Opetushallitus haluaa lisää miesopettajia parantamaan poikien koulumenestystä – lastentarhanopettaja: "Opetus on enemmän persoona- kuin sukupuolikysymys"

Opetushallitus lisäisi miesopettajien määrää alkuopetuksessa. Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet tyttöjä enemmän.

Koulutus ja kasvatus
Lapset pelaa peliä lastentarhanopettajan kanssa.
Norlandia Myötätuulen eskarilaisten mielestä hyvä opettaja on hauska.Niko Mannonen / Yle

Poikien pärjääminen koulussa on suuri huolen aihe Suomessa. Suomalaiskoululaisten PISA-menestys on rapissut viimeisten 14 vuoden ajan. Erityisesti huolettavat poikien oppimistulokset.

Opetushallitus on laatinut 12 toimenpidettä (siirryt toiseen palveluun) (pdf), joilla poikien oppimista pyritään parantamaan vuoteen 2025 mennessä. Eri alojen asiantuntijaryhmät koostivat täsmäratkaisuja, joissa haluttaisiin muun muassa lisätä miesopettajien määrä varhaiskasvatuksessa ja alakoulun kahdella ensimmäisellä luokalla.

– Useammassa työryhmässä nousi esille, että varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa pitäisi olla myös miesroolimalleja. Olisi lapsille mallia siitä, miten esimerkiksi lukeminen on kiinnostavaa tai kulttuurin harrastaminen on mahdollista, sanoo opetusneuvos Eija Kauppinen Opetushallituksesta.

Miesten aktiivinen rooli kasvattajana ja esikuvana tukee Opetushallituksen mukaan poikien oppimista ja tarjoaa rohkaisevan esimerkin poikien opinpolulle.

Opetushallitus ei ole ajamassa mieskiintiöitä takaisin opettajakoulutukseen, mutta se toivoo varhaiskasvatuksessa ja alakouluissa kiinnitettävän asiaan entistä enemmän huomiota.

Jos kouluissa on miesopettajia, he voisivat Opetushallituksen mukaan opettaa nykyistä useammin alkuopetuksessa.

Sukupuolestako se on kiinni?

Jyväskyläläinen Matti Santala on ollut lastentarhanopettajana 15 vuotta. Hänen mielestään opettajan tai hoitajan persoonalla on suurempi merkitys kuin sukupuolella.

– Kun tekee omalla persoonallaan työtä, niin tietynlaiset persoonat lapsissakin hakeutuvat helpommin seuraan. Mielestäni se on enemmän persoonasta kuin sukupuolesta kiinni, sanoo Santala.

– Ratkaisevinta on opettajan pedagoginen osaaminen, mutta kasvatuksellisesti ja oppimismotivaation kehittymisen kannalta miespuoliset roolimallit voivat olla hyviä, vastaa Eija Kauppinen Opetushallituksesta.

Santalan mielestä parhaiten poikia autettaisiin pienemmillä opetusryhmillä. Hänen mielestään asiaa pitää lähestyä lasten mielenkiinnon sekä toimintatapojen kautta.

– Toiminnallisuus on ehkä se päivän sana. Varsinkin pojat, joita ei niin kiinnosta perinteinen oppiminen ja oppimistyyli, tarvitsevat enemmän toiminnallisuutta. Samalla he tarvitsevat myös keinoja keskittyä ja rauhoittua, eli yksilöllisempää opetusta pienemmissä ryhmissä.

Opettajien pitkään toivomia pienempiä opetusryhmiä ei Opetushallituksen listalla kuitenkaan näy.

– Totta kai pienemmät opetusryhmät ovat oleellisia yksilöllisemmän ohjauksen näkökulmasta, mutta pienemmät ryhmät eivät nousseet meidän työpajakeskusteluissamme olennaisena asiana esiin, sanoo Eija Kauppinen.

Jyväskylän yliopiston tutkija Jouni Vettenranta sanoo, että pienemmissä ryhmissä on luonnollisesti enemmän aikaa lasta kohden. Aika auttaisi hänen mukaansa etenkin erityislasten ja -oppilaiden kanssa toimiessa.

Mutta ryhmäkoot ja koulutuksen rahoitus ovat hänen mukaansa ikuisuuskysymys, johon ei oikein ole ratkaisua.

– Jos rahaa olisi loputtomasti, ei tarvitsisi priorisoida eri menoja asia olisi selvä. Missä rahan lisääminen sitten olisi optimaalista, onkin sitten vaikeampi kysymys, sanoo Vettenranta.

Poikien heikon koulumenestyksen taustalla monia asioita

Poikien heikentyneisiin oppimistuloksiin löytyy Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa useita eri syitä. Muun muassa kotiolot näyttävät vaikuttavan poikiin enemmän kuin tyttöihin.

– Jos kotona on kaikki hyvin, niin poikien ja tyttöjen oppimisessa ei näytä olevan mitään eroja. Mutta jos kotona on joitain ongelmia, niin pojat näyttävät kärsivän niistä tyttöjä enemmän.

Kodin ongelmat ja asenteet näkyvät helposti jo päiväkodissa. Ne vaikuttavat myös koulussa tarvittavien perustaitojen kehittymiseen. Heikommat numero- ja kirjaintaidot ennen kouluun siirtymistä ennustavat tutkimuksen mukaan heikompia oppimistuloksia neljännellä luokalla.

Osaamiseroilla on taipumus kasvaa koulupolkua eteenpäin mentäessä.

– Lapsen merkittävin ympäristö on ensin koti ja vanhemmat, myöhemmin lapsen siirryttyä päiväkotiin hoitajat. Jos päiväkodeissa on ainoastaan naispuolisia hoitajia, niin pojilla voi olla kapeammat roolimallit kuin tytöillä. Sillä voi olla jotain vaikutusta myöhemmässä vaiheessa, arvioi Vettenranta.

Pojilla on myös tyttöjä enemmän hankaluuksia opettajien kanssa, mutta tutkimus ei anna vastausta siihen, auttaisiko miesopettajien määrän lisääminen asiaa.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun lopussa torstaina 29.8.2019 kello 16:00 saakka.