Biisonit puskivat Loimaan kaupungin imagon uusiksi vuonna 1998 – "Tarina jatkuu, vaikka sarvipäät lähtevät"

Suomen ensimmäinen biisonifarmi ehti toimia 21 vuotta. Paikallinen koripallojoukkuekin sai nimensä nelijalkaisten mukaan. Suomessa biisonitiloja on kymmenkunta.

Kotimaa
Biisonit olivat vähällä kuolla sukupuuttoon metsästyksen takia. Nyt kanta on elpynyt ja niitä pidetään myös tuotantoeläiminä maatiloilla. Loimaalle biisonit tulivat vuonna 1998.
Biisonit olivat vähällä kuolla sukupuuttoon metsästyksen takia. Nyt kanta on elpynyt ja niitä pidetään myös tuotantoeläiminä maatiloilla. Loimaalle biisonit tulivat vuonna 1998.Yle / Lassi Lähteenmäki

Ilmassa on haikeutta. Maanviljelijä Erkki Hollo myöntää, että biisonien lähtö tarttuu tunteisiin. Tarkoitus on luopua tilalla parikymmentä vuotta olleista biisoneista lähimpien kuukausien aikana ja viimeistään vuoden kuluttua.

Kun biisonit tulivat Varsinais-Suomeen Loimaalle kesällä 1998, mediasirkus oli valtava. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskusta tuolloin johtaneen Pauli Salmisen mukaan kaikki televisiokanavat olivat paikalla, musiikki raikui ja tunnelma oli hieno. Tapahtuma muokkasi Loimaan ja koko seudun imagoa kertaheitolla.

Pallo lentää koriin biisonilauman komennossa

Biisonien lähtö herättää kysymyksiä koko kaupungissa. Esimerkiksi paikallinen koripallojoukkue on nimetty biisonien mukaan uudelleen ja tuimasti katsova karvanaama esiintyy joukkueen logossa näkyvästi. Tänä vuonna joukkue ei enää tavoittele mestaruutta, mutta korisliigaan on tarkoitus nousta uudelleen.

– Meillä on liikuntahallissa kolme suomenmestaruusviiriä ja niissä biisoni komeilee. Kyllä tarina jatkuu, vaikka sarvipäät kaupungista lähtevät, vakuuttaa Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Matti Tunkkari.

SM-kulttaa pari kertaa voittanut loimaalainen koripallojoukkue vie myös biisoniviestiä eteenpäin.
SM-kulttaa pari kertaa voittanut loimaalainen koripallojoukkue vie myös biisoniviestiä eteenpäin.Lassi Lähteenmäki / Yle

Biisonitilan vieressä toimii yksi Loimaan kouluista. Niinijoen koulu on kylillä nimetty leikillisesti preeriakouluksi. Siellä oppilaat jo harjoittelevat lännenlauluja, joita sitten esittävät biisonien lähtöjuhlassa. Saattaa olla, että pieniä oppilaita oman kylän biisonien lähtö kirpaisee kaikkein kovimmin.

Biisonien myynti on vielä vaiheessa. Edelleen on sekin mahdollista, että eläimet jäävätkin Loimaalle. Neuvottelut ovat Erkki Hollon mukaan käynnissä ja aika näyttää, päästäänkö uuden ostajaehdokkaan kanssa sopimukseen.

Ensimmäinen saa suurimman huomion

Erkki Hollon isännöimän Loimaan Heikintalon tilan biisonit olivat Suomen ensimmäiset. Loimaalla oli yhteyksiä Belgiassa sijaitsevaan Euroopan suurimpaan biisonitilaan, josta haluttiin myydä eläimiä Suomeen. Muutamia tiloja käytiin Pauli Salmisen mukaan läpi, kunnes tärppäsi. Erkki Hollon tilalla oli jo ollut ylämaankarjaa, joten hänet tiedettiin ennakkoluulottomaksi.

Hyvä aitaus on tarpeen, vaikka biisonilla ei Erkki Hollon mukaan ole tapana karkailla kauas.
Hyvä aitaus on tarpeen, vaikka biisonilla ei Erkki Hollon mukaan ole tapana karkailla kauas.Lassi Lähteenmäki / Yle

Loimaalaiset vierailivat Belgiassa ja lopputuloksena Loimaalle päätettiin hankki 12 biisonia. Myöhemmin Hollon tilan eläinmäärä nousi sadan paremmalle puolelle. Nyt sarvipäitä on enää 20.

Tieto Loimaan biisoneista levisi kulovalkean tavoin ympäri Suomea ja se hyödytti Hollon tilaa, joka käytti eläimiä matkailuvalttina.

– Aika suosittua oli kesäaikana, että turistiryhmille tehtiin kiertoajeluja laitumella, Erkki Hollo muistelee.

Biisonilaitumelle on turvallisinta mennä traktorin kyydissä.
Tilan emäntä Maarit Hollo ajaa biisonilaitumelle. Turvallisinta on mennä traktorin kyydissä.Lassi Lähteenmäki / Yle

Biisonisonnin liha on tummaa ja maultaan hirven ja naudan välimuotoa. Lihaa myytiin ravintoloihin ympäri maata ja myös paikallisiin kauppoihin.

Biisoni on helppohoitoinen. Kesällä se viihtyy laitumella, talvi menee heinäruokinnalla. Aitojen pitää Erkki Hollon mukaan olla lujatekoisia, mutta karkaileva eläin on reviirirakas ja palaa nopeasti kotimaisemiin.

Toiseksi vanhin biisonitila suunnittelee myös lopettamista

Sotkamon Laakajärvelle biisoneita tuli pari kuukautta Loimaata myöhemmin. Laakajärvelle eläimet hankittiin Tanskasta eikä tilalla tiedetty mitään Loimaan aikeista. Suomeen syntyi siis kaksi biisonifarmia lähes samaan aikaan ja aivan sattumalta.

Laakajärven tilalla on enää kymmenen biisonia ja homma hiipuu edelleen, sillä tilan isännän Kari Huttusen mukaan jatkajaa ei ole ja ikä alkaa painaa. Lihalla olisi kyllä kysyntää, mutta pitkä matka teurastamoon tuo kustannuksia.

Biisonitiloja on Suomessa alle kymmenen. Biisonin liha on nautaa kalliimpaa, sillä biisonilihan tuottamiselle ei saa maataloustukea.

Biisonit viihtyvät hyvin laumassa.
Biisonit viihtyvät hyvin laumassa.Lassi Lähteenmäki / Yle