Suomalaiskuvaajan varoittava esimerkki: Kuvat varastettiin netissä – nyt niillä myydään lakanoita ja huppareita ympäri maailman

Adalmina Ollanketo yllättyi törmättyään netissä sisustusesineisiin, joihin oli printattu hänen oman Minttu-kissansa kuvat.

tekijänoikeus
Kuva: Adalmina Ollanketo
Myös tätä Adalmina Ollankedon kissastaan ottamaa kuvaa on käytetty luvatta kaupallisiin tarkoituksiin. Minttu-kissa on melkein 12-vuotias pyhäbirma. Adalmina Ollanketo

24-vuotias Adalmina Ollanketo bongasi eräästä Facebookin kissaryhmästä tutunnäköisen kissan kuvilla printatut lakanat. Kissa on Ollankedon oma Minttu, ja kuvakin on oululaiskuvaajan itse ottama.

– Tein Facebook-postauksen ja rupesi selviämään, että sitä samaa kuvaa on käytetty muissakin tuotteissa, hän kertoo.

Pienen selvittelyn jälkeen ilmeni, että kuvaa on painettu lakanoiden lisäksi myös muun muassa huppareihin, hiirimattoihin ja sisustustauluihin, joita myydään Wishin, Aliexpressin, Amazonin ja eBayn kaltaisissa verkkokaupoissa.

Ollanketo on julkaissut kuviaan usealla verkkosivustolla ja sosiaalisen median alustalla. Hän veikkaa, että kuva voisi olla ladattu esimerkiksi taiteilijoiden suosimalta DeviantArt-sivustolta, jossa hänen kuviaan on ollut esillä jo kymmenisen vuotta, ja missä hänen kuvansa ovat myös tavoittaneet suurimman yleisömäärän.

– Olin niistä lakanoista aivan järkyttynyt. Tiesin, että kuvaa on aiemminkin kopioitu esimerkiksi tauluihin, mutta tätä en osannut aavistaa. Muut varastavat ja tekevät rahaa työllä, jonka minä olen tehnyt. Itse en saa työstäni mitään.

Ollankedon tapauksesta kertoo myös Kaleva (siirryt toiseen palveluun).

Kun Ollanketo kertoi kokemastaan vääryydestä Facebookissa, moni oli sitä mieltä, että Ollanketo on ottanut riskin julkaistessaan kuvan. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei valokuvaaja voi tehdä työtään julkaisematta kuvia.

– Kuvia tarvitaan markkinointiin. Emme me saa asiakkaita, jos kuvia ei julkaista ja tieto itsestä ei leviä. Eivät valokuvaajat voi pitäytyä piilossa, vaan kuvien on pakko olla näkyvillä ihan ammatin kannalta.

Vaikka kuviaan julkaiseekin julkisella kanavalla, eivät ne ole kaikkien vapaasti kopioitavissa. Valokuvaajalla on yksinoikeus ottamiinsa kuviin, sanoo Someturvan juristi Jenny Rontu.

– Toisen kuvien käyttäminen ilman lupaa loukkaa kuvaajan tekijänoikeuksia. Oikeusteitse eteneminen lienee kuitenkin hyvin haastavaa tällaisessa tilanteessa.

Screenshot Wishilta
Adalmina Ollankedon kuvista on printattu muun muassa lakanoita, huppareita ja hiirimattoja.Kuvakaappaus Wishilta

Pääsääntö: Kaikki on vaarassa päätyä vääriin käsiin

Kaikki, mitä julkiselle verkkoalustalle julkaistaan, on vaarassa päätyä myös väärin käsiin, muistuttaa sometohtoriksikin kutsuttu sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi Suvi Uski.

– Oma hallinta sisällöstä häviää siinä samalla sekunnilla, kun se nettiin menee. Sisällöistä voi ottaa kuvakaappauksia, ja on myös sovelluksia, jotka tallentavat kaiken, mitä alustoille jaetaan.

Sosiaalisen median käytön lisääntyessä myös kuvien väärinkäytökset ovat lisääntyneet, sanoo juristi Rontu.

– Ongelman yleisyydestä kertoo myös se, että näitä varten on syntynyt erilaisia digitaalisia palveluita, joiden avulla voi etsiä, onko omia kuvia käytetty verkossa väärin.

"En edes tiedä, saadaanko niitä kaikkia lopulta pois lainkaan"

Adalmina Ollanketo aikoo ottaa myyjiin ja sivustoihin yhteyttä. Haaveena on saada kuvista korvauksia. Hän on aiemminkin taistellut vastaavista tekijänoikeusasioista muun muassa verkkokauppajätti Amazonin kanssa ja tietää, että taisto verkkojättien kanssa saattaa olla yhtä tyhjän kanssa.

– Eipä näiltä myyjiltä voi oikein muuta vaatia, kuin että he poistaisivat tuotteet myynnistä. Kuvia on löytynyt paljon, ja se on kova urakka. En edes tiedä, saadaanko niitä kaikkia lopulta pois lainkaan.

Kaksi nuorta kännyköillään.
Sosiaalisen median myötä myös kuvien väärinkäyttö on lisääntynyt, sanoo Someturvan juristi. Sari Vähäsarja / Yle

Ollanketo aikoo jatkossa miettiä, tarvitseeko omat kuvat merkitä esimerkiksi vesileimalla. Hän suosittaa muitakin miettimään, miten jatkossa voitaisiin varmistaa, ettei kuvia käytetä vääriin tarkoituksiin missään päin maailmaa.

– Omista oikeuksistaan pitää pitää kiinni. Kuvia voisi esimerkiksi pienentää tai käyttää mahdollisesti jopa vesileimoja. Tämän jälkeen on ehkä pakko alkaa sellaista käyttämään.

Tarkista, kelle annat kuviesi oikeudet

Usein erityisesti sosiaalisen median alustat pyytävät oikeudet palveluntarjoajalle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että alustat voivat käyttää kuvia ja tietoja esimerkiksi datan analysointiin.

Sometohtori Uski huomauttaa, että käytännöt eri sovellusten välillä eroavat paljon toisistaan. Käyttäjältä vaaditaan omatoimisuutta, ja oikeuksia kannattaakin käydä itsenäisesti rajaamassa. On esimerkiksi arkipäivää, että käyttäjiä kuunnellaan mikrofonien kautta, hän sanoo.

– On hyvä laittaa mikrofonit pois, kieltää lupa kuviin ja paikannustietoihin. Pääsääntö pitäisi olla, että mitään ylimääräistä ei anneta itsestä. Ei ole liian myöhäistä laittaa liinoja kiinni tässä hommassa, vaan oman yksityisyyden suojelemisen voi aloittaa heti, sanoo Uski.

Uski toivoo, että Ollankedon tyyppisissä tapauksissa yritettäisiin aina saada kuvien väärinkäyttäjä vastuuseen.

– Jos on sellainen tilanne, että jotakin täytyy saada netistä pois, ensin kannattaa olla yhteydessä palveluntarjoajaan. Jos taas puhutaan ikävistä materiaaleista, poliisi on paras taho siinä.

Muokattu 28.8.2019 klo 16:37 korjattu: Ylellä ei ole tiedossa, kuka kuvat vei. Jutussa luki alun perin, että verkkokauppajätit olisivat ne varastaneet.