Sota-ajan kokemukset eivät enää pidättele kolttasaamelaisten elämää – Kolttien asuttamisen 70-vuotisjuhlassa riemuttiin elpynyttä kieltä ja värikästä kulttuuria

Sevettijärvellä juhlittiin ylpeydellä kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotispäivää.

koltansaame
Kolttasaamelaisten asuttamisjuhla 24.8.2019.
Asuttamisjuhliin pystytetty juhlateltta täyttyi äärimmilleen lauantaina. Sara Wesslin / Yle

SevettijärviSevettijärven koulun pihapiirissä riittää iloisia kasvoja. On jälleennäkemisen aika, kun kolttasaamelaiset Suomesta, Venäjältä ja Norjasta ovat saapuneet juhlimaan kolttasaamelaista kulttuuria Sevettijärvelle.

On kulunut 70 vuotta siitä, kun toisen maailmansodan jälkeen kotinsa menettäneet kolttasaamelaiset viimein pääsivät asettumaan uusiin koteihinsa. Takana oli vuosia kestänyt sota- ja evakkoaika, jona oman elämän tulevaisuus ei ollut vielä selvää.

Nämä vuosikymmenet eivät ole olleet aina suotuisat kolttasaamelaisten elämälle. Oman kotiseudun jättäminen jätti jälkeensä monet traumat. Alkoi suomalaistamisen ajanjakso, jolloin oma kieli melkein menettiin.

Vaikka historia on paikoin ollut koetteleva, täällä kolttakylässä Sevettijärvellä sodan jäljet eivät tänään näy.

– Voi sanoa, että meidän kulttuuri on eräänlaisessa uudessa nousussa. Vaikka siitä kukoistuksesta, mikä vielä ennen sotaa oli, meidän kulttuurimme ja kielemme on muuttunut uhanalaiseksi. Siitä huolimatta, nyt selkeästi on kiinnostusta koltansaamen kieleen ja se arvostus on noussut, iloitsee kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff.

Veikko Feodoroff
Kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff toivoo näiden juhlien nostattavan kolttakulttuuria Suomessa ja pohjoismaissa. Sara Wesslin / Yle

300 puhujan koltansaamesta tullut jälleen koko kansan kieli

Kolttasaamelaisilla on ollut tapana juhlia asuttamisjuhlaa kymmenen vuoden välein.

Juhlapuheissa palataan usein menneeseen ja tuodaan esiin se ylpeys, miten kieli on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Moni kolttasaamelainen on ottanut haltuunsa kielen ja tänä päivänä on useita äidinkielisiä kolttasaamelaisia lapsia.

Vielä vuonna 2009 koltansaamea pidettiin vanhemman polven kielenä. Serkukset Henna Lehtola ja Petteri Feodoroff huomaavat suuren eron kymmenen vuoden takaiseen juhlaan.

Serkukset Petteri Feodoroff ja Henna Lehtola kolttasaamelaisten 70-asuttamisjuhlissa.
Sevettijärveläinen Petteri Feodoroff ja inarilainen Henna Lehtola ovat eivät usko kolttakulttuurin hiipuvan enää. Sara Wesslin / Yle

– Koltansaamen kieli on nykyisin paljon enemmän esillä. Itse puhun inarinsaamea ja olen kymmenen vuoden aikana oppinut ymmärtämään todella paljon kolttaa. Ihmiset eivät häpeile täällä käyttää kieltään ja sillä on vain positiivisia vaikutuksia, hehkuttaa Henna Lehtola.

– Koltansaamea kuuluu enemmän nuortenkin puheessa. Minulla kyllä on vahva usko siihen, että me kolttasaamelaiset puhumme ja käytämme kieltämme vielä vuosikymmenten päästäkin, kertoo sevettijärveläinen Petteri Feodoroff.

Yhdessä tekeminen tekee juurista vahvemmat

Kolttasaamelaisten juhla on yhdistelmä mennyttä ja nykyistä. Ääriään myöten täynnä olevan juhlateltan yleisö tempaistiin mukaan perinteiseen katrillitanssiin. Kun nuoret tanssivat lavalla, ponnahti yleisössä vanhempi kolttavieraat tanssimaan paikoillaan.

Kolttasaamelaisten asuttamisjuhla 24.8.2019.
Niin kutsuttu kolttakatrilli on iloinen ja vauhdikas neliön muodossa tanssittava tanssi. Sevettijärven katrilliesitykset toivat vauhtia ja riemua juhlaväkeen. Sara Wesslin / Yle

Viime vuosina kolttasaamelaiset ovat yhdessä löytäneet niin kielensä ja kulttuurinsa, mutta myös toisensa uudelleen. Kolttien luottamusmies näkee, että viimein tuli aika, jolloin juuret saivat uuden yhteyden kolttien elämässä.

– Nykyisin asumme niin monella eri paikkakunnalla ja eri maissa. Nyt kun eri sukupolvet täällä juhlassakin kohtaavat, he pääsevät näkemään ja kokemaan yhteyden omiin sukulaisiin. Sillä tavalla ne omat juuret koko ajan vahvistuvat, pohtii Feodoroff.

Kolttasaamelaisuuteen liittyi vielä vuosikymmeniä sitten häpeää, jonka vuoksi oma kieli ja kulttuuri oli lähellä vaipua viimeisten puhujiensa myötä hautaan.

Nyt juhlapäivänä Sevettijärven koulun syksyinen piha on täynnä kolttasaamelaiseen pukuun pukeutuneita nuorista vanhuksiin.

– Paljon on tapahtunut. Minä olen huomannut, miten meidän kulttuurimme arvo on myös meidän kolttasaamelaisten keskuudessakin kasvanut. Kolttasaamelaisiin pukuihin pukeudutaan ja kieli on yhä useamman hallussa. Siitä ei voi kuin olla iloinen, hymyilee Feodoroff.