Veronkorotuksia, sote-ulkoistuksia ja irtisanomisia – näillä toimilla Rovaniemen päättäjät korjaisivat kaupungin huonoa taloutta

Yle kysyi kaupunginvaltuutetuilta toimia talouskurimukseen. Moni päättäjä esimerkiksi myisi kaupungin kiinteistöjä.

Rovaniemi
Rovaniemen kaupunginvaltuusto
Rovaniemen kaupungin päättäjillä riittää työtä talouden kanssa. Kuva kaupunginvaltuuston kokouksesta marraskuussa 2018.Annu Passoja / Yle

Rovaniemen kaupungin päättäjät pelastaisivat kaupungin talouden karsimalla menoja. Ylen kyselyyn vastanneista kaupunginvaltuutetuista 20 pitää kulujen vähentämistä ensisijaisena keinona päästä talousvaikeuksista. Eniten säästöhaluja on keskustan ja kokoomuksen valtuutetuilla.

Useampi päättäjä löytää säästämisen varaa kaupungin hallinnosta. Yksi heistä on Matti Pöykkö (kesk.), jonka mielestä hallinnosta pitää vähentää reippaasti väkeä. Lisää säästettävää löytyy muualta.

– Luovutaan mahdollisimman suuresta osasta omista kiinteistöistä ja siirrytään vuokralle tai muuhun systeemiin jossa kiinteistöjen kunnossapitovastuu on jollain muulla toimijalla. Myös palveluissa kuten lasten, vanhusten, vammaisten palveluissa tulee siirtyä enempi ulkoistuksiin. Lisäksi tulee selvittää terveyskeskuksen ulkoistaminen, Pöykkö listaa.

Ulkoistamisia kannattaa myös moni kokoomuksen päättäjä.

Sote-palveluissa on noin 40 erilaista päällikköä ja esimiestä

Maarit Simoska (kesk.)

– Kuntaliitoksen jälkeen kaupunki ei ole päässyt tavoiteltuihin kulusäästöihin. Kansalaisopistotoiminnan yhdistäminenkin tehtiin vasta nyt, Päivi Alaoja (kok.) sanoo.

Pomojen suuren määrän nostaa esille muun muassa Maarit Simoska (kesk.).

– Sote-palveluissa on noin 40 erilaista päällikköä ja esimiestä. Toimiala käyttää yli 200 miljoonaa veroeuroja vuodessa ja erikoissairaanhoidon menoilla ei voida selittää. Prosessit pitäisi avata ja käydä tarkkaan läpi, mitä tehdään ja missä.

Simoskan mielestä myös esimerkiksi aluelautakunnat on lakkautettava "byrokraattisina ja tehottomina".

Kaikkialta säästäminen eli niin sanottu juustohöylä ei saa varauksetonta kannatusta.

– Menoja on karsittava toimintoja uudelleen järjestäen, ei juustohöylää käyttäen. Esimerkkinä tästä ovat työllisyyden edistäminen ja hoitaminen sekä tilanhallinta. Esimerkiksi Kemissä tarpeettomia tiloja on markkinoitu näyttävästi myytäväksi ja Rovaniemen pitäisi ottaa Kemistä tältä osin mallia, Susanna Junttila (kesk.) opastaa.

Timo Tolonen (ps.) säästäisi muun muassa kaupunginorkesterista.

Eduskuntavaaliehdokkaat Antti Tonteri (ps.) ja Timo Tolonen (ps.) kampanjoi Rovaniemen Lordin aukiolla 13.4.2019.
Timo Tolonen (ps.) kuvassa oikealla.Perttu Ruokangas / Yle

– Kaupunginorkesterin menot ovat vuosittain 1,6 miljoonaa. Tarvitaanko todellakin, kun koko ajan kaupunki ottaa jo syömävelkaa?

Moni lämpenee veronkorotuksille

Osa päättäjistä taas ei usko menojen karsimisen hallinnosta tuovan riittävästi säästöjä.

– Veroja on nyt korotettava ja lopetettava haihattelu siitä että "karsimalla löysät pois", "käärimällä hihat ja ryhtymällä töihin" tai "irtisanomalla turhia johtajia" saataisiin riittävä korjausliike aikaiseksi, Saara Koikkalainen (sd.) sanoo.

Hänen mielestään myöskään "tyhjiä kiinteistöjä myymällä" ei kaupungin taloutta ratkaista, sillä tyhjänä vuosia olevat kiinteistöt ovat joko väärässä paikassa tai liian huonokuntoisia mennäkseen hyvään hintaan kaupaksi.

Veroja on nyt korotettava ja lopetettava haihattelu

Saara Koikkalainen (sd.)

Veronkorotusta pitää ensisijaisena konstina 13 Rovaniemen päättäjää. Etenkin demarit kannattavat verojen kiristämistä.

– Verotus on yksi keino tulojen lisäämiseksi, mutta tässä vaiheessa en vielä lyö lukkoon kantaani veronkorotukselle, Harri Rapo (sd.) sanoo.

Maria-Riitta Mällinen(sd.) puolustaa veronkorotuksia sillä, ettei kaupungin taloutta voi hänen mielestään hoitaa vain leikkaamalla ja heikentämällä palveluita tai korottamalla asiakasmaksuja.

Mikkel Näkkäläjärvi
Mikkel Näkkäläjärvi (sd.).Roni Rekomaa / Lehtikuva

– Kaikkia keinoja tarvitaan. Meiltä päättäjiltä oli tyhmyyttä jättää veronkorotus tekemättä. Korottaisin kuntaveroa, mutta muita en, Jaakko Portti (vas.) vastaa.

– Veronkorotuksen on oltava keinovalikoimassa, jotta kaikista kipeimmiltä leikkauksilta vältytään, Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) säestää.

Veronkorotus ei riitä

Moni veronkorotukselle lämpiävä päättäjä myöntää, että pelkästään sillä kaupungin talous ei pelastu.

– On nostettava veroprosenttia, on otettava lisää lainaa ja on jatkettava leikkauksia siellä, missä ne eivät aiheuta enempää haittaa, Miikka Keränen (vihr.) luettelee.

– Totuus on, että veronkorotusta ei voi enää väistää, menoja on edelleen karsittava ja lainaa otettava, Tiina Outila (vas.) sanoo.

Esimerkiksi Sakke Rantala (kesk.) haluaa kaupungin talouden ensisijaisesti kuntoon lisätuloilla ja menoja karsimalla, mutta hän ei sulje täysin pois veronkorotustakaan. Samoilla linjoilla on ainakin Kaisu Huhtalo (kesk.).

Moni päättäjä pitää veronkorotusta viimeisenä keinona. Usea ei lämpene sille lainkaan.

Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Sanna Karhu, Keskusta
Sanna Karhu (kesk.).Sauli Antikainen / Yle

– Verojenkorotus ei ole kestävä ratkaisu: jo nyt Rovaniemi täyttää kriisikuntakriteerit juuri veroprosentin osalta. Se on jo siis tapissa, Sanna Karhu (kesk.) perustelee.

Pari päättäjää väläyttää jopa verotuksen keventämistä. Yksi heistä on Hannu Ovaskainen (kesk.).

– Veroja ei pidä korottaa, vaan tavoite tulee olla pitkällä aikavälillä verojen alentaminen, Ovaskainen sanoo.

Verojenkorotus ei ole kestävä ratkaisu

Sanna Karhu (kesk.)

Erikoissairaanhoidon kulut kuriin

Yksi Rovaniemen ja monen muun kunnan murheenkryyni on erikoissairaanhoito, jonka kulut tuntuvat nousevan jatkuvasti.

Jorma Kuistio (vihr.) uskoo, että kaupunki voisi säästää rahaa erikoissairaanhoidosta sijoittamalla rahaa sairauden ennaltaehkäisyyn eli käytännössä perusterveydenhuoltoon.

Napapiirin Mensan puheenjohtaja Jorma Kuistio
Jorma Kuistio (vihr.).Bikka Puoskari / Yle

– Se voi vaatia alkuvaiheessa lisälainaa tai veronkorotusta, mutta kuntapoliitikkojen olisi uskallettava luottaa siihen, että tulevaisuudessa talous oikenee vain tätä kautta.

Samoilla linjoilla on Sisko Koskiniemi (sd.).

– Nyt rutiiniasioita laitetaan erikoissairaanhoitoon, koska jostain syystä perusterveydenhuolto ei joko niitä pysty tai osaa niitä hoitaa. Lääkärille pääsey perusterveydenhuoltoon on tehty vaikeaksi tai mahdottomaksi.

Kuntaliitoksen haamu

Muitakin keinoja talouden oikaisemiseksi löytyy. Useampi päättäjä nostaa esiin kaupungissa parhaillaan meneillään olevat säästöohjelman ja yt-neuvottelut.

– Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä, että viimeinkin tehdään jotain tälle ongelmalle, pöhöttyneelle keskijohdolle. Meidän tarkoitus ei ole suinkaan ollut se, että potkitaan pellolle tekeviä käsiä, vaan uudistaa organisaatioita ja käydä tiheällä kammalla läpi niitä, onko siellä turhia portaita ja poistaa ne, Kalervo Björkbacka (ps.) kommentoi.

Samoilla linjoilla on Kari Tuominen (sit.).

– Menossa olevat yt:t pitää saattaa kunnolla loppuun ja tehdä ne organisaatiomuutokset, jotka on jääneet kuntaliitoksessa tekemättä. Väliportaan hallinnossa on aivan liian paljon päällekkäisyyttä. Kaikki turha pitää karsia pois, Tuominen linjaa.

Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen tapahtui vuonna 2006 ja odotus oli, että kuntaliitos toisi säästöjä.

Mistä viisastenkivi?

Moni päättäjä toivoo kaupungin saavan lisää tuloja menojensa kattamiseksi.

– Kaupungin kiinteistöjen myynnillä mahdollista saada useita kymmeniä miljoonia rahaa kaupungin kassaan heti. Lisäksi samalla vähentää vuotuisia käyttämenoja usealla miljoonalla, Petteri Pohja (kok.).

Matti Henttunen (kok.) hakisi lisätuloja kaavoittamalla.

Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Matti Henttunen, Kokoomus
Matti Henttunen (kok.).Sauli Antikainen / Yle

– Annetaan tonteille kauttaaltaan lisää rakennusoikeutta esimerkiksi 30 prosenttia ja sille hintalappu. Näin kaupungin talous saataisiin oikaistua kerralla, Henttunen ideoi.

Rovaniemi on tunnettu matkailukaupunki, mutta kovassa nosteessa ollut turismi ei ole tuonut odotetusti tuloja kaupungin kassaan.

Kaupungin kiinteistöjen myynnillä mahdollista saada useita kymmeniä miljoonia rahaa kaupungin kassaan heti

Petteri Pohja (kok.)

– Olisi mietittävä, miten matkailusta saatavia tuloja ohjautuisi enemmän kaupungin kirstuun. Pitäisi löytää se viisasten kivi, jolla kaupunki voisi lisätä omia tulojaan reilusti, Reino Rissanen (sd.).

31 miljoonaa pakkaselle

Tiedot käyvät ilmi Ylen kyselystä, johon vastasi 46 Rovaniemen kaupunginvaltuutettua. Kyselyssä tiedusteltiin valtuutetuilta ensisijaisia keinoja Rovaniemen talouden kohentamiseksi. Kuudelta päättäjältä ei saatu vastausta. Kysely tehtiin sähköpostitse ja puhelimitse heinäkuun lopun ja elokuun 12. päivän välillä.

Rovaniemen kaupungin talous on ollut jo pitkään huono. Kaupungissa on parhaillaan meneillään säästöohjelma ja yt-neuvottelut. Lisäksi kaupunki hakee valtiolta tukea talousvaikeuksiinsa. Tuoreimpien tietojen mukaan Rovaniemen talous on ajautumassa pelättyä pahempaan jamaan, sillä tänä vuonna alijäämää on kertymässä peräti 31 miljoonaa euroa.

Ensi vuodelle Rovaniemi on saamassa helpotusta, kun uusi hallitus on luvannut palauttaa kiky-sopimuksen viemät tulot.

Valtuutetuilta kysyttiin myös uuden uimahallin rakentamisesta. Aiheesta aiemmin julkaistu juttu on luettavissa täällä.