Rakennusten purkubuumi aiheuttaa hiilipiikkejä – "Mittavakin korjaaminen on ekologisempaa kuin uuden rakentaminen"

Kun rakennetaan uutta, syntyy suuria hiilidioksidipäästöjä. Hiilipiikkien ilmastohaittaan ollaan vasta havahtumassa.

hiilidioksidipäästöt
Helsingin kaupungin virastotalo Hakaniemiessä.
Virastotalot Hakaniemessä aiotaan purkaa, vaikka ne ovat vasta vajaan 40 vuoden ikäisiä. Antti Kolppo / Yle

Rakennusten purkamisesta syntyvät ilmastohaitat puhuttavat juuri nyt, sillä useat 70- ja 80-luvun rakennukset ovat peruskorjausiässä ja osaa uhkaa purkaminen. Esimerkiksi Helsingissä vasta vuonna 1981 rakennetut Siltasaarenkadun virastotalot monen muun kohteen ohessa ollaan purkamassa. Purkuintoa on kutsuttu jopa nimillä purkubuumi ja kertakäyttörakentaminen.

Arkkitehtiliiton puheenjohtajan Henna Helanderin mukaan rakennuksia puretaan usein turhaan ja ympäristön kustannuksella.

– Rakennukset, joissa on betonirungot tulisi korjata, ei purkaa.

Kun rakennetaan uutta, syntyy materiaalien louhimisesta, kuljetuksista ja itse rakentamisesta mittavia kasvihuonekaasupäästöjä. Näitä lyhyellä aikavälillä syntyviä ilmastohaittoja kutsutaan hiilipiikeiksi.

Korjaaminen aina ekologisempaa

Päästöjä voitaisiin vähentää, mikäli vanhoja rakennuksia korjattaisiin niiden purkamisen sijaan. Energiaa säästyisi etenkin silloin, jos jo olemassaolevia rakennusten betonirunkoja ja -rakenteita uudelleenkäytettäisiin.

– Betoni on rakentamisessa eniten luonnonvaroja vievä materiaali. Vaikka uutta rakennettaisiin kuinka ekologisesti, ei vanhan betonirungon purkaminen ole kannattavaa. Hiilipiikki on niin suuri.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kasarmitorin virastotalot, Tukkutorin teollisuusrakennus ja Pirkkolan jäähalli ovat kohteita, joissa vähintään betonirunko olisi voitu säästää. Lisäksi Siltasaarenkadun virastotalot sekä Kaarlenkadun vanha asuntola ollaan purkamassa kokonaan.

Henna Helander Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja
Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander on huolissaan hiilipiikkien aiheuttamista ilmastohaitoista. Helanderin mukaan mittavakin korjaaminen on ekologisempaa, kuin uuden rakentaminen. Antti Kolppo / Yle

Helanderin mukaan purkusyyksi ei pitäisi käydä väite betonirakenteen vanhanaikaisuudesta tai sopimattomuudesta uuteen käyttötarkoitukseen.

– Mittavakin korjaaminen on ekologisempaa kuin uuden rakentaminen. Betonirungot ovat usein helposti säilytettävissä. Hyvällä arkkitehtuurilla rakennuksia voidaan korjata nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Betonirunkoa voi laajentaa tai siihen voi tehdä aukkoja. Se on ikään kuin kehysrakenne, jota on legojen tapaan mahdollista muokata.

Pitkäikäinen rakennus on aina energiatehokas. Uudisrakentamisella onkin aina suuri ilmastovaikutus – etenkin jos lopputuloksena on jälleen kertakäyttörakennus, joka ei kestä aikaa vaan puretaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua.

– Rakennuksen pitkäikäisyys on tärkeämpää kuin käytönaikaisen energiankulutuksen vähentäminen, kun arvioidaan rakennettavan uuden rakennuksen ominaisuuksia luonnon kannalta, Helander kertoo.

Kulosaaren ostoskeskus
Kulosaaren ostoskeskus on yksi keskustelua herättäneistä purkukohteista arkkitehtuurinsa vuoksi. Karoliina Simoinen / Yle

Purkaminen halvempaa kuin korjaaminen

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa jo olemassa olevia rakennuksia pitäisi hyödyntää ja korjata mahdollisimman paljon, sillä rakentamiseen kulutetaan jo yli puolet maailmassa olemassa olevista raaka-aineista.

– Mitä enemmän rakennetaan, sitä enemmän tulee hiilidioksidipäästöjä ja sitä vaikeampaa meidän on päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.

Kuka sitten on vastuussa hiilipiikeistä? Kuittisen mukaan tällä hetkellä kukaan ei joudu maksamaan rakentamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä mitään, mikä vaikuttaa tahtotilaan säästää vanhoja rakenteita. Purkaminen voi olla jopa halvempaa kuin korjaaminen.

Ympäristöministeriön erikoisasiantuntija, Aalto-Yliopiston professori Matti Kuittinen
Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Matti Kuittisen mukaan jo olemassaolevia rakennuksia pitäisi hyödyntää ja korjata mahdollisimman paljon uuden rakentamisen sijaan. Antti Kolppo / Yle

– Tällä hetkellä rakennushankkeen toteuttajan ei tarvitse miettiä, kuinka suuri hiilijalanjälki talolla on, ellei tilaaja pyydä tätä tietoa erikseen. Rakennuksen tilaaja voi toki halutessaan vaatia vähäpäästöistä rakennusta.

Lähitulevaisuudessa hiilipiikkejä voitaisiin madaltaa esimerkiksi hiilibudjeteilla. Tällainen rakennuksen hiilibudjetti eli kokonaispäästöt ilmakehään tulisi laskea jo rakennuslupaa haettaessa. Rakennusluvan saisi ainoastaan, mikäli rakennus pysyy tietyissä päästörajoissa.

– Rakennuksen elinkaaren alussa ei voi aiheuttaa järjettömiä päästöjä sillä toiveella, että kyllä ne sadan vuoden kuluessa nollautuvat. Meillä ei oo satoja vuosia aikaa odottaa, että päästöt saadaan alas vaan ne pitää saada ihan lähivuosikymmeninä alas.

Ongelma on ollut tiedossa, mutta siihen ei olla tartuttu

Kaupunkien strategioissa on jo pitkään oltu tietoisia hiilidioksidipäästöistä ja pyritty niiden vähentämiseen. Tähän asti rakennuksista ja niiden käytöstä aiheutuvia päästöjä vastaan on taisteltu ensisijaisesti parantamalla rakennusten energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian hyödyntämistä.

Helsingin kaupungin yhteiskuntavastuuyksikön päällikön Katri Kuusisen mukaan kaupungin on tarkoitus alkaa seurata nykyistä aktiivisemmin myös rakentamiseen käytettävien materiaalien hiilijalanjälkiä.

– Hiilipiikki-ongelmaan ollaan vasta tarttumassa. Helsingin kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Meillä on todella kiire vähentää päästöjä, sen tietävät kaikki.

Lue lisää:

Vertaa itse: 6 kuvaparia paljastaa, millainen Helsinki on nyt ja tulevaisuudessa – Kriitikot pelkäävät, että jotain arvokasta katoaa