"Kiusaus siirtyä Netflixiin tehtävien sijaan voi olla joillekin liian suuri" – Kysyimme opettajilta, mitä sähköisessä matematiikan opetuksessa on pielessä

Lukiolaisten digitaidot vaihtelevat, minkä pelätään vaikuttavan oppimistuloksiin. Opettajat eivät silti kaipaa entisiä opetusvälineitä.

matemaattiset tieteet
Kannettavia tietokoneita pöydällä, oppilaat kuuntelevat opettajaa.
Matematiikan opetuksessa tietokoneista on opettajien mielestä paljon hyötyä, mutta myös vaivaa ja työtä. Ongelmana on sekä opettajien että oppilaiden vaihtelevat digitaidot.Kimmo Hiltula / Yle

Matematiikan sähköiseen opetukseen liittyy monia ongelmia, mutta opettajat eivät toivo paluuta perinteisempiin opetus- ja koemenetelmiin. Erojen tietoteknisissä taidoissa on pelätty jopa aiheuttavan eroja oppimistuloksissa, sillä osalla oppilaista taidot ovat riittämättömät digitaalisen koulunkäynnin kannalta.

Ylen lukion matematiikanopettajille tekemän kyselyn mukaan opettajat näkevät digiopetuksessa myös hyötyjä, eikä kukaan kyselyyn vastanneista haluaisi luopua siitä.

Viime keväänä ensimmäisen kerran sähköisesti järjestetyt matematiikan ylioppilaskirjoitukset puhuttivat heti kirjoitusten jälkeen.
Myös Ylen kyselyssä varsinkin pitkän matematiikan koetta pidettiin epäonnistuneena.

– Mielestäni yo-kirjoituksen sähköistäminen meni siinä pieleen, että se vain sähköistettiin. Se olisi pitänyt kokonaan uusia, niin sisältö kuin toteutuskin, kirjoittaa vastauksessaan opettaja Päijät-Hämeestä.

Myös opiskelijat pitivät kevään matematiikan koetta epäonnistuneena. Ylioppilastutkintolautakunnan kokelaskyselyssä yli puolet antoi kokeelle kouluarvosanan kuusi tai vähemmän.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän mukaan kokeen jälkeen palautetta on kuitenkin tullut lähinnä kokeen sisällöstä, aihealueista ja soveltuvuudesta opetussuunnitelmaan.

– Erot koetuloksissa tulivat matematiikan osaamisesta, sanoo Tiina Tähkä.

YTL ei arvioi koetulosten kehittymistä yhden kokeen perusteella, joten vielä on liian aikaista sanoa, vaikuttiko digitaalinen koejärjestely tuloksiin. Matematiikassa koe oli kokonaan sähköinen keväällä ensimmäistä kertaa.

Ylioppilastutkintolautakunta vastasi keväällä Ylen Abitreenien kokoamaan palautteeseen sähköisestä matematiikan yo-kokeesta.

Erot digitaidoissa eriarvoistavat oppilaita?

Yle pyysi elokuun lopulla sähköpostitse lukion matemaattisten aineiden opettajilta vapaamuotoisia näkemyksiä digitaalisista opetus- ja koejärjestelyistä matemaattisten aineiden opetuksessa.

Kyselyyn vastanneista valtaosa opettaa Helsingin ja pääkaupunkiseudun lukioissa, mutta näkemyksiä saatiin myös Päijät-Hämeestä, Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Pohjoisimmat vastaukset tulivat Lapista.

Kyselystä nousi esiin myös opettajien ja opiskelijoiden digitaitojen puute.

– Oppilaiden kuvitellaan osaavan käyttää laitteita ja ohjelmistoja tuosta noin vain. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen, kirjoittaa yliopistonopettaja, joka kouluttaa tulevia matematiikan aineenopettajia.

Torniolaiset abiturientit Iina Jauhola ja Miia Kariluoto ovat havainneet lukio-opinnoissaan, että digitaitojen kartuttaminen jo peruskoulussa olisi tärkeää.

– Meillä ensimmäisellä matematiikankurssiin sisällytettynä oli myös tietotekniikan kurssi. Se oli tosi hyödyllinen varsinkin niille, jotka eivät olleet tietotekniikkaa aiemmin opiskelleet, sanoo Miia Kariluoto.

Myös kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusdekaani Sari Harmoinen Oulun yliopistosta korostaa pohjataitojen tärkeyttä.

– Lukioissa voidaan tarjota jonkinlaista lisätukea jos sitä tarvitaan, koska oppimisprosessit muuttuvat erilaisiksi eri koulutusasteilla. Perustaidot pitäisi tulla jo perusopetuksen puolella, Harmoinen sanoo.

Suurinta tuskaa lukionopettajille aiheuttavat opetuksessa käytettävät sovellukset ja niiden kanssa näprääminen.

– Nyt kaiken huomion vie se, että miten ala- ja yläindeksi nyt taas kirjoitettiinkaan ja mistä löytyy nuoli tai peräti kaksipäinen nuoli, kertoo päijäthämäläinen opettaja.

Lisäkoulutusta ei ole saatu tarpeeksi, ja opettajat ovat joutuneet luottamaan vertaistukeen. Tämä on havaittu myös Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL:ssa, sanoo pedagoginen kehittäjä Jasmin Välimäki.

– Esimerkiksi se kuormittaa opettajia, että he joutuvat toimimaan oppilaiden IT-tukihenkilöinä ilman koulutusta siihen, Välimäki sanoo.

Ylioppilastutkintolautakunta Tiina Tähkä
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän mukaan ensimmäisestä digitaalisesta matematiikan ylioppilaskokeesta tuli paljon palautetta, mutta se liittyi varsinkin kokeen jälkeen enemmänkin sen vaikeuteen kuin koejärjestelyyn.Elise Tykkyläinen / Yle

Digiopetus mahdollistaa syventämisen ja visualisoinnin

Digitalisaation ehdottomaksi eduksi lukionopettajat laskevat sen, että yksilöllinen opetus on mahdollista toisin kuin aikanaan.

– Välillä on voinut keskittyä vaikeampiin sisältöihin ja jättää rutiinilaskut vähemmälle, arvioi pääkaupunkiseudulla työskentelevä lukion opettaja.

Opettajat ovat nykyisin aiempaa paremmin selvillä, miten oppilaat etenevät ja milloin he kokevat osaavansa käsiteltävän asian. Samaa mieltä on myös Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.

– Digitaalisessa koeympäristössä pystytään aiempaa paremmin mittaamaan nimenomaan opetussuunnitelmassa asetettuja oppimistavoitteita, Tähkä sanoo.

Tietokoneiden vahvuuksiin kuuluu myös niiden mahdollisuus visualisoida opeteltavat asiat.

– Sähköiseen oppimateriaaliin liitetyt animaatiot ja appletit havainnollistavat matematiikan ja fysiikan käsitteiden merkityksiä. Opiskelijat näyttävät katsovan mielellään matematiikan ja fysiikan kirjaan liitettyjä opetusvideoita. Fysiikan videoissa voidaan näyttää sellaisia luonnon ilmiöitä, joita koulussa ei voi demonstroida, listaa espoolaisopettaja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Toisaalta tietokoneet voivat tunneilla viedä opiskelijan huomion aivan vääriin asioihin.

– Kiusaus siirtyä Netflixiin tehtävien sijaan voi olla joillekin liian suuri. Tässä on riski, että tippuu kelkasta sekä oppiaineen että tekniikan osalta, muistuttaa puolestaan helsinkiläinen opettaja.

Matematiikalla on iso merkitys jatko-opintojen kannalta

Matematiikanopettajat tuntevat olevansa entistä suuremmassa vastuussa, kun matematiikan ylioppilasarvosanan merkitys yliopistojen sisäänpääsyssä kasvaa. Opettajan panostuksella on suuri merkitys jatko-opiskelupaikan kannalta.

– Opettajat toivovat työrauhaa ja sitä, että rutiinit päivätyössä saataisiin kuntoon, sanoo MAOL:n Jasmin Välimäki.

Lukiossa ryhmäkoot ovat suuret matemaattisissa aineissa, niin matematiikassa, fysiikassa kuin kemiassakin. Yli 30 opiskelijan kurssit eivät ole poikkeuksellisia, riippumatta onko kyseessä pakollinen vai soveltava kurssi.

– Opettaja ehtii käymään yhteisesti ohjelmat läpi oppitunnilla, mutta hänellä ei mitenkään riitä aika opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ohjelmien käytössä, kirjoittaa helsinkiläisvastaaja.

Yksikään kyselyyn vastanneista ei halunnut luopua sähköisistä opetusympäristöistä. Itse asiassa viime aikoina kehitys näyttää menevän oikeaan suuntaan.

– Nyt ollaan mielestäni kulkemassa oikeaan suuntaan kun on alettu miettiä missä digitalisaatiosta oikeasti on hyötyä ja kohdennettu käyttö siihen, kiteyttää päijäthämäläinen opettaja.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

40 271 kokelasta tavoittelee ylioppilastutkintoa – Ensimmäistä kertaa kaikki kokeet suoritetaan digitaalisesti

Kemian ja fysiikan yo-kokeisiin vastataan nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti – tekniikkaa ei tarvitse jännittää, jos sisällöt ovat hallussa

Syökö pitkän matikan suosio yleissivistystä? Yle kysyi rehtoreilta – "Opiskelijoiden jaksaminen on heikentynyt ja taito- sekä taideaineiden opiskelu on vähentynyt"