Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on määrännyt armeijan auttamaan Amazonin metsäpalojen sammuttamisessa.
Bolsonaro sanoi myös tuntevansa syvää rakkautta sademetsiin ja haluavansa suojella niitä. Brasiliaa on viime päivinä arvosteltu entistä voimakkaammin välinpitämättömästä suhtautumisesta maassa riehuviin sademetsien paloihin.
Brasilian presidentin nyt antamat lausunnot metsien puolesta eivät vakuuta ilmasto- ja ympäristöturvallisuuteen perehtynyttä tutkijaa. Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Emma Hakala ei usko, että Bolsonaron politiikka muuttuu dramaattisesti.
– Se on vähän jotenkin ulkokultaista patsastelua, Hakala sanoo.
Hakala muistuttaa, että Bolsonaro toimi vasta kovan kansainvälisen kritiikin jälkeen.
Aiemmin Bolsonaro vastusti ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ja piti maailman johtajien huolta Amazonin metsäpaloista "ympäristöpsykoosin lietsontana".
Talousmahdit puivat metsäpaloja kokouksessaan
Tänään alkaneessa huippukokouksessa G7-maat ovat luvanneet päättää konkreettisista toimista, jotka koskevat Brasilian metsätuhoja. Yksi näistä on EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden välinen kauppasopimus.
Kokousta isännöivä Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut sopimuksen jäädyttämistä Amazonin palojen takia.
EU:ta G7-huippukokouksessa edustava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on kertonut EU:n yhä kannattavan kauppasopimusta. Tusk ei kuitenkaan usko, että sopimuksen vahvistaminen etenee "niin kauan kuin Brasilian hallitus sallii Amazonin tuhoamisen".
Yksi vaihtoehto on se, että sopimus jätetään ratifioimatta.
– Toinen on se, että sopimukseen lisätään ehtoja, joilla vaaditaan Brasiliaa ryhtymään voimakkaampiin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ja puututtaisiin tähän metsien kestävään käyttöön, Hakala Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Vaihtoehtoja on vähän
Silti keinot Amazonin metsäpaloihin puuttumisessa ovat rajalliset.
– Ei ole mitään kansainvälisoikeudellista mekanismia, jolla tähän voidaan puuttua. Kauppasopimukset tai mahdolliset tullit voivat olla tehokkain keino, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole, Hakala sanoo.
Tutkija uskoo, että maailma on reagoinut Amazonin tilanteeseen ilmastonmuutoksen ja pitkään esillä olleen sademetsien suojelun takia. Hakalan mukaan melko moni on jo koulussa oppinut, että maapallon toiminta riippuu pitkälti sademetsien toiminnasta.
– Ja ehkä tietysti kansainvälisesti ajatellen myös se, että sitten muiden maiden pitäisi tehdä entistä enemmän päästövähennyksiä kompensoidakseen vahinkoa, mitä näistä metsäpaloista nyt seuraa, Hakala sanoo.
Lue myös:
Trump tarjosi Brasilialle apua Amazonin metsäpalojen sammuttamisessa
Brasilian presidentti syyttää kansalaisjärjestöjä Amazonin maastopaloista