Adoptioperheet hämmästyivät kansalaisuuden säilyttämiskirjeestä – pietarsaarelainen Amanda Öst ei edes tiennyt olevansa kaksoiskansalainen

Kansalaisuuslain mukaisesti jokainen 22-vuotias kaksoiskansalainen saa maistraatista kirjeen kansalaisuuteensa liittyen.

kansalaisuus
Amanda Öst
Intiasta Suomeen adoptoitu Amanda Öst on yksi kansalaisuuden säilyttämisestä kertovan kirjeen saaneista. 22-vuotiaille kaksoiskansalaisille se lähetetään automaattisesti.Jarkko Heikkinen / Yle

Olet säilyttänyt Suomen kansalaisuutesi. Väestötietojärjestelmän mukaan sinulla on Suomen kansalaisuuden lisäksi yksi tai useampi vieraan valtion kansalaisuus.

Vieraan valtion kansalaisuuden vuoksi olisit voinut menettää Suomen kansalaisuuden täyttäessäsi 22 vuotta, mutta säilytit sen, koska sinulla on riittävä yhteys Suomeen.

Pietarsaarelainen Amanda Öst sai maistraatilta postia kolmisen vuotta sitten täyttäessään 22 vuotta. Ensimmäinen reaktio oli täydellinen hämmennys:

– Minut on adoptoitu Suomeen ja minunhan pitäisi olla automaattisesti Suomen kansalainen, ei siinä pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Olenko minä tehnyt jotain väärin menettääkseni Suomen kansalaisuuden? Mitä ihmettä tämä tarkoittaa?

Näitä kysymyksiä nuori nainen pyöritteli mielessään maistraatin kirjetta lukiessaan.

22-vuotiaat, joilla on kaksoiskansalaisuus saavat postia maistraatilta. Esimerkiksi osalla kansainvälisesti Suomeen adoptoiduista on myös lähtö- eli syntymämaansa kansalaisuus, riippuen tämän maan käytännöistä. Maistraatilta saatu kirje onkin aiheuttanut hämmästystä adoptioperheissä.

Intian kaksoiskansalaisuus harvinaista

Amanda Öst adoptoitiin kolmevuotiaana Intiasta Suomeen ja kotiin Pietarsaareen adoptiopalvelunantaja Interpedian kautta.

Saadessaan maistraatin kirjeen, Öst ei ollut tietoinen siitä, että hänellä olisi myös syntymämaansa Intian kansalaisuus. Hänen vanhempansakaan eivät tienneet asiasta.

– Aloin pohtia, onko minulla Intian kansalaisuus vai ei. Soitin vanhemmilleni ja hekin olivat asiasta epävarmoja. Otin Interpediaan yhteyttä ja sieltä todettiin, että yleensä Intiassa kaksoiskansalaisuus on harvinaista. Silloin näytti siltä, että minulla ei edes olisi sitä. Olen aina ollut Suomen kansalainen, Öst kertoo.

Amanda Öst jätti asian selvittämisen siihen. Hän on ja oli Suomen kansalainen, eikä selvittänyt asiaa enempää.

– Olin niin järkyttynyt kirjeestä, eikä siitä selvinnyt olisiko pitänyt ottaa yhteyttä vai ei. Annoin asian olla.

Selvitys automaattisesti 22-vuotiaana

Suomen kansalaisuuden saamisesta, menettämisestä ja luopumisesta sekä kansalaisuusaseman määrittämisestä säädetään kansalaisuuslaissa (siirryt toiseen palveluun). Kansalaisuuteen liittyviä asioita hoitavat Maahanmuuttovirasto ja maistraattien puolesta Pohjois-Suomen maistraatti.

Vuosittain väestötietojärjestelmästä poimitaan 18 vuotta täyttävät Suomen kansalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähemmän kuin seitsemän vuotta. Maahanmuuttovirasto antaa heille ohjeet kansalaisuuden säilyttämisestä 22 vuotta täyttäessä.

Väestörekisterikeskus taas poimii järjestelmästä kerran kuussa 22 vuotta täyttäneet kaksoiskansalaiset, joilla on Suomen ja jonkun muun valtion kansalaisuus. Heidän osaltaan maistraatti tutkii kansalaisuuslaissa määritellyn riittävän yhteyden Suomeen.

Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä tai menettämisestä tehdään merkintä väestötietojärjestelmään ja lähetetään ilmoitus asiakkaalle.

– Edellä mainittuun poimintaan ei oteta mukaan henkilöitä, joilla on syntyessään ja 22 vuotta täyttäessään ollut kotikunta Suomessa tai joilla on ollut kotikunta Suomessa yhteensä vähintään seitsemän vuotta. Heille tehdään väestötietojärjestelmään automaattisesti merkintä Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä, ja tästä lähtee heille myös ilmoituskirje automaattisesti, vastaa henkikirjoittaja Päivi Riehkalainen Pohjois-Suomen maistraatista sähköpostitse.

Automaatti ei siis erottele adoptiotaustaisia tai muulla tavoin kaksoiskansalaisuuden omaavia.

Vaikka kirje ja tieto Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä on hämmentänyt kansainvälisesti adoptoituja ja heidän perheitään, vaaraa Suomen kansalaisuuden menettämisestä ei ole ollut.

Adoptioperheet ry:n käsityksen mukaan kaikki adoptoidut ovat säilyttäneet Suomen kansalaisuutensa.

Paljon yhteydenottoja adoptiojärjestöihin

Suomen kansalaisuuden säilyttämispostia ovat tänä vuonna saaneet vuonna 1997 syntyneet nuoret aikuiset, joilla on kaksoiskansalaisuus.

Vaikka kirjeitä on lähetetty kaksoiskansalaisille jo vuosia, tänä keväänä ne ovat herättäneet hämmennystä. Kyselyitä ja yhteydenottoja adoptoiduilta ja heidän perheiltään tuli kevään mittaan niin paljon, että Adoptioperheet ry päätti tehdä kaksoiskansalaisuudesta kyselyn jäsenilleen.

Keväällä toteutettuun kyselyyn tuli paljon vastauksia, peräti 140. Vastausten suuri määrä kertoo Adoptioperheet ry:n mukaan aiheen ajankohtaisuudesta.

Yhteinen teema kyselyn vastauksissa oli suuri hämmennys siitä, miksi kirje ylipäätään lähetetään ja toiseksi siitä, että tietoa kaksoiskansalaisuudesta ja sen mukanaan tuomista oikeuksista ja velvoitteista tarvitaan kipeästi.

Toiveissa selvitys adoptoitujen kaksoiskansalaisuudesta

Yleisen hämmennyksen ja kirjeen tarpeellisuuden lisäksi kaksoiskansalaisuuden esillenostaminen on saanut kansainvälisesti adoptoidut miettimään omaa kansalaisuuttaan, sen tuomia oikeuksia ja mahdollisia velvollisuuksia.

Mitä käytännössä tarkoittaa, jos on syntymämaan kansalainen ja jos vaikka matkustaa sinne? Mahdollinen asevelvollisuus mietityttää. Vastauksia näihin kysymyksiin ei ole.

Adoptiotahojen mukaan tarvitaan selvitys ja selkeä ohjeistus kaksoiskansalaisuudesta sekä adoptiovanhemmille, että jo Suomeen adoptoiduille täysi-ikäisille.

Tätä varten Adoptioperheet ry, Yhteiset Lapsemme ry ja adoptiopalveluiden tarjoajat ovat hakeneet rahoitusta hankkeelle tietopaketin laatimiseksi kaksoiskansalaisuuskysymyksestä. Asia etenee aikaisintaan loppuvuonna, jos rahoitus selvitystyölle saadaan.

Tietopaketin laatiminen on vaativa työ, sillä käytännöt vaihtelevat adoptioon lapsia luovuttavissa maissa ja vaikutuksensa on myös sillä, minä vuonna lapsi on adoptoitu.

– Oikeiden viranomaisten löytäminen lähtömaista on vaikeaa ja erityisesti niistä maista, joiden kanssa adoptioyhteistyö on jo loppunut. Tietoa tarvitaan siitä, mitä kaikkea kansalaisuus voi tarkoittaa esimerkiksi matkustamisen, omistamisen tai armeijan takia, kuvailee edessä olevaa työtä Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio.

Kaksoiskansalaisuudesta luopuminen pohdituttaa monia

Adoptioperheet ry:n kyselyssä kysyttiin kansainvälisesti adoptoiduilta ja heidän perheiltään myös toisen maan kansalaisuudesta luopumiseen liittyvistä asioista.

Vastauksissa kävi selvästi ilmi, että vastaajat ovat alkaneet pohtia sitä, että jos olen myös syntymämaani kansalainen Suomen lisäksi niin pitäisikö siitä luopua? Onko luopuminen syntymämaan kansalaisuudesta mahdollista ja jos on, niin miten se tehdään?

Tällä hetkellä tiedon määrä on niin minimaalinen, epäselvä ja hajanainen, että ei ole selvää kuvaa mitkä mahdolliset velvollisuudet lähtömaassa voisivat olla tai mitä se tarkoittaa, jos luopuu toisesta kansalaisuudesta. Näihin kysymyksiin tietopakettia kokoavien adoptiotoimijoiden on tarkoitus etsiä vastauksia..

Kolmivuotiaasta lähtien Pietarsaaressa asunut Amanda Öst naurahtaa kysymykselle, tunteeko hän itsensä intialaiseksi, suomalaiseksi vai molemmiksi.

Östin mukaan molemmat maat kulkevat aina hänen mukanaan, mutta suomalaisuus on selvääkin selvempi.

– Se vähän vaihtelee. Joskus tunnen itseni enemmän intialaiseksi, joskus enemmän suomalaiseksi. Mutta aina olen ollut suomalainen ja Suomen kansalainen, hän hymyilee.