Reetta Rädyn kolumni: Nokia korjasi naisten palkat miesten tasolle – ja sai kiitokset siitä, että noudatti lakia

Nokia korjasi palkkaerot, mutta kyseessä ei ole ihmeteko. Näin kaikkien muidenkin yritysten tulisi toimia, jos tasa-arvolain henkeä noudatettaisiin, kirjoittaa Reetta Räty.

Tasa-arvo työelämässä
Reetta Räty
Reetta Räty.Antti Haanpää / Yle

Vallankumouksellinen ajatus: maksetaan ihmisille samasta työstä sama palkka! Nokia kertoi yhtiökokouksessaan kesällä palkkahankkeesta, (siirryt toiseen palveluun) jossa on käyty läpi kaikkien työntekijöiden palkat perusteettomien palkkaerojen löytämiseksi ja poistamiseksi. Nokialla on noin 103 000 työntekijää, ja se lupasi korjata palkat heinäkuun alusta alkaen. Vaikka Nokialla ei etsitty erityisesti naisten palkkasyrjintää, rakenteet paljastuivat: ”Kaikkialta, mistä selittämättömiä palkkaeroja löytyi, ero suljettiin. Siihen porukkaan kuului sekä naisia että miehiä, mutta yli 90 prosenttia oli naisia”, kertoo Nokian monimuotoisuudesta vastaava johtaja Anneli Karlstedt Talouselämän jutussa.

Eikö ole tajuttoman hienoa, että Nokia on paitsi selvittänyt palkkaeroja, myös korjannut ne! Kerrankin tasa-arvoteko, jossa päästiin sanoista tekoihin.

Tylsempi selitys palkkahankkeelle on, että se on Suomen nykyisen lainsäädännön vaatimusten mukainen. Näin kaikkien muidenkin tulisi toimia. Palkkasyrjintä on kielletty laissa, mutta se ei hetkauta yrityksiä, joissa asiaa ei joko tunnisteta tai tunnusteta.

Tasa-arvolaki määrää, että yli 30 hengen yritysten ja organisaatioiden pitää laatia vähintään joka toinen vuosi tasa-arvosuunnitelma ja sen osana palkkakartoitus. Lain mukaan työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä.

Tämän perusteella voisi kuvitella, että kaikki yritykset ovat oman elämänsä Nokioita, jotka selvittävät ja korjaavat palkkaerot ”korjaavilla toimenpiteillä” eli rahalla. Vaatihan sitä jo lakikin!

Näin ei kuitenkaan toimita. Syitä on monia.

Kun palkkakartoitukset ovat surkeita, tai siis niissä on merkittäviä heikkouksia, palkkaerot eivät tule näkyviin.

Asiamies Kosti Hyyppä Suomen Ekonomeista sanoo Talouselämän jutussa, että yritysten palkkaerokartoitukset ovat ”keskimäärin aika surkeita, ja ne on tehty vain, koska laki määrää ja sitten asia on siirretty mappi ööhön”. Tasa-arvovaltuutetun viime syksynä tekemän palkka-avoimuusselvityksen mukaan ”suunnitelmien laadussa ja laadintaprosessissa on edelleen merkittäviä heikkouksia”.

Kun palkkakartoitukset ovat surkeita, tai siis niissä on merkittäviä heikkouksia, palkkaerot eivät tule näkyviin, tai niille keksitään selitys. Ja onhan palkkojen vertailu hankalaa. Varsinkin tietotyössä työtehtävät eriytyvät, työnkuvat ja -vastuut vaihtelevat ja henkilökohtaisissa suorituksissa on eroja.

Nokialla asialle laitettiin konsulttiyhtiö. Jos on halua, on myös keinoja.

Minkä pitäisi muuttua, jotta Nokian-mallista tulisi kaikkien malli?

Jos palkkoja halutaan vertailla, täytyy tietää, millaisia ne ovat. Yksityisen sektorin palkat eivät ole Suomessa julkisia. Viime hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä käsitteli palkka-avoimuutta (siirryt toiseen palveluun) palkkatasa-arvon saavuttamiseksi, mutta työtä ei saatu päätökseen. Käytännössä esimerkiksi luottamusmies voisi saada oikeuden vertailla palkkoja nykyistä helpommin.

Naisia tai vähemmistöjä ei palkata ja kohdella kuten muitakin vain siksi, että tasa-arvolaki toteutuu, vaan siksi, että se on kannattavaa.

Työnantajapuolella ei yleensä innostuta palkka-avoimuuden lisäämisestä. Tasa-arvotekoja saatetaan silti nähdä, koska tasa-arvoinen palkkapolitiikka on myös hyvää bisnestä. Ei ole sattumaa, että Nokiallakin on nykyään ”monimuotoisuudesta vastaava johtaja” (englanniksi Head of Inclusion and Diversity). Naisia tai vähemmistöjä ei palkata ja kohdella kuten muitakin vain siksi, että tasa-arvolaki toteutuu, vaan siksi, että se on kannattavaa.

Kun tehdään tuotteita tai palveluita kansainväliselle asiakaskunnalle, on mielekästä, että myös työntekijöiden taustat ovat moninaiset. Kun ratkaistaan vaikeita ongelmia, tarvitaan monenlaisia näkemyksiä ja tapoja lähestyä asioita: seksuaalivähemmistöjä, ikähaitaria, maailmankuvien, kielten ja sukupuolten kirjoa. Parhaita kykyjä saa rahalla ja reiluudella.

Ehkä palkkojen kannalta olennaisinta on kuitenkin se, että työntekijöillä on selkeä kuva palkkauksen perusteista. Miksi minä saan tämän ja kollegan tuon? Epäselvyyksistä voisi kysyä ja epäreiluuksiin puututtaisiin. Palkkauksen perusteiden pitäisi olla läpinäkyviä.

Yritykset pitävät nykyään yllä ajatusta siitä, että ne tavoittelevat paljon muutakin hyvää kuin voittoa (siirryt toiseen palveluun) osakkeenomistajille. Tässäpä konkreettinen tapa siirtyä sanoista tekoihin: kunnon palkkakartoitus tekoon ja erot umpeen – kas, käsillä on uusi Nokia!

Reetta Räty

Kirjoittaja on toimittaja ja yrittäjä, joka suunnittelee runoa tai vaihtoehtoisesti podcast-sarjaa: Missä olet nyt, tasa-arvotupo?

Aiheesta voi keskustella 29.08. klo 16:00 asti.