Onko mökkivesistösi rapakunnossa vai priimaa? Tarkista tilanne nettikartasta – vesien uusin kuntokartta kattaa koko Suomen

Rannikkovedet ovat ongelmallisessa kunnossa, järvet ja joet pääosin hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.

vesiensuojelu
Levän peittämä lampi.
Suomen vesistöjen ekologisesta tilasta on julkistettu uusi arvio. Edellinen on vuodelta 2013. Petteri Sopanen / Yle

Suomen vesien ekologisesta tilasta on valmistunut uusin tilannekartoitus.

Suomen ympäristökeskus on tänään julkaissut uuden nettiversion vesien kuntokartasta ja siitä voi jokainen helposti käydä tarkistamassa esimerkiksi oman mökkivesistönsä kunnon. Tämä onnistuu vaikkapa kännykällä tai tabletilla. Nettikartta löytyy esimerkiksi täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Edellinen vesistöjen pintavesien tila-arvio on tehty kuusi vuotta sitten eli vuonna 2013.

– Kokonaisuutena on menty hieman parempaan suuntaan kuuden vuoden takaisesta tilanteesta. Tämä on alustava arvio ja tarkentuu myöhemmin, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesien kuntokarttaa selataan.
Vesien kuntokartta kattaa koko Suomen. Video näyttää kuinka vesikartta toimii.

Alla olevassa kartassa vesistöt on luokiteltu värikoodeittain.

Kartta Suomen pintavesien tilasta.
Suomen ympäristökeskus SYKE ja yhteistyötahot, Harri Vähäkangas / Yle

Vesistöittäin vertailtuna järvet ovat selvästi jokia ja rannikkovesiä paremmassa kunnossa. 87 prosenttia järvien pinta-alasta luokiteltiin tilaltaan joko hyväksi tai erinomaiseksi.

– Erinomaisessa tilassa olevien järvien lukumäärä on suurempi kuin kuusi vuotta sitten, mutta kokonaisuutena järvien tilassa ei ole suurta muutosta tapahtunut. Isot järvet ja Pohjois-Lapin vedet ovat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Ongelmat ovat pienemmissä järvissä, Järvinen luonnehtii.

Jokivesien pituudesta 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Se on samaa luokkaa kuin edellisessä arviossa 2013.

Rannikolla ongelmia

Rannikkovedet olivat muita vesistöjä heikommassa kunnossa edellisessä tarkastelussa ja näin on nytkin.

– Rannikkovesistä hyvässä tilassa oli 13 prosenttia, ja ne keskittyvät Pohjanlahdelle. Erinomaisessa tilassa ei ole rannikkovesiä ollenkaan, Järvinen sanoo.

Se tarkoittaa, että pääosa rannikkovesistä on luokiteltu kunnoltaan tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi.

– Itämeren rannikkovesien tila herättää huolta. Kokonaisuutena rannikkovesien tila on heikentynyt, tosin Suomenlahden osalta on nähtävissä valonpilkahduksia, mikä johtuu muun muassa Pietarin jätevesien puhdistuksen tehostumisesta.

Rehevöityminen suurin ongelma

Suomen vesien suurin ongelma on sama kuin ennenkin: ravinteista johtuva rehevöityminen.

Pääosa ravinteista kulkeutuu vesistöihin maataloudesta ja yhdyskunnista.

– Rehevöityminen näkyy monilla tavoilla: vesi nuhraantuu ja sameutuu, levämäärä kasvaa ja rantoja limottuu. Järvissä myös kalasto särkikalavaltaistuu, Järvinen luettelee seurauksia.

Vesistön heikko kunto paljastuu mattimeikäläiselle yleensä myös sinileväkukintojen runsastumisena kesäaikaan. Sinilevälautoista on tullut jokakesäinen riesa, ja ilmastonmuutos vain pahentaa tilannetta.

– Järvien osalta tiedetään, että ilmastonmuutos aikaistaa sinilevien ilmestymistä niihin. Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu valitettavasti suosii sinilevää. Myös lisääntyvän sadannan kautta voi vesistöihin kulkeutua enemmän ravinteita valuma-alueilta, Järvinen kertoo.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan sinileväiseen veteen on syytä aina suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevästä voi seurata kutinaa, kirvelyä ja muita iho-oireita, huono-oloisuutta ja oksentelua.

Ministeri pistää vauhtia

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

– Meidän tulee vauhdittaa toimia kuormituksen vähentämiseksi, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo tiedotteessa.

Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Tänä vuonna käynnistynyt Vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa Itämeren ja sisävesien suojelua. Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin, lisätään vesistöjen kunnostushankkeita ja vähennetään haitallisten aineiden päästöjä kaupunkien ja taajamien lähivesiin.

Lue lisää:

Suomen sisävesillä poikkeuksellisen hyvä kesä – Elokuussa havaittu vähemmän sinilevää kuin kertaakaan 20 vuoteen