Jani Halmeen kolumni: Suomella menee hienosti – ja tätä menoa menee tulevaisuudessa vielä paremmin

Suomalaisten elämä on niin hyvää, että se täyttää ihmeen tunnusmerkit, kirjoittaa Jani Halme.

Suomi
Jani Halme
Laura Railamaa / Yle

Kiitos kysymästä, minulla oli erinomaisen kelpo kesä. Suhasin pitkin ja poikin armasta kotimaatamme perin reippaaseen tahtiin. Nuohosin niin Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, kesäteattereita kuin Flow Festivalinkin. Väliin on mahtunut jaloviinan huuruista karaokea, pikkuhotelleja Lohjalta Joensuuhun ja pyöräretkiä Turun saaristoon ja Vetelin lakeuksille.

Innostuin kotimaan matkailusta vuosi sitten tehdessäni Yle Puheelle maamme nykymenoa käsitellyttä radio-ohjelmaa Mailla ja Halmeilla. Se kuljetti minua läpi Suomen.

Keskeisin havaintoni tältä pohjalta onkin selvä: Suomella ja suomalaisilla menee oikein hyvin. On mennyt jo pitkään. Ainakin jos tarkastellaan tilastojen syvää päätä, elämää ja kuolemaa.

Vähän uutisoitu tosiasia on myös se, että itsemurhien määrä on puolittunut vuodesta 1990. 

Me elämme nykyään huomattavasti pidemmän elämän kuin koskaan aiemmin tällä niemellä on eletty. Elinajanodote (siirryt toiseen palveluun) on kasvanut peräti kymmenellä vuodella 1970-lukuun verrattuna. Onhan se nyt melkoista. Meillä on ystävä, puoliso, mummo tai ukki keskuudessamme vuosikymmenen verran pidempään kuin ihan vähän aikaa sitten suomalaisilla oli.

Syitä elämän pidentymiseen voidaan hakea vaikkapa alkoholista ja autoista, tapoista sekä tupakasta. Märkä ei enää maistu entiseen malliin, joten miesten alkoholikuolemat (siirryt toiseen palveluun) ovat vähentyneet peräti neljänneksellä vain yhdessä vuosikymmenessä. Sekä liikenteessä (siirryt toiseen palveluun) että henkirikosten (siirryt toiseen palveluun) johdosta suomalaisia kuolee peräti 80 prosenttia vähemmän kuin silloin 1970-luvulla. Parissa kymmenessä vuodessa tupakointi (siirryt toiseen palveluun) on vähentynyt alle puoleen. Vähän uutisoitu tosiasia on myös se, että itsemurhien määrä (siirryt toiseen palveluun) on puolittunut vuodesta 1990.

Moinen kehitys täyttää ainakin keskisuuren ihmeen tunnusmerkit.

Etenkin eläkeläiset ovat kunnostautuneet soittamisessa, laulamisessa, näyttelemisessä ja maalaamisessa.

Miten nuo lisävuodet sitten käytetään? Verrattomasti. Vieraisiin kulttuureihin halutaan tutustua yhä aktiivisemmin. Suomalaisten matkat (siirryt toiseen palveluun) ulkomaille ovat kasvaneet yli 50 prosenttia vuosituhannen vaihteen jälkeen. Myös kaikenlainen kulttuuri kiinnostaa yhä useampaa. Kulttuuritilaisuuksissa käyminen (siirryt toiseen palveluun) on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Eikä teoksia pelkästään katsella, vaan niitä myös tekee yhä useampi. Etenkin eläkeläiset ovat kunnostautuneet soittamisessa, laulamisessa, näyttelemisessä ja maalaamisessa. Luovien taiteiden harrastaminen (siirryt toiseen palveluun) on eläkeikäisten keskuudessa kasvanut huimat 60 prosenttia verrattuna 1990-lukuun.

Hyvin on siis mennyt. Tai oikeastaan erinomaisesti.

Valtaosa noista suomalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia parantavista asioista on tapahtunut ihan viime aikoina. Olemme siis ihan itse onnistuneet jatkamaan sitä kerrassaan ällistyttävää tapahtumasarjaa, jossa köyhä ja syrjäinen kehitysmaa on vastuksista huolimatta noussut sivistyneeksi ja vauraaksi kansakunnaksi vertaistensa joukkoon.

Mutta miten sitten jatkossa? Reissuillani näkemäni perusteella ei ole huolta huomisestakaan.

Ympäriinsä on käynnissä hienoja ja huimia hankkeita.

Teollisuudessa heiluvat niin kädet kuin lapiokin. Suomessa sijoitetaan juuri nyt tuhansia miljoonia euroja uusiin sellu- ja biomassatehtaisiin. Ympäri maailmaa käynnissä oleva sähköautobuumi tuo vaurautta Suomeen. Vaasaan on syntymässä maailmanluokan akkuteollisuuden keskittymä. Outokumpuun ja Kainuuseen avataan suuria kobolttikaivoksia. Koboltti on sähkökiesien pattereiden välttämätön alkuaine. Tällä hetkellä valtaosa maailman koboltista kaivetaan Afrikan Kongossa, jossa lapsityövoiman käyttö on yleistä. Suomalainen reilun kaupan koboltti kiinnostaa maailmalla niin paljon, että nälkämaana tunnetussa Kainuussa kärsitään nykyään jopa työvoimapulasta.

Matkailuideoistakaan ei ole pulaa. Saimaan alueen yrittäjät suunnittelevat tuovansa Etelä- ja Järvi-Suomen raiteille maailman hienoimman matkailujunan. Luksusjunassa olisi lasinen katto, josta voisi ihailla niin jylhää metsää kuin kirkasta tähtitaivastakin. Vieläkin isommin ajatellaan Rovaniemellä. Siellä kehitellään Joulupukille omaa satumaista valtiota. Lapin jouluhuvipuisto haluaa levittäytyä 10 000 hehtaarin alueelle, joka olisi kokonaan katettu kupolilla. Sen alta löytyisi kaksi kaupunkia, toisen arkkitehtuuri ammentaa piparkakkutaloista ja toisen lumilinnoista. Niissä vastaavasti olisi kauppojen lisäksi tonttukouluja ja ainakin yksi tonttuyliopisto.

Ennen oli kunnollista. Tätä menoa myös tulevaisuudessa on kunnollista.

Jani Halme

Kirjoittaja on parikkalais-punavuorelainen luova johtaja, joka kokee kahdessa paikassa asumisen tuovan elämään runsaita henkisiä etuisuuksia.

Kolumnissa on käytetty lähteenä Tilastokeskusta ja Jan Erolan kirjaa Uusien ideoiden Suomi.

Aiheesta voi keskustella ke 28.8. klo 16.00 asti.