Peruskoulun uusi opetussuunnitelma saa myös puolustajia – Vimpelin Aapiskujan koulussa kokeillaan maltilla ja keskitytään olennaiseen

Uusi opetussunnitelma ei ole mörkö, jota voi syyttää kaikesta. Vimpelissä opsista on otettu käyttöön parhaat palat, kuten lupa keskittyä kiinnostaviin juttuihin.

opetussuunnitelmat
Luokanopettaja Heini Ylisuutari kuuntelee kun Johannes Rantala lukee
Kakkosluokan äidinkielen tunnilla opetus on hajautettu useisiin tehtäväpisteisiin. Luokanopettaja Heini Ylisuutari kuuntelee, kun Johannes Rantala lukee.Anne Elhaimer / Yle

Vimpelin Aapiskujan koulussa päivä on alkanut äidinkielellä. Nykykoulun tapaan pyllyt on nostettu ylös penkistä ja tehtäväpisteitä on ripoteltu ympäri luokkaa. Syynä ovat tutkimukset, joiden mukaan liikkuminen vaikuttaa hyvällä tavalla aivojen toimintaan.

Aapiskujalla on selvitty alkuvaiheen muutosvastarinnasta, jota uusi opetussuunnitelma täälläkin herätti. Opettajat ovat huomanneet, että vaatimuksista huolimatta kaikki ei siltikään ole pelkkää "digiloikkaa", vaan opetussuunnitelma sisältää myös perinteistä opetusta.

Muutenkin opetussuunnitelma saa kehuja, varsinkin kun koulussa on opettajien mielestä löydetty olennainen. Kakkosluokalla kokeillaan esimerkiksi kahden opettajan yhteisopettajuutta, jota on treenattu Vimpelissä aiemminkin.

– Kaikki ei välttämättä toimi heti, mutta kokeillaan ja kantapään kautta opitaan, mitkä hommat toimivat. Ei tämä ole pois lapasesta, vaikka lapset ovat pois penkistä, viittoilee luokanopettaja Heini Alasuutari.

Kahden opettajan mallissa molemmat opettajat voivat tukeutua omiin vahvuuksiinsa ja jakaa myös suunnitteluvastuuta.

– Minulla on vanha koulutus ja jalat maassa. Sieltä ei kaikkea pistetä romukoppaan. Vastaavasti Henna Hernesniemi on tuoreemman koulutuksen saanut ja nuorempi. Kun päästään hyvään vauhtiin, odotukset ovat korkealla ja uskotaan että tästä tulee hyvä.

Pomo paikalla ja läsnä

Viime viikkoina kritiikin kohteeksi on noussut uusi opetussuunnitelma ja sen soveltaminen. Julkisuudessa on ollut esimerkiksi lappeenrantalaiskoulu, jossa lapset opiskelevat isoissa ryhmissä "toreilla" eikä luokkahuoneita ole. Vastuu oppimisesta tuntuu jäävän enemmän lapselle itselleen.

Vimpelissä ei ole tarkoitus hylätä perinteistä opettajavetoista opetusta, vaan yhdistää opettajien vahvuudet niin että johtajuus säilyy. Vastuuta oppimisesta ja opiskelusta ei voi alaluokilla jättää pelkästään oppilaille.

– Kyllähän me kaikki ihan pelkällä maalaisjärjellä ymmärretään, että näin tämä ei voi toimia. Jokaisessa paikassa, ihan joka työyhteisössä täytyy olla joku kapteeni. Tätä voi verrata Vimpelin menestyvään pesäpallojoukkueeseen. Ilman pelinjohtajaa ei siitäkään hommasta tulisi yhtään mitään, vertaa rehtori Riikka Jaatinen.

– Kyllä meidän toimintakulttuurimme perustuu siihen, että se lapsen oikeus, lapsen etu, toteutuu. Sitä me mietimme joka hetki.

Myös oppilaat tietävät, kuka luokassa on pomo:

– Opettajat eli Henna ja Heini, sanoo tokaluokkalainen Iisa Mässbacka topakasti.

– Välillä tulee meteliä ja välillä pitää open sanoa, mutta kyllä se sitten saa homman luistamaan, toteaa luokkakaveri Luka Kujala.

Aapiskujan koulun kakkosluokkalaiset opiskelevat kahden opettajan opastuksella. Oikealla Henna Hernesniemi ja luokan edessä Heini Ylisuutari.
Aapiskujan koulun kakkosluokkalaiset opiskelevat kahden opettajan opastuksella. Oikealla Henna Hernesniemi ja luokan edessä Heini Ylisuutari.Anne Elhaimer / Yle

Kirjasta parhaat palat

Uudessa opetussuunnitelmassa oppikirjaa ei enää kahlata kannesta kanteen. Yksittäisiin asioihin on lupa pysähtyä ja siihen riittää se, että oppilaat kiinnostuvat. Sen jälkeen yksittäisiä asioita voidaan tutkia ja syventää.

– Eli jokaisessa tilanteessa myös opettaja on oppijan roolissa sekä yksittäinen oppilas voi olla oppijan ja auttajan roolissa, kuvaa rehtori Jaatinen.

Koulu on vuosikymmenten aikana kokenut suuren muutoksen. Sen on huomannut myös Ylisuutari, joka valmistui opettajaksi vuonna 1980.

– Silloin kun aloitin, aika lailla kaikki pantiin yhteen muottiin. Jokaisen piti oppia ne tietyt asiat vaikka sitten päätä seinään lyöden. Nyt voidaan joustaa, jokaisen oppilaan kohdalla on tavallaan oma Ops.

Näkyvää on myös Aapiskujan koulun kannustamisen ilmapiiri. Koulussa on käytössä vahvuuspedagogiikka eli kehumisen ja kannustamisen ilmapiiri. Ikäviäkään asioita ei lakaista maton alle, vaan ne viedään yhteisesti käsiteltäväksi.

–Kehu, kehu ja kannusta, ja huomaa hyvä. Kyllä meistä aikuisistakin jokainen tietää, että pienikin kehu hivelee. Ja kun siihen toimintakulttuuriin totuttautuu, se ei ole ollenkaan vaikeaa. Jokaisesta lapsesta löytyy ihan varmasti arvokkaita ja hyviä asioita, ja ne sanotaan ääneen, kuvaa luokanopettaja Heini Ylisuutari.

Lue lisää: Koulu aloitti huippumodernin opetuksen, jossa opettajat päivystävät "torilla" ja lapset opiskelevat yksin – jo useampi lapsi vaihtamassa koulua

"Maisemakonttorikoulu" on vain kaunis ihanne – selvitimme, millaisia uudet koulut oikeasti ovat ja miksi