Nyt maanviljelijöitäkin jo "coachataan" – pitkän linjan maitotilallinen kehuu bisnesajattelun tuomista maatiloille

Yritysvalmentajien avulla on pyritty Etelä-Pohjanmaalla kirkastamaan maitotilojen tavoitteita.

yrittäjyys
Jenni Koski ja Terho Korpela
Yksi valmentajan tärkeimmistä tehtävistä on kuunnella, ja auttaa selkeyttämään tilan toiminnan tavoitteita Projektipäällikkö Jenni Kosken ja maitotilan isäntä Terho Korpelan mukaan tilojen kokemukset yritysvalmennuksesta ovat olleet positiivisia. Pasi Takkunen/Yle

Terho Korpela on yksi 18 maitotilallisesta, jotka ovat pohtineet oman tilan tulevaisuuden tavoitteita yhdessä yritysvalmentajan kanssa.

Kyseessä on Suomen Yrittäjäopiston ja Maitoyrittäjät ry:n MaitoCoach- hanke, jonka päämääränä on tuoda eteläpohjalaisten tilojen arkeen uutta johtamisen kulttuuria.

Korpelan tilalla Soinissa on 90 lypsylehmää, ja se työllistää osa-aikaisesti kolme henkilöä. Kuusitoista vuotta maatilayrittäjänä toiminut Korpela on kokenut yritysvalmentajan neuvot tarpeellisiksi.

– Omalla kohdallani tämä on ollut todella hyödyllinen, ja varmasti monelle muullekin. Monesti toiminnasta puuttuu sellainen strategia, ja silloin tekee helposti virheliikkeitä, Korpela avaa.

Yrittäminen etusijalle

Jokaisella tilalla on ollut henkilökohtainen yritysvalmentaja, jonka kanssa oman toiminnan suuntaa ja tavoitteita on selkeytetty. Valmentajina ovat toimineet useiden eri alojen osaajat. Tilan toimintaa tarkastellaan nimenomaan maatilayrittämisen näkökulmasta.

– Yleensä tilojen neuvonnassa keskitytään tuotannollisiin asioihin eikä niinkään itse yrittämiseen. Tämän kautta pohdimme enemmän sitä puolta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jenni Koski Suomen Yrittäjäopistosta.

Valmentajaverkosto käsittää eri alojen asiantuntijoita. Hankkeen alussa maatilalliset haastateltiin ja tila-valmentajaparit valittiin esiin nousseiden tarpeiden mukaan. Tilalliset ja valmentajat toimivat myös yhteisissä työpajoissa, joissa ideoita ja ajatuksia on voitu pallotella.

Vasikka karsinassa
Yhdeksänkymmenen lypsylehmän tilalla yritysvalmentajan neuvot on koettu hyödyllisiksi. Pasi Takkunen/Yle

Tavoitteet kirkkaiksi

Hankkeen pilottivaiheessa maitotilalliset ovat tavanneet omaa valmentajaansa yhdestä kolmeen kertaa.

– Käynneillä on käyty läpi strategia- ja talousasioita sekä tuotantoon liittyviä juttuja. Monella tilalla tavoitteista on lähdetty keskustelemaan aivan uudella tavalla, Koski kertoo.

Mirjami Kirjonen on yksi neljästätoista yritysvalmentajasta. Hän kokee, että maitotilan ylläpitäminen on samanlaista toimintaa kuin minkä tahansa yrityksen pyörittäminen. Tapaamisissa on lähdetty tarkastelemaan yrityksen tämänhetkistä tilannetta.

– Pohdimme tilallisen kanssa, mitä halutaan saada aikaiseksi, ja mitä ne tulevaisuuden tavoitteet ovat. Sen jälkeen mietitään, kuinka nykytila palvelee noita ajatuksia, ja mitä kehitettävää toisaalta löytyisi.

Monilla maatiloilla juuri oman yrityksen tavoitteiden kirkastaminen on se, mitä halutaan yritysvalmentajan avulla selkeyttää.

– Uskon, että suurin rikkaus tässä on päästä jakamaan niitä tilalliselle itselleen tärkeitä asioita, joiden äärelle ei yleensä ehditä pysähtymään. Valmentajat voivat olla selkeyttämässä työtä ja tekemässä siitä hallittavampaa.

Kasvun keskellä

Mutta miksi juuri maitotilallliset valikoituivat hankkeen kohteeksi? Jenni Kosken mukaan arvioitiin, että siellä ulkopuoliselle tuelle voisi olla tarvetta.

– Maitotilalliset ovat porukka, jossa on tällä hetkellä kova rakennekehitys menossa. Paljon muutoksia ja isoja asioita on tapahtumassa toimintaympäristössä.

Mirjami Kirjonen
Yritysvalmentaja Mirjami Kirjosen mukaan tärkeää on, että tilallinen ymmärtää millaisia mahdollisuuksia omalla tilalla on. Pasi Takkunen/Yle

Kustannusten pitäminen aisoissa pakottaa tilalliset automatisoimaan ja tehostamaan toimintaansa. Tilat kasvavat, ja samalla pitää asennoitua toisenlaiseen rooliin myös yrittäjänä.

– Tiloilla työskentelee usein perheen ulkopuolisia työntekijöitä, jolloin esiin nousee aivan uudenlaisia kysymyksiä. Esimerkiksi kuinka johdetaan, ja mikä on minun johtamistyylini, Kirjonen kertoo.

– On tärkeää saada puoleetonta, ulkopuolista näkökulmaa omaan osaamiseen. Sitä ei itse usein huomaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, Korpela toteaa.