Tyypillinen myymälävaras on kolmekymppinen mies – katso täältä, mitä kaupoista eniten näpistetään

Tänä vuonna Hämeessä on jäänyt kiinni nuorimmillaan 7-vuotias, vanhimmillaan 90-vuotias myymälävaras.

varkaus (rikos)
anonyymi näpistelijä kaupassa
Siinä missä vanhempi sukupolvi varastaa elintarvikkeita, nuoremmat varastavat alkoholijuomia. Heikki Kiseleff / Yle

Olutta, siideriä, lonkeroa, lihaa, merkkivaatteita, urheilujalkineita, lasten vaatteita, pelejä, kuulokkeita, kaiuttimia ja puhelimia. Näitä näpistetään kaupoista eniten.

Tavallisimmin kaupoista näpistetään alkoholia, mutta ammattimaisesti toimivat varkaat vievät kalliimpia, myytäväksi sopivia tavaroita.

– On meiltä yritetty televisiokin viedä röyhkeästi kantamalla kassan läpi. Se päättyi aika huonosti, sanoo Prisman palvelupäällikkö Teija Ranin Lahden Launeen myymälästä.

Raninin mukaan nuorille näpistelijöille kelpaavat parhaiten esimerkiksi kosmetiikkatuotteet. Partaterät taas on vuosien varrella monissa kaupoissa siirretty hälytyskoteloihin tai kassoille. Aiemmin ne olivat varkaiden suurimpia suosikkeja.

– Mitä vanhempi näpistelijä, sitä enemmän varastetaan elintarvikkeita. Nuoremmat taas näpistelevät alkoholijuomia, rikosylikomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisista kertoo.

Koko maassa viranomaisille ilmoitetaan vuosittain noin 45 000 näpistystä ja myymälävarkautta.

– Joku hakee jännitystä, toinen ruokaa pöytään, Kaupan liiton turvallisuusasiantuntija Ilkka Nieminen tuumii.

Näpistelijöitä 7-vuotiaasta yhdeksänkymppisiin

Tyypillinen näpistäjä on hieman alle kolmekymppinen mies. Näpistelijöitä on kuitenkin joka lähtöön. Nuorin Hämeessä tänä vuonna kiinni jäänyt myymälävaras oli 7-vuotias ja vanhin 90.

Hämeen poliisin rikosylikomisario Martti Hirvonen hahmottelee keskimääräisen myymälävarkaan profiilia.

– Se on mieshenkilö, jolla on elämänhallinta sekaisin. Hän on yleensä syrjäytynyt ja käyttää päihteitä. 26–30-vuotiaat varastavat Hämeen poliisilaitoksen alueella eniten.

Hämeessä tämä ikäluokka tekee viidenneksen poliisin tietoon tulleista näpistyksistä. Työikäiset, alle 35-vuotiaat tekevät puolet alueen näpistyksistä.

anonyymi näpistelijä kaupassa
Tyypillinen myymälävaras on kolmekymppinen mies, jolla on elämänhallinta sekaisin, sanoo rikoskomisario.Meeri Niinistö / Yle

Rangaistukset eivät pelota – sakko jää usein maksamatta

Myymälävarkauksissa ei ole kyse pikkurahoista. Kaupan liiton arvion mukaan hyllyistä häviää vuosittain tavaraa noin 450 miljoonan euron arvosta ja vuodessa kaupan ala käyttää varkauksien torjuntaan noin 100 miljoonaa euroa. Rahaa menee muun muassa vartijoihin, kameravalvontaan ja myyntiartikkeleiden suojaukseen.

Näpistyksistä poliisi antaa rangaistukseksi sakkoa. Jos kiinnijääneellä ei ole tuloja, maksamatta jäänyt sakko ei muunnu vankeudeksi. Kaupan liiton Ilkka Niemisen mukaan usein varastelevat huumeidenkäyttäjät tietävät tämän hyvin.

– Tämä joukko käy kaupassa tihutöissään usein. He jäävät usein myös kiinni, ja henkilökunta tuntee heidät. Usein he kuitenkin ovat täysin välinpitämättömiä kiinnijäämisen suhteen, koska seuraukset voivat jäädä kokonaan uupumaan, Nieminen sanoo.

Tilanteeseen on kuitenkin tulossa lakiuudistuksen myötä muutos. Sarjanäpistäjät joutuvat vastaisuudessa oikeuden eteen.

– Jos vuoden sisällä tekee yli kuusi näpistystä, joutuu tuomioistuimeen. Niitä sakkoja voidaan muuntaa vankeudeksi, jos ne jättää maksamatta, rikosylikomisario Hirvonen kertoo muutoksesta.

Suurin osa liittyy ammattirikollisuuteen

Jännityksen ja ruoan hankkimisen lisäksi poliisi arvelee suurimman osan näpistyksistä liittyvän muuhun rikollisuuteen. Rikoskomisario Hirvosen mukaan näpistyksillä rahoitetaan paljon huumausainerikollisuutta.

Rikosylikomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisista.
Näpistykset ovat yleinen tapa rahoittaa huumerikollisuutta, sanoo rikoskomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisista.Heikki Kiseleff / Yle

Myös ammattimainen, jopa Suomen rajojen ulkopuolelta tuleva liikkuva rikollisuus näkyy kaupoissa ja marketeissa. Kaupan turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, SOK:n riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen kertoo, että näpistyksiin erikoistuneet ammattirikollisryhmät kiertävät tehtailemassa varkaussarjoja paikkakunnalta toiselle.

– Siihen saattaa liittyä useampiakin tekijäporukoita, joista joku voi olla tiedustelemassa ja valmistelemassa, ja toinen porukka voi olla omaisuutta kätkemässä tai viemässä maasta pois. Usein varkaudet kohdistetaan useampaan paikkaan, Koskinen sanoo.

Jos merkkejä tällaisesta huomataan, isot kauppaketjut panevat vastaan jakamalla tietoa rikollisryhmän toiminnasta. Vaikka kauppa ja poliisi ovatkin onnistuneet varasryhmien kiinnisaamisessa, Koskisen mukaan olisi vielä paljon parannettavaa.

– Tehokasta tiedonvaihtoa ja nopeaa reagointia tarvitaan elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä. Monesti näissä tilanteissa ei ole sellaista tietoa, että voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Omaisuutta ehditään hävittää ennen kuin siihen päästään puuttumaan, Koskinen sanoo.