Tiedätkö paljonko syöt soijaa ja miten se on tuotettu? Et edes voi, koska soijaa on niin monessa ruuassa, ja sitä tulee montaa reittiä

Amazonin tulipalot säikäyttivät osan soijansyöjistä. Paloalueilta ei tule Suomeen ainakaan kovin paljon soijaa, sanovat rehuvalmistajat, kauppaketjut ja ympäristöjärjestö WWF.

Soija ja palkokasvit
Soijapapupellon puintia Brasiliassa.
Soijapapujen sadonkorjuuta Cuiaba Mato Grossossa Brasiliassa.Paulo Fridman / Alamy Stock Photo / AOP

Naudanlihan mutta ennen kaikkea soijan tuotannolla on vahva kytkös Amazonin viidakon viimeaikaisiin roihuihin. Sademetsää palaa paitsi kuivuuden vuoksi myös siksi, että soijantuottajat haluavat lisää tilaa viljelyksilleen.

Soijan kysyntä on nyt erityisen kovaa Kiinassa. Kun Kiina ei huoli enää pohjoisamerikkalaista soijaa Yhdysvaltojen kanssa käymänsä kauppasodan vuoksi, se tarvitsee yhä kasvavaan kysyntäänsä soijaa muualta. Sitä se hakee Brasiliasta (siirryt toiseen palveluun).

Soijatuotannon eettisyys (siirryt toiseen palveluun) on noussut länsimaiseen keskusteluun aiempaa näkyvämmin Amazonin tulipalojen seurauksena. Esimerkiksi Ranska haluaa jäädyttää syntymässä olevan EU–Mercosur-kauppasopimuksen metsän polttamisen vuoksi.

Suomessa soijaa on suuressa osassa ruokakaupan tuotteista, ei pelkästään soijakastikkeessa, soijajuomissa ja tofussa. Vuosikymmenen alussa (siirryt toiseen palveluun)ympäristöjärjestö WWF arvioi, että sitä olisi 60–70 prosentissa elintarvikkeista.

Sittemmin soijan osuuksia ei ole selvitetty. Osuus on kuitenkin pienentynyt, arvioivat niin ruokaketjut, rehunvalmistajat kuin WWF:kin.

Soijapapua ja -lesitiiniä löytyy hyvin monesta elintarvikkeesta valmisaterioista grillikastikkeisiin, selviää verkkokauppojen tuoteselosteiden pikavertailulla. Esimerkiksi suomalaisesta jäätelöstä soijaa ei enää juuri löydy, kun amerikkalaisessa ja saksalaisessa sitä on.

Suklaista suurimmassa osassa soija on yksi raaka-aineista, myös suomalaisissa. Soijaa on myös useimmissa juoksevissa margariineissa.

Soijapapupelto Brasiliassa
Soijapapupeltoa Brasiliassa.Weimer Carvalho / EPA

Kauppaketjuista Kesko on sitoutunut siihen, että sen tuotteiden valmistuksessa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua ensi vuoteen mennessä.

Se tarkoittaa, että kaikella ketjussa käytetyllä brasilialaisella soijalla on ympäristösertifikaatti.

Tehtävä ei kuitenkaan ole ihan helppo. Esimerkiksi ketjun Pirkka-tuotteita valmistetaan ulkomailla, eikä kaikkien toimittajien raaka-aineiden alkuperästä ole tietoa.

Sama pätee S-ryhmään. Saksassa valmistetun Rainbow-jäätelön soijan vastuullisuudesta ei ole varmuutta.

Toisin kuin Kesko, S-ryhmä ei ole vielä tehnyt linjausta käyttämänsä soijan alkuperästä. Se on keväästä lähtien käynyt läpi kaikkia tuotteitaan ja vasta valmistelee toimintalinjojaan.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ilmoitti juuri tiistaina tavoittelevansa, että Suomesta tulisi täysin soijaton kuudessa vuodessa.

Ministeri Leppä kuitenkin täsmensi myöhemmin illalla Ylelle, että hänen tämänpäiväinen ehdotuksensa ei koske soijan käyttöä ihmisravinnossa. Lepän mukaan ulostulo koski vain ja ainoastaan rehun käyttöä.

Lue lisää: Jari Lepän mielestä Suomesta pitäisi tehdä täysin soijaton vuoteen 2025 mennessä.

Erityisen hankalaksi alkuperän selvitys käy, kun siirrytään tuotantoeläinten ruokaan.

Valtaosa Suomeen tuodusta soijasta syötetään eläimille. Soijaa käytetään lähinnä siipikarjan, sian ja kasvatetun lohen ruokintaan.

Maidontuotannossa soijasta on jo lähes kokonaan luovuttu. Valio ilmoitti jo vuosia sitten pyrkivänsä täyteen soijattomuuteen. (Tämän jutun julkaisun jälkeen valio viestitti, että tavoite on saavutettu.)

Soijan korvaajia rehussa ovat usein kuorittu kaura, rypsi, herne ja härkäpapu.

Suomen rehutehtaat käyttävät soijaa vähemmän (siirryt toiseen palveluun) kuin muualla EU:ssa. Soijan osuus rehussa vaihtelee meillä viidestä 18 prosenttiin, kun muualla Euroopassa sitä on runsas kolmannes.

Esimerkiksi Hankkijan valmistamissa siipikarjalle ja sioille syötettävissä soijapohjaisissa rehuissa suurin osa on geenimanipuloitua soijaa Yhdysvalloista. Noin kolmannes Hankkijan soijasta on ei-geenimanipuloitua eli lähinnä brasilialaista soijarouhetta.

Hankkijan vilja- ja raaka-ainekaupan johtajan Tarmo Kajanderin mukaan kaikki yrityksen käyttämä soija on ympäristösertifioitua. Sitä ei siis tule esimerkiksi Amazonin paloalueilta.

Hankkijan tavoin A-Rehun hankintajohtaja Ilkka Ala-Fossi kertoo kaiken yhtiön soijan olevan sertifioitua. A-rehun omistaa Atria, ja yhtiö toimittaa Atrian sopimustiloille suurimman osan näiden tarvitsemasta rehusta.

Suhteellisesti eniten brasilialaista soijaa käyttää Nordic Soya -rehuvalmistaja Uudessakaupungissa. Brasiliasta tulee vajaa puolet Nordic Soyan käyttämästä soijasta.

Myös Nordic Soya kertoo vaativansa Brasilian soijalta joko ProTerra tai RTRS-ympäristösertifikaatin.

– Se viedään kokonaisuudessaan Norjan kalanrehutehtaille, Nordic Soyan toimitusjohtaja Veli-Matti Reunasalo kertoo.

WWF:n mukaan soijan ympäristösertifikaatit ovat luotettavia.

– Ei voi kuitenkaan tietää, paljonko liikkeellä on sertifioimatonta rehua. Esimerkiksi Atrian sopimustuottajat voivat ostaa rehua muualtakin kuin A-Rehusta, jos koko ketjua ei varmisteta, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula sanoo.

Juttuun on haastateltu myös Keskon vastuullisuusjohtajaa Matti Kalervoa, Ruokaviraston rehujen markkinavalvonnasta vastaavaa Anna-Kaisa Airaksista, Lantmännen feed -rehutehtaan toimitusjohtajaa Mikko Korhosta ja MTK:n liha-asiantuntija Marjukka Mannista ja Atrian vastuullisuusjohtajaa Merja Leinoa.

Juttua muokattu 27.8 klo 18.41. Lisätty ministeri Lepän myöhempi täsmennys soijan rehukäytöstä.