Analyysi: Pääministeri Antti Rinne sietää sanaharkat hallituksessa, koska keskustan ja vihreiden eroja ei voi lakaista maton alle

Antti Rinne tuntuu muistavan edellisistä hallituksista kolme asiaa, joita välttää, Ari Hakahuhta kirjoittaa.

Rinteen hallitus
Pääministeri Antti Rinne ennen Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnin suoraa lähetystä Kesärannassa Helsingissä 25. elokuuta.
Pääministeri Antti Rinne luottaa, että hallitusohjelman noudattaminen pitää hallituksen kasassa puolueiden sanaharkoista huolimatta. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Pääministeri Antti Rinne (sd.) tokaisi Pääministerin haastattelutunnilla yhden lauseen, jonka avulla voi ymmärtää hänen tapaansa pitää hallitusta kasassa, johtaa hallitusta.

– Keskustelun pitää olla sallittua hallituspuolueissakin, kun ei olla yhtä puoluetta, kiteytti Rinne.

Hallituksen kahnaukset alkutaipaleella etenkin keskustan ja vihreiden välillä metsien hakkuumahdollisuuksista ja ilmastopolitiikasta eivät ole pääministeriltä jääneet huomaamatta.

Rinne yrittää tehdä hallituksen koossa pysymisen kannalta välttämättömyydestä hyveen. Kiistely on johonkin rajaan asti sallittua julkisuudessa niin hallituksen kuin hallituspuolueidenkin sisällä.

Tähän mennessä Rinne on omien sanojensa mukaan muutaman kerran sanonut ministereille, että julkista keskustelua voisi välttää ja hakea hallituksen sisällä yhteistä linjaa.

Ensimmäinen Rinteen vältettävä kompastukivi on, ettei aatteellisesti edeltäjäänsä leveämpi hallitus ole yhtä puoluetta. Eikä edes yritä olla.

Keskusta tarvitsee näkyvyyttä ja karttaa apupuolueen leimaa

Vihreät ja erityisesti keskusta ovat käyttäneet mahdollisuuden julkisiin sanaharkkoihin tehokkaasti hyväkseen. Etenkin keskusta tarvitsee näkyvyyttä, ettei se eduskuntavaalien romahduksen jälkeen hautaudu Antti Rinteen hallituksen näkymättömiin.

Metsähakkuiden ja ilmastopolitiikan lisäksi näyttävä budjettitaisto on syntynyt toimittajien suosiollisella avustuksella keskustaministereiden jäsentenvälisenä korkeakoulujen rahoista.

Laitetaanko hallituskauden lisärahat jakoon heti ensi vuonna, kuten tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) haluaa vai jaksotettuna koko hallituskaudella, kuten valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esittää?

Rinne luottaa, että hallitusohjelma pitää hallituksen kasassa

Antti Rinne on oivaltanut tilanteensa pääministerinä. Olisi toivotonta yrittää löytää hallituspuolueiden täydellistä yksimielisyyttä suuriin ja hankaliin poliittisiin kysymyksiin.

Tärkeämpää on löytää sopu hallituksen linjaksi, jota kaikki hallituspuolueet sitoutuvat puolustamaan, ajoittaisesta julkisesta kinastelusta huolimatta.

Rinteen toimintatapa pääministerinä muistuttaa sitä, mitä hänestä on kerrottu ammattiyhdistys- ja oppositiojohtajana. Jos asiat sujuvat Rinteen mielestä hallitusohjelman mukaisesti kohti tavoitetta, ei pikkuasioihin kannata puuttua.

Vasta myöhemmin nähdään, auttaako kinastelun salliminen kohtuurajoissa Rinteen hallituksen pystyssä pysymistä vai laajeneeko keskustelu hallitusta hajottavaksi.

Vaikka aiempi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) julisti kautensa alussa perusporvarihallituksensa olevan kuin yhtä suurta hallituspuoluetta, ei kuvaus pitänyt paikkaansa.

Sote eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen riitojen vuoksi Sipilä uhkasi hallitustaan hajottamisella jo ensimmäisten räntäsateiden aikaan marraskuussa.

Sunnuntainen pääministerin haastattelutunti oli Rinteen ensimmäinen. Puheenjohtaja Petri Kejonen (oik.) ja etualalla Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teija Sutinen ja politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta Yle Uutisista
Antti Rinne on 25. pääministeri, jota on haastateltu Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla. Kuvassa toimittajina vasemmalta Ari Hakahuhta ja Petri Kejonen Ylestä sekä Teija Sutinen Helsingin Sanomista. Neljäntenä toimittajana oli Kreeta Karvala Iltalehdestä.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Rinteen hallituksen pitää tuottaa ratkaisuja työllisyyden kasvuun

Toinen vältettävä kompastuskivi Antti Rinteellä on, ettei aatteellisesti leveä hallitus saa ajautua toimintakyvyttömäksi.

Tästä on Rinteellä omakohtaistakin kokemusta valtiovarainministerinä Alexander Stubbin (kok.) johtamasta hallituksesta. Stubb peri Jyrki Kataiselta (kok.) hallituksen, joka loppupäivinään äänesti omiakin esityksiään vastaan eduskunnassa.

Mikäli Rinteen hallitus ei pysty tuottamaan ratkaisuja työllisyyden paranemiseen, alkavat vaikeudet kasaantua. Jos työllisyys ei parane, hupenevat mahdollisuudet vaalilupausten toteuttamiseen.

Hallitusohjelmassa on jätetty avoimeksi yksityiskohdat, miten toimitaan, jos työllisyys ei parane eikä raha riitä hyviin aikeisiin. Luvassa voi olla neljä vuotta jatkuvaa budjettineuvottelua.

Tätä toimintakykyä mitataan ensimmäistä kertaa toden teolla koko hallituksen syyskuun budjettineuvotteluissa, siinä kuuluisassa riihessä.

Eri ministerit Rinnettä myöten ovat luvanneet ratkaisuja budjettiriiheen työllisyyden parantamiseksi. Apuja hallitus odottaa lisäksi työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista.

Seuraavan kerran hallituksen toimintakykyä on syytä arvioida ensi kevään niin kutsutussa kehysriihessä. Hallitus päivittää julkisen talouden suunnitelmaansa. Jälleen on lupa odottaa toimia työllisyyden parantamiseksi.

Palkkaneuvottelujen kommentointi on nuoralla taiteilua

Kolmas vältettävä kompastuskivi pääministerille on entisen ammattiyhdistysjohtajan kiusaus opastaa työnantajien ja työntekijöiden palkkaneuvotteluja liian yksityiskohtaisesti.

Juha Sipilän hallitus tulehdutti välinsä ammattiyhdistysliikkeeseen laatimalla ehdollisen leikkauslistan, jos työmarkkinoilla ei synny yhteiskuntasopimusta. Lopulta syntyi kilpailukykysopimus.

Vuonna 2007 aloittaneen Matti Vanhasen (kesk.) porvarihallituksen valtiovarainministeri Jyrki Katainen joutui useaan otteeseen selittämään, mitä hallitus ja kokoomus olivat luvanneet sairaanhoitajille – ja mitä eivät.

Pääministerin haastattelutunnilla Antti Rinne rohkeni luonnostella ratkaisua kiistaan kilpailukykysopimuksen lisätyötunneista. Siis ovatko kolmen työpäivän suuruiset lisätunnit pysyviä vai eivät.

Rinne hahmotteli sovun tieksi lisätyötuntien käyttämistä tulevaisuudessa täydennyskoulutukseen, "jos hyvää tahtoa on asioita ratkaista".

Hoitajatkin mainittiin.

Hallituksella on tarve saada lisää hoitajia ja lääkäreitä terveydenhuoltoon. Kaksi merkittävää tekijää alojen kiinnostavuuteen ovat palkka ja henkilöstön riittävyys.

– Molempiin asioihin pitää löytää myös hoitajien osalta ratkaisuja, sanoi Antti Rinne.

Jokaisesta ministerin kommentista joku voi yrittää etsiä tukea näkemyksilleen. Niin on käynyt aiemminkin.

Analyysin kirjoittaja oli haastattelijana Antti Rinteen ensimmäisellä Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina 25.8.

Lisää aiheesta:

Kuuntele tästä: Pääministerin haastattelutunti Yle Radio Suomi

Pääministerin mukaan hyökkäys poliiseja kohtaan kertoo muutoksesta yhteiskunnassa – Rinne haastattelutunnilla: "Pahaa on tapahtunut jo nyt"