Persikka ja viini viihtyvät Suomessa ilmastonmuutoksen vuoksi – keskustele eksoottisten kasvien kasvattamisesta

Asiantuntija uskoo päärynän ja makean kirsikan kaupallisen viljelyn laajenevan Suomessa.

persikka (hedelmät, ruusukasvit)
Puutarhaneuvos Arno Kasvi persikkapuun lähellä.
Puutarhaneuvos Arno Kasvi tutkii persikkasatoa.Minna Rosvall / Yle

TurkuPuutarhaneuvos Arno Kasvi ihastelee persikkapuuta Turun Ruissalossa. Melko varjoisalla rinnetontilla keskellä puutarhaa viihtyvä puu on jo 10 vuotta vanha. Omistaja on saanut sen aikoinaan lahjaksi. Kasvi on seuraillut puuta vuosien ajan pyöräilylenkeillään.

– Tätä puuta ei ole oikeastaan yhtään hoidettu, ja se tuottaa silti täysin syötävää satoa. Puu kasvaa sopivasti varjossa. Persikan ongelma Suomessa on, että se alkaa kukkia liian aikaisin esimerkiksi talojen seinustoilla, jopa tammikuussa. Siihen aikaan vuodesta ei ole pölyttäjiä liikkeellä, kertoo Kasvi.

Kaksi persikkaa puussa
Kaksi Turun Ruissalossa kasvavaa persikkaa.Minna Rosvall / Yle

Persikkapuuta ei ole kääritty suojapeitteeseen talveksi eikä suojeltu liialta auringonvalolta. Sen menestyminen kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista kotipuutarhoissa.

– Jos tätä hoidettaisiin, sato olisi vielä säännöllisempi. Viime vuosina sadon määrä on vaihdellut. Joskus persikoita tulee ämpärikaupalla, kuten tänä kesänä, ja joskus selvästi vähemmän, kertoo Kasvi.

Persikoita puussa
Persikoita suomalaisessa kotipuutarhassa.Minna Rosvall / Yle

Eksoottisia lajeja kannattaa kokeilla

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan laajasti ilmastonmuutosta. Sen mukaan lämpötila nousee 2–7 astetta ja sadanta lisääntyy 6–40 prosenttia 2080-luvulle mennessä. (siirryt toiseen palveluun)

Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä tutkimusprofessori Saila Karhu esittelee hyvinvoivaa viiniköynnöstä Piikkiön toimipisteessä.

– Tässä oli ennen rakennus ja köynnös kasvoi sen päädyssä. Rakennus on purettu, mutta viinirypäleitä tulee yhä paljon. On yllättävää, että jopa aitoviinistä löytyy lajikkeita, jotka viihtyvät Suomessa eli sellaisia lajikkeita, joita voidaan nauttia pöytähedelminä ja joista voidaan tehdä viiniä, toteaa.

Tutkimusprofessori Saila Karhu esittelee viiniköynnöstä.
Tutkimusprofessori Saila Karhu esittelee Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteen pihassa kasvavaa viiniköynnöstä. Minna Rosvall / Yle

Hän vahvistaa Arno Kasvin tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hänen mielestään tuntuu uskomattomalta, että persikka ja aprikoosi selviävät Suomen talvesta, ja niistä saadaan satoa säännöllisesti.

Piikkiön ulkona viihtyvän viiniköynnöksen rypäleitä.
Piikkiössä viiniköynnös viihtyy mainiosti ulkona.Minna Rosvall / Yle

Eksoottisten lajien viljely on Karhun mielestä suositeltavaa kotipuutarhoissa, mutta kaupalliseen tuotantoon niitä ei vielä kannata tuottaa.

– Makeasta kirsikasta voisi tulla uusi viljelylaji, ja samoin päärynän kaupallinen viljely varmaan lisääntyy huomattavasti. Omenantuotannon alue puolestaan laajenee kohti pohjoista, kertoo Karhu.

Hän muistuttaa, että yksivuotiset kasvit ovat helpompia kokeiltavia, koska niiden kestävyyttä talven yli ei tarvitse murehtia.

Lämpimät talvet ja nopeasti sulava lumipeite auttavat kasveja

Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteessä keväisin kukkiva magnoliakin on rehevässä kunnossa.

Pyökki on viime vuosina tehnyt ensimmäistä kertaa itäviä siemeniä ja lähtenyt lisääntymään, vaikka puu on istutettu jo 1930-luvulla.

Tutkimusprofessori Saila Karhu pyökin alla.
Tutkimusprofessori Saila Karhu esittelee hyvinvoivaa pyökkiä, joka on peräisin 1930-luvulta.Minna Rosvall / Yle

– Ilmastonmuutoksen vuoksi kasvukausi on pidentynyt, kun lumet sulavat aiempaa aikaisemmin keväällä ja lunta on vähemmän kuin ennen. On myös ennustettu, että hyvin kylmät talvikaudet vähenevät ja niiden todennäköisyys vähenee. Tämä edistää arempien kasvien säilymistä, tutkimusprofessori Saila Karhu kertoo.

Lisäksi syksyllä on lauhempaa pidempään, mutta syksyllä on toisaalta hyvin märkää ja sateista. Tämä saattaa olla huono asia kasvien talvehtimiselle.

Pyökin siemeniä
Pyökki on innostunut tekemään siemeniä Luonnonvarakeskuksen pihassa Piikkiössä.Minna Rosvall / Yle

– Jos syksy on melko lämmin ja pitkä, kasvit pystyvät hyvin siirtymään talvilepoon ja se on eduksi niiden talvehtimiselle, kertoo Karhu.

Munahedelmät ja maissi rehottavat

Puutarhaneuvos Arno Kasvi haluaa kannustaa vihannesten viljelijöitä kokeiluihin. Kasvi esittelee Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan penkissä Ruissalossa kasvavia munahedelmiä eli munakoisoja.

– Munahedelmät viihtyvät kasvihuoneissa Suomessakin, mutta nämä munahedelmät osoittavat, että kasvaminen onnistuu myös avomaalla.

Avopenkissä kasvava munahedelmä.
Munahedelmä viihtyy myös ulkona Suomessa nykyään. Tämä yksilö kasvaa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa.Minna Rosvall / Yle

Sitten hän hyppää keskelle maisseja ja kvinoaa.

– Tämä kvinoa on inkojen viljaa ja se tulee Etelä-Amerikasta, kuten maissikin. Maissia kypsyy nyt paljon. Lämpösumma on hyvä, sillä huhti- ja toukokuu olivat erikoisen lämpimiä eikä pakkasöitä ollut. Jos puutarhuri tai koeviljelijä ei ole tänä kesänä onnistunut, hänen pitää vaihtaa alaa, Kasvi sanoo.

Hän muistuttaa, että puutarha- ja maanviljelyssä kokemuksia pitää kerätä monena vuonna samalta kasvupaikalta. Erilaisia lajikkeita kannattaa kokeilla.

Maissin tähkiä kädessä.
Maissien viljelijän ei tarvitse miettiä sen kestävyyttä talvella, sillä maissi on yksivuotinen.Minna Rosvall / Yle

– On olemassa helposti viljeltäviä maissilajikkeita. Persikkapuuta suosittelisin kokeiltavaksi vain harrastajille. Se on vaativampi hoidettava kuin esimerkiksi maissi, Kasvi sanoo.

Kasvi painottaa myös harventamisen merkitystä.

– Persikkapuuta pitää muistaa harventaa kuten luumupuutakin. Sitä pitää myös sahailla, sillä runsas sato saattaa rikkoa puun painollaan.

Persikoita kädessä
Ruissalossa kasvaneet persikat ovat niitä maistaneen Arno Kasvin mukaan jauhoisempia kuin kaupan persikat. Tosin maku vaihtelee lajikkeiden välillä.Minna Rosvall / Yle

Oletko onnistunut jonkin eksoottisen kasvin kasvattamisessa? Kerro kokemuksistasi! Kommentointi sulkeutuu 27.8. kello 19.00.

Lue lisää:

Kotipuutarhuritkin haluavat pienentää hiilijalanjälkeään – omaa pihaa halutaan nyt hoitaa mahdollisimman luonnonmukaisesti

Puiden oksilla kasvava misteli tuli Suomeen jäädäkseen, biologit löysivät 350 yksilöä – "Ei tuhokasvi vaan mielenkiintoinen luonnonilmiö"

Tutkijoiden ennuste 2050-luvusta: Jos maailman lämpötila nousee 3 astetta, tappava kuumuus yleistyy, ihmiset pakenevat

Persikkapuusta voi saada Suomessakin mahtisadon