"Meiltä ei kysytty mitään" – lukiolaiset keksivät ratkaisut lukioiden neljään isoon ongelmaan

Lukioverkon rikkoontuminen huolestuttaa nuoria. He pelkäävät sen vaikutusten heijastuvan lukiolaisten hyvinvointiin.

lukio
Tessa Lahtinen, Aapo Nikula ja Anssi Moilanen keskustelevat Yhteislyseossa.
Kouvolan nuorisovaltuuston jäsenet Tessa Lahtinen, Aapo Nikula ja Anssi Moilanen toivovat, että lukioita yhdistettäessä otetaan huomioon toimiva julkinen liikenne ja nuorten henkinen hyvinvointi.Tiina Karppi / Yle

– Se oli tosi kova shokki.

Näin reagoi Kouvolan nuorisovaltuuston jäsen Tessa Lahtinen kuultuaan kaupungin suunnitelmasta lakkauttaa sekä Valkealan että Elimäen lukiot kahden vuoden kuluttua.

Uusia opiskelijoita näihin lukioihin ei otettaisi enää ensi syksynä, vaan aloituspaikat suunnattaisiin Kouvolan Yhteislyseoon ja Kuusankosken lukioon. Niissä huolena on, että opiskelijoita on pian liikaa.

– Yhteislyseon tai Kuusankosken opiskelijoilta ei kysytty asiasta mitään. Yhteislyseossa opiskelevana voin sanoa, että nyt jo tuntuu ahtaalta. Parkkipaikat ovat pienet ja ihmismassojen läpi joutuu välillä ahtautumaan käytävillä, Lahtinen kertoo.

Asiaa harmittelevat myös toiset nuorisovaltuustolaiset, Yhteislyseossa opiskeleva Anssi Moilanen ja Kuusankosken lukiossa opiskeleva Aapo Nikula.

– Meidän lukiossamme aloituspaikat eivät aina tule syksyisin täyteen, joten opiskelijamäärän kasvaminen ei sinänsä itseäni haittaa. Monen matka lukioon kuitenkin pitenee huomattavasti, Nikula sanoo.

Tessa Lahtinen.
Tessa Lahtista huolettaa että suurissa lukioissa ei aina tiedetä, miten opiskelijat voivat.Tiina Karppi / Yle

Elimäen ja Valkealan lukioiden lakkautusehdotukset jatkavat jo vuosia kestänyttä trendiä. Kun vielä vuonna 2013 lukioita oli Suomessa 420, vuonna 2018 niitä oli 378 (siirryt toiseen palveluun).

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaa Roosa Pajusta kehityksen suunta huolestuttaa.

– Mielestäni lukioverkko pitäisi pitää eheänä ympäri Suomen. Jokaisen pitäisi pystyä käymään lukiota omasta kodista käsin, 21-vuotias Pajunen painottaa.

Lakkautukset ja muut lukio-opiskelua koskevat päätökset tulevat lukiolaisille usein "annettuina" niin, ettei heillä ole suuria mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Kysyimme lukiolaisilta, miten he kehittäisivät lukio-opiskelua.

1. Hyvät kulkuyhteydet

Lukioiden lakkauttaminen pieniltä paikkakunnilta voi venyttää opiskelijoiden koulumatkat jopa useiden tuntien pituisiksi päivässä. 17-vuotiasta Anssi Moilasta huolettaa, että matkat tulevat lohkaisemaan merkittävän osan nuorten vapaa-ajasta.

– Harrastustoiminta on itselleni tärkeää ja suuri osa hyvinvointiani. Kuinka näy niille, joiden koulumatkoista tulee tunnin pituisia? Kotiläksyjen jälkeen aikaa ei enää jää paljon muulle, hän pohtii.

Kouvolan nuorisovaltuuston jäsenet pitävät tärkeänä, että koulumatkojen sujuvuudesta pidetään huolta, jos Elimäen ja Valkealan lukiot lakkautetaan.

– Joukkoliikenteen on oltava sopivaa ja sujuvaa nuorille, joiden koulumatkat pitenevät, sanoo 18-vuotias Tessa Lahtinen.

Myös Lukiolaisten Liitossa ajetaan syrjäseuduilla sijaitsevien lukioiden suojelua.

– Meistä olisi hyvä, jos pienten lukioiden lisä korvattaisiin saavutettavuuslisällä. Sen sijaan että esimerkiksi kaksi vierekkäin sijaitsevaa lukiota saisivat pienten lukioiden lisää, saavutettavuuslisää saisi lukio jonka ympärillä ei ole muita lukioita. Näin taattaisiin, että jokainen voisi käydä lukiota kotoa käsin, puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo.

Roosa Pajunen
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen peräänkuuluttaa lisärahoitusta lukiokoulutukselle, jotta koulutus pysyisi ajan muutoksessa mukana.Karoliina Simoinen / Yle

2. Itsenäistä opiskelua kotona

Kouvolan nuorisovaltuuston jäsenet Tessa Lahtinen, Aapo Nikula ja Anssi Moilanen uudistaisivat lukio-opiskelua entistä itsenäisempään suuntaan. Tällä hetkellä valtaosa opetuksesta tapahtuu lukioiden seinien sisällä, ja etäopiskelumahdollisuudet ovat hyvin lukiokohtaisia.

– Meillä on hieman yksipuolinen näkemys siitä, että lukio-opintojen pitää olla vain lähiopetusta. Itse tykkään opiskella itsenäisesti, mutta ainakaan Kouvolassa siihen ei tarjota hirveästi mahdollisuuksia, Moilanen sanoo.

Etäkurssilla opiskelija perehtyy itsenäisesti kurssin asioihin ja tapaa opettajaa vain muutaman kerran sen aikana.

– Lisääntynyt etäkurssitarjonta heijastuisi opiskelijoiden hyvinvointiin. Monella on paljon harrastustuksia, jolloin olisi hyvä pystyä mukauttamaan opintoja omiin aikatauluihin.

Tessa Lahtinen on samaa mieltä.

– Moni lukio-opiskelija kokee tärkeänä, että opiskelu on nimenomaan itsenäistä. On kuitenkin yhtä tärkeää, että opettajiin ja terveydenhoitajiin saa tarvittaessa helposti yhteyden.

Aapo Nikula toivoisi myös suurempaa painotusta sähköiselle opiskelulle.

– Tykkään käyttää digimateriaaleja ja uskon, että ne ovat hyödyllisiä myös lukio-opiskelun kehitykselle. Digitaalisuus helpottaa paljon – muun muassa esseiden kirjoittaminen ja muokkaaminen on paljon helpompaa koneella kuin käsin.

Aapo Nikula.
Lukion toista luokkaa käyvä Aapo Nikula on huolissaan siitä, että lukiolakkautusten myötä monen nuoren koulumatka pitenee.Tiina Karppi / Yle

3. Lisää tukea uupuneille nuorille

Kouvolan kasvatus- ja opetuslautakunta ehdottaa että Yhteislyseon aloituspaikkoja lisätään yhdellä rinnakkaisluokalla, jos lukiouudistus menee läpi. Elimäen ja Valkealan lukioiden vakituinen henkilöstö pyrittäisiin puolestaan sijoittamaan kaupungin muihin oppilaitoksiin.

Yhteislyseon abiturienttia Tessa Lahtista uudistuksessa huolettaa etenkin opiskelijoiden hyvinvointi, kun oppilaitoksen opiskelijamäärä kasvaa.

– Miten pidetään huolta nuorten terveydestä etenkin nyt, kun on ollut paljon puhetta opiskelijoiden lisääntyneestä uupumuksesta? On varmasti tarpeen lisätä henkilöstöä ja miettiä, onko meillä tarpeeksi koulupsykologeja ja -terveydenhoitajia katsomaan, miten nuoret oikeasti voivat.

Anssi Moilanen.
Abiturientti Anssi Moilanen opiskelisi mielellään enemmän itsenäisesti, jos siihen olisi tarjolla laajemmin mahdollisuuksia. Tiina Karppi / Yle

Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen on sitä mieltä, että juuri henkiseen tuen saatavuuteen on tärkeää panostaa.

– Näen kirjoitettavien aineiden määrän lisäämisen ja oppivelvollisuusiän pidentämisen ongelmallisena. Lukiolaiset ovat jo nyt uupuneita, eikä tätä pakkoa pitäisi lisätä. On tärkeää, että opiskelijahuolto saadaan tällä hallituskaudella oikeisiin mittoihin.

Yhteislyseossa opiskelevaa Anssi Moilasta mietityttää puolestaan ryhmäkokojen kasvaminen.

– Voi olla että oppiminen vaikeutuu, kun lukioita yhdistetään. Jotkut kurssit ovat jo nyt todella täynnä, ja opiskelijat valittavat siitä. Yhtä yksilöllistä opetusta pienempiin ryhmiin verrattuna ei saa.

Oppilaat kävelevät ylös portaita.
Lukio-opiskelija voi luoda oman lukujärjestyksensä itse, mikä tekee vapaa-ajan suunnittelusta helpompaa.Tiina Karppi / Yle

4. Ei unohdeta pääpointtia: laadukasta koulutusta

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen näkee yhtenä kompastuskivenä koulutukseen sijoitettavan rahan puutteen.

– Lukiokoulutuksen rahoituksessa on noin 120 miljoonan euron vaje, jota hallitusohjelman mukaan aiotaan paikata 18 miljoonalla eurolla. Se ei missään nimessä ole riittävästi, ja vaje vaikeuttaa koulutuksen kehittämistä, hän sanoo.

Vielä tärkeämpää hänestä on kuitenkin pitää mielessä yksilöt, joihin päätökset vaikuttavat.

– Viime aikoina on ollut paljon uudistuksia ja niitä on vielä tulossakin. Lähtökohtaisesti lukiopäätöksiä tehtäessä pitää kuitenkin ajatella opiskelijoiden etua.

Roosa Pajunen muistuttaa, että lukiolaiselle arvokkainta on saada yleissivistävää koulutusta ja korkeakoulukelpoisuus.

– Heille on tarjottava tarvittavat taidot opiskeluun, tiedonhakuun, kriittisyyteen ja uuden oppimiseen.