Lapsi saa olla vihainen ja raivota - aina ei tarvitse olla iloinen

Vanhempi opettaa tunteiden voimakkuuden säätelyä. Rakentava tunteiden käsittely lisää asiantuntijoiden mielestä hyvinvointia ja menestystä.

tunne-elämä
lapsi pitää vanhempia kädestä
Lapsi ei osaa säädellä tunteitaan. Aikuinen voi neuvoa tunteiden tunnistamisessa ja lohduttaa. AOP

Radio Suomen Päivässä pohdittiin, miten suhtautua lapsen epäonnistumisiin ja miten auttaa lasta tunnistamaan tunteita ja pärjäämään niiden kanssa.

Lapsen ei tarvitse olla koko ajan iloinen. Psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston sanovat, että päinvastoin lapselle on hyötyä siitä, että hän oppii ilmaisemaan kaikenlaisia tunteita, myös pettymyksiä.

Julia Pöyhönen korostaa, että kaikki tunteet ovat ok, myös sellaiset tunteet, jotka aiheuttavat häpeää. Hänen mielestään on tärkeää, että tunteita ei yritä peitellä eikä tarvitse hävetä, vaikka itkee.

– Mutta en antaisi tunteiden mennä niin voimakkaaksi, ettei lapsi pysty kontrolloimaan omaa käytöstä. Siinä lapsi tarvitsee aikuisen apua. Aikuinen on jo omaksunut keinoja, joilla voi säädellä tunteitaan. Voi esimerkiksi poistua tilanteesta vähäksi aikaa hengittämään. Lapsi ei vielä osaa.

Tunteet tarttuvat herkästi ihmiseltä toiselle. Lapsen raivo voi tarttua vanhempaan. Pöyhösen mielestä tärkeintä on, että vanhempi pysyy näyttämään, että on omasta mielestä toiminut väärin.

– Ei tarvitse pyytää anteeksi, että suuttui. Voi sanoa, että minua suututti ja hermostutti, mutta en olisi saanut huutaa sinulle. Sano anteeksi, että huusin. Se opettaa, että saa suuttua, mutta ei saa loukata muita.

Aikuinen auttaa tunteiden säätelemisessä: ottaa syliin ja lohduttaa

Heidi Livingston on sitä mieltä, että jokainen voi harjoitella tunnetaitoja. Hän puhuu tunnetaidoista työkalupakkina, joka tekee tunteista ystäviä sen sijaan, että tunteet heittelevät ihmistä.

Aikaisemmat sukupolvet eivät lapsena harjoitelleet tunnetaitoja tietoisesti. Nyt tiedostetaan, että taidon harjoittelusta on hyötyä.

– Nykyään kiinnitetään huomiota siihen, että rakentava tapa käsitella tunteita ja tapa pärjätä omien tunteiden kanssa vie kohti hyvinvointia.

Livingston sanoo, että tunteiden säätely on tunteiden voimakkuuden säätelyä eikä sen säätelemistä, mitä tunteita herää.

– Tunteet heräävät aina itsestään ja ne ovat tärkeitä viestejä. Aikuinen on pienelle lapselle apuna tunnesäätelijän roolissa. Aikuinen säätelee taakkaa eli lohduttaa lasta, ottaa syliin ja on lähellä. Kun lapsi kasvaa, hän oppii, miten juuri hän rauhoittuu.

Voimakkaat tunteet voivat johtaa pikaratkaisuun

Julia Pöyhösen mielestä on todella tärkeä tiedostaa, että tunteet saattavat helposti johtaa ihmisiä harhaan. Tunteet ovat voimakkaita ja fyysisiä kokemuksia.

– Tunteet yrittävät saada ihmisiä toimimaan. Ne kertovat, että jokin on vialla ja ohjaavat korjaamaan sen, jotta päästään taas hyvään tunteeseen, sanoo Pöyhönen.

Hänen mukaansa tunteet ohjaavat tekemään pikaratkaisuja, jotka voivat johtaa harhaan ihmisen menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Jos lapsella on paha mieli, hän haluaisi nopeasti saada hyvän mielen.

- Esimerkiksi, jos lapsi leikkii hiekkalaatikolla kippojen kanssa. Kun toinen lapsi tulee ja ottaakin tärkeän osan, kupin, hänen leikistään. Lapsella herää kiukku ja tunne, että leikki on pilalla. Hän keksii ratkaisun ongelmaan ja repäisee kupin toiselta lapselta. Tämä on tietenkin huono ratkaisu. Isompana tällainen toimintatapa voi estää häntä saamasta kavereita.

Pöyhösen mielestä aikuinen voi olla apuna ja etsiä pikaratkaisun sijaan sellaisen ratkaisun, jossa lapsen tarve tyydyttyy, muut otetaan huomioon ja kaikille jää hyvä mieli.

Heidi Livingston kertoo tunnekäsittelymallista, jossa ensimmäinen vaihe on, että tunne sallitaan. Vanhemman tekisi mieli ehkä sanoa pettymyksen kokeneelle lapselle, että ei haittaa.

- Ei sanota, että ei se haittaa. Tunnistetaan lapsen tunne ja sallitaan, että hän on vihainen. Toiseksi säädellään tunnetta, jos se on voimakas ja siihen on tarvetta. Vasta viimeisenä tulee ongelmanratakaisu. Sekä lapset että vanhemmat hyppäisivät mielellään heti ongelmanratkaisuun.

Kokeile tätä illalla

Psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston antavat täksi illaksi haasteen: Lue lapsen kanssa satukirjaa, etsi niistä lapsen kanssa tunteita. Nimeä yhdessä, mitä tunteet ovat. Isomman lapsen kanssa voi miettiä, mikä tämän tunteen herätti ja mitä sen kanssa voisi toimia.

Pöyhönen ja Linvingston ovat kirjoittaneet kirjasarjan, jossa seikkailee eläimiä. Eläimet tutustuvat tunteisiin itsessään ja lähiympäristössä. Kirjoissa on tietopaketti aikuisille siitä, miten lapsille voi opettaa tunnetaitoja.

Kuuntele Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin haastattelu: Lapsen kielteisiä tunteita ei pitäisi vähätellä