Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa tällä vuosituhannella. Poliisin ampuminen on vielä harvinaista.

Poliisin loukkaantuminen virkatehtävissä
poliisi kuvitusta
Poliisi kohtaa yhä useammin väkivaltaa virkatehtävissään, mutta poliisin ampumiset ovat poikkeustapauksia.Henrietta Hassinen / Yle

Oikeustieteen tohtori Henri Rikanderin mielestä poliisin työ on muuttunut aiempaa vaarallisemmaksi tällä vuosituhannella.

Rikander on tutkinut poliisin voimankäyttöä ja poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa keväällä julkaistussa väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun).

– Väkivalta poliisia kohtaan on monimuotoistunut ja sen teho ja määrä on kasvanut. Ennen poliisi kohtasi väkivaltaa kiinniottotilanteen yhteydessä, kun tekijän piti päästä karkuun. Nyt näkyy ajoittain selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista, Rikander kertoo.

Poliisin vahingoittamisessa käytetty välineistö on myös monipuolistunut. Rikanderin mukaan Porvoon kaltainen poliisin ampuminen on Suomessa kuitenkin harvinaista. Kysymys on aina yksittäistapauksista.

Poliisi kohtaa aseita virkatehtävissään säännöllisesti, vaikka teräaseilla ja erilaisilla astaloilla tehtävä väkivalta on yleisempää.

– Kyse voi olla pikaistuksissa tehdystä teosta, jossa ase on olemassa lailllisen syyn vuoksi. Voidaan myös liikkua rikollisissa piireissä, ja ase on mukana aseman pönkittämisen ja oman suojan takia. Silloin kyse on laittomasta aseesta.

Henri Rikander
Oikeustieteen tohtori Henri Rikander kertoo, että poliisia kohtaan tehdyn väkivallan muodot, määrä ja teho ovat kasvaneet parissakymmenessä vuodessa.Henri Rikander

Rikander kertoo, että väkivallan kasvu poliisia kohtaan on yleiseurooppalainen ilmiö.

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa parissakymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 poliisiin kohdistuneita väkivallan tekoja kirjattiin Suomessa 833 kappaletta, vuonna 2016 jo 1 699 kappaletta. Sama muutos näkyy Ruotsissakin.

Hollannissa tämä väkivalta on kolminkertaistunut 1970-luvulta.

Tilastoihin päätyvät vain ilmoitetut tapaukset. Rikander kertoo, että vähäisempi väkivalta ei näy tilastoissa, koska poliisi ei tee siitä ilmoitusta "sietämiskulttuurin" takia.

Suomi seuraa Ruotsin tietä?

Kansainvälinen rikollisuus tai rajat ylittävä rikollisuus on yleistynyt myös Suomessa. Henri Rikander nostaa poliisille vaaralliseksi tilanteiksi esimerkiksi rikollisten välienselvittelyt.

– Kun tekijät tulevat toisesta kulttuurista, jossa poliisin toimintatapa on erilainen, kynnys käyttää väkivaltaa poliisia kohtaan voi olla matalampi.

– Ruotsiin verrattuna olemme vielä turvallisemmissa olosuhteissa, mutta viitteitä samanlaisesta kehityksestä on nähtävissä Suomessakin.

Ruotsin media raportoi jo viikoittain rikollisten välienselvittelyistä ja muusta järjestäytyneen rikollisuuden väkivallasta.

Vielä ei tiedetä, mitä Porvoon ampumistapauksessa tapahtui, miksi epäiltyjen ja poliisien tiet kohtasivat, ja mikä johti poliisien ampumiseen.

Poliisina työskentelevä Rikander muistuttaa, että poliisi menee hälytystehtäviin hyvin vajavaisilla tiedoilla ja varusteilla: lähtötiedot partiolle tulevat aina hätäkeskuksen kautta ilmoittajalta.

Rikander viittaa muun muassa Vihdin ja Hyvinkään ampumistapauksiin, joissa kuoli ja loukkaantui poliiseja.

– Tilanne on paikalle lähtevälle partiolle aina haastava, koska ei esimerkiksi tiedetä, missä asetta käyttävä epäilty tarkalleen on.

Rikander kertoo, että Ruotsissa 80 prosenttia poliisin aseenkäytöstä on tapahtunut alle kymmenen metrin etäisyydellä epäillystä hätävarjelutilanteessa.

– Tämä kuvastaa sitä poliisin aseenkäytön yllätyksellisyyttä ja kiinniotettavan henkilön toimien yllätyksellisyyttä poliisia kohtaan, Rikander toteaa.

Poliisit kuolleet työssään ampumisiin ja yliajoihin

Tällä vuosituhannella kaksi poliisia on menettänyt virkatehtävissä henkensä. Alla lista työssään kuolleista poliiseista ja poliisiin kohdistuneista murhan yrityksistä:

  • Sunnuntaina kaksi poliisia haavoittui ammuskelussa hälytystehtävän yhteydessä.
  • 2016 Vihdissä yksi poliisi kuoli ja toinen haavoittui, kun mies ampui poliiseja rynnäkkökiväärillä.
  • 2016 mies kiilasi hänen pysäyttämistään yrittäneen moottoripyöräpoliisin tieltä Ylitorniossa. Poliisi sai hengenvaarallisia vammoja.
  • 2012 Hyvinkäällä työharjoittelussa ollut konstaapeli haavoittui vakavasti, kun mies ampui häntä kiväärillä. Ampuja tappoi kaksi ihmistä ja haavoitti seitsemää.
  • 2007 rattijuoppo ajoi poliisin kuoliaaksi Kälviällä. Poliisi oli laittamassa piikkimattoa tielle pysäyttääkseen kaahaajan.
  • 1997 kaksi poliisia kuoli Helsingin Ullanlinnassa tanskalaisen rikollisen Steen Christensenin luoteihin. Christensen tuomiittiin poliisimurhista elinkautiseen vankeuteen.
  • 1993 poliisi kuoli yliajossa Helsingin Lauttasaaressa. Tekijä oli vapautunut vasta vankilasta.
  • 1991 eroriidan takia kotihälytykselle saapunut poliisi ammuttiin haulikolla Haukiputaalla. Toinen poliisi haavoittui.
  • 1991 Kannuksessa poliisi kuoli yliajoon samantyyppisessä tapauksessa kuin Kälviällä vuonna 2007.
  • 1991 väkivaltaista perheriitaa selvittämään lähtenyt poliisi sai surmansa, kun perheen isä ampui hänet haulikolla Jyväskylässä.
  • 1969 Pihtiputaan poliisisurmissa mies ampui neljä häntä pidättämään ja rauhoittamaan tullutta poliisia.

Lue lisää: KRP: Porvoon poliisiampujat ovat "vaarallisia ja aseistautuneita" – katso poliisin tiedotustilaisuus suorana kello 17

Poliisiylijohtaja Kolehmainen Porvoon ampumisesta: Väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa meitä kaikkia kohtaan

Poliisia ammuttiin kaasutoimisella ilma-aseella Jyväskylässä – yksi kuulista osui kasvoihin, ampujaa epäillään murhan yrityksestä