuoden 2006 jälkeen eroa on onnistuttu kuromaan pienemmäksi vain neljällä sentillä.

Tilanne on heikoin naisjohtajilla. Työehtosopimukset eivät usein ulotu johtotehtäviin, jolloin henkilökohtainen sopimusvara on suurempi. Terhi Lindholm ei oikein pidä naisjohtaja-sanasta. Hänen mielestään sukupuolta ei tarvitse korostaa erikseen.

– Näistä naisliitteistä pitäisi päästä yleisesti jo eroon. Meillä on jo hyvin monenlaisissa tehtävissä eri sukupuolien edustajia, sanoo Lindholm.

"Osaamista ei tulisi myydä liian halvalla"

Hänen nykyisessä työssään kaupungin organisaatiossa on tehtävän vaativuuteen perustuvat palkkaluokitukset, jolloin tehtävää hoitavalla henkilöllä ei ole siihen vaikutusta. Lindholm kannustaa naisia pyytämään aktiivisesti palkankorotuksia.

– Omaa osaamistaan ei tulisi myydä liian halvalla. Esimiehenä olen nähnyt, kuinka miehet usein pyytävät korkeampaa palkkaa suhteessa naisiin, vaikka kokemus- ja osaamistaso on sama.

Hän itse pyrkii olemaan tasapuolinen ja helposti lähestyttävä johtaja.

– Haluan, että ihmisillä on vapaus tehdä asioita. Tärkeää on saada käyttää omaa osaamistaan. Olen myös rohkaissut naisia hakemaan vaativampiin tehtäviin ja tekemään omanlaisiaan valintoja.

Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm
Kotkan kaupungintalon portaat ovat käyneet vuosien varrella tutuiksi Terhi Lindholmille.Juulia Tillaeus / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön työ-ja tasa-arvo-osaston projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen arvioi tasa-arvokehityksen hitaan vauhdin johtuvan siitä, että asiat ovat monitahoisia eikä niiden painoarvo ole ollut riittävän suuri.

– Syrjintä on myös rakenteellista, ja rakenteiden korjaaminen on hidasta. Lisäksi syrjintää on vaikea ottaa esiin ja todistaa yksittäisissä tapauksissa, jolloin se jää helposti piiloon, Viitamaa-Tervonen toteaa.

Merkitystä on silläkin, miten eri asiat nähdään ja painotetaan sopimuspolitiikassa. Erityisesti talouselämässä naisia on korkeissa asemissa vähän. Viitamaa-Tervonen kuitenkin toivoo, että naisten asema työelämässä paranee lähivuosina.

– Hallitusohjelma sisältää monia positiivisia hankkeita naisten aseman parantamiseksi. Tällaisia ovat muun muassa perhevapaauudistus ja palkka-avoimuuden lisääminen lainsäädännöllä. Uuden samapalkkaisuusohjelman tulee olla aiempaa ohjelmaa kunnianhimoisempí ja vaikuttavampi.

Toistaiseksi naisten ja miesten välinen palkkaero kasvaa Viitamaa-Tervosen mukaan sitä suuremmaksi, mitä enemmän lapsia on.

– Yksi lapsi ei ole fataali juttu. Perhevapaan jälkeen pääsee aika nopeasti samaan tilanteeseen palkkakehityksessä kuin joku toinen, jolla ei ole lapsia. Eroa voi kiriä umpeen, kun on hyvä koulutus.

Isän neuvot nyt omille tyttärille

Naisten kouluttautuminen onkin Viitamaa-Tervosen mukaan yksi niistä asioista, joissa on tapahtunut tasa-arvon kannalta selvää positiivista kehitystä. Myös naisten ja miesten työurien pituudet lähenevät toisiaan.

Miehet tekevät ennen työeläkkeelle siirtymistä keskimäärin 38 vuoden ja naiset yli 36 vuoden pituisen työuran.

Terhi Lindholmille itsensä kehittäminen on ollut aina tärkeää. Vaikka nykyinen työ antaa ja kehittää jo itsessään paljon, edellisistä pitkistä opinnoista on aikaa. Ja nyt mieli halajaa enemmän.

– Nämä opinnot loppuvat ensi keväänä. Ehkä niille löytyy myös jatkoa jossain tulevaisuudessa.

Lindholmin kaksi vanhinta tytärtä ovat siinä iässä, että heidän on pian aika nousta omille siivilleen. Hän on pyrkinyt antamaan tyttärilleen samanlaisia neuvoja kuin sai omalta isältään.

– Uskon, että myös omalla esimerkillä voi vaikuttaa. Olen halunnut viestiä, että omien unelmien perässä kannattaa mennä. Ei kannata tehdä liikaa kompromisseja muiden takia.