Renegades-ruusut – Luopioitten uskollisten seuraajien fanius on kestänyt jo puoli vuosisataa

Puoli vuosisataa ei ole sammuttanut faniutta, joka syttyi, kun radiosta soi Cadillac. Birminghamista Suomeen eksynyt nelikko The Renegades antoi suurten ikäluokkien teineille palvonnan kohteen. Rene-pojista on jäljellä enää Rene-vaari, rumpali Graham Johnson.

Puoli seitsemän
The Renegades Revisited feat. Graham Johnson Linnanmäen Estradi-näyttämöllä 3.8. 2019 (v-o: Juha Heinonen: soolokitara, Mikko Lund: perkussiot,  Esa Kuloniemi: sähkökitara, Graham Johnson: rummut.) Peruskokoonpano oik. Pekka Tiilikainen & The Beatmakers.
Alkuperäisestä Renegades-kokoonpanosta on elossa enää rumpali Graham Johnson. Kesän 2019 Suomen-keikat rakentuivat hämeenlinnalaisen Pekka Tiilikainen & The Beatmakers -yhtyeen varaan. Vierailevana tähtenä Linnanmäen Estradi-näyttämöllä Renegades-kirjan kirjoittanut Bluesministeri Esa Kuloniemi.Yle / Jari Pussinen

– Ei ollut narsisseja, joten auringonkukan on kelvattava, toteaa Helena Leinonen.

Väärä kukka ja neljä naista ovat elokuisena iltapäivänä matkalla idolinsa Kim Brownin haudalle Hietalahden uurnalehdossa. Kukka on kuitenkin keltainen: Brown kumppaneineen eli The Renegades soitti itsensä suurten ikäluokkien sydämiin 1960-luvun puolivälin tienoilla mm. kappaleella Seven daffodils (Seitsemän narsissia).

Helena Leinonen ja Maj-Lis Dahl jättävät auringonkukan Renegades-laulajan Kim Brownin haudalle (uurnalehdon muistopaasi) Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä 1.8. 2019.
Seven Daffodils (Seitsemän narsissia) oli Renegadesin hittisingle vuodelta 1965. Fanit kunnioittavat Hietaniemeen haudatun laulajan Kim Brownin muistoa keltaisella kukalla.Yle / Jari Pussinen

Suomalaisten adoptoimasta brittibändistä kolme soittaa jo yläkerran orkesterissa. Jäljellä on vain rumpali Graham Johnson (s. 1946). Hän liittyy aikuisen tyttärensä Wendyn kanssa Renegades-fanien seurueeseen.

– Olen Kimin lisäksi haudannut niin Ianin (Mallet, basisti) kuin Denysinkin (Gibson, kitaristi). Nyt kun soitan suomalaisyhtyeen kanssa Renegades-ohjelmistoa, vaikkapa Matelot'ta, niin rinnassa riipii.

Puoli vuosisataa sitten Renegadesin keikkalavalle lensi pehmoleluja, yhteystietoja ja pikkuhousuja. Paluukeikolla Kim Brown vitsaili, että lentäähän pöksyjä edelleen, mutta tuppaavat vain olemaan tuplakokoisia ensivisiittiin verrattuna.

Nyt keikat ovat maltillisempia, mutta fanit suhtautuvat niihin yhtä intohimoisesti kuin alun perinkin.

Levysoitin ja vinyylit kainalossa keikoille

Kaikkien fanien esiäidit Leena-Riitta Evans ja Maj-Lis Dahl olivat ensimmäisen Renegades-invaasion alkaessa koulutyttöjä Lahdessa.

Leena-Riitan äiti tunsi Rengadesit Suomeen tuottaneen managerilegendan Leo "Leksa" Heinosen.

Renegades-rumpali Graham Johnson (kitara sylissään) ja Riitta-Leena Evans istuvat vierekkäin.
Graham Johnson ja Riitta-Leena Evans silloin, kun Renegades-huuma oli kuumimmillaan.Riitta-Leena Evansin kotialbumi

– Heinosen Leksa sitten aina ilmoitti, missä hotelleissa ne oli. Pääsimme monta kertaa ilmaiseksi sisälle keikalle. Katselimme myös usein, kun bändi roudasi laitteita lavalle. Ja aina pääsimme juttelemaan pojille, Evans muistelee.

Jutteluun se jäikin: nelitoistavuotiaat koulutytöt olivat Rene-pojilta kiellettyjä. Muutoin 18-19-vuotiaiden birminghamilaisnuorukaisten matka tanssipaikalta toiselle oli ilmeisen rakkaudentäyteinen.

Renegades-yhtyettä teinityttönä seurannut Riitta-Leena Evans Linnanmäellä Renegades Revisited feat. Graham Johnson -konsertissa 3.8. 2019
Riitta-Leena Evansin äiti tunsi manageri Leo "Leksa" Heinosen, joka toi Renegades-yhtyeen Suomeen. — Tiesimme tarkkaan, missä pojat kiertävät ja asuvat. Pääsimme usein juttelemaan, kun yhtye valmistautui soittamaan. Eikä keikalle tarvinnut maksaa, muistelee nykyään Englannissa asuva ikifani. Yle / Jari Pussinen

Puhtaalta fanipohjalta Renegadesia seuranneet Evans ja Dahl kantoivat mukanaan paristokäyttöistä levysoitinta ja Renegades-levyjä (Renegades ehti levyttää Suomessa vuosina 1964-1966 neljä albumia). Niitä he kuuntelivat liftausmatkoillaan bändin perässä.

Vähän nuoremmat Helena Leinonen ja Mesimarja Rindell löysivät Renegadesin toisessa aallossa.

– Kuulin Cadillacin radiosta, kun olin kymmenvuotias ja sekosin. Se sekoaminen jatkuu - tai pahenee - edelleen, kuvailee Rindell suhtautumistaan Renegadesiin.

Kerran fani, aina fani

Renegades-ympyröissä tutustuneella naisnelikolle elokuun ensimmäinen on juhlaviikonloppu. Graham Johnsonin täydentämä Renegades-tribuuttibändi soittaa harjoituskeikan Helsingissä ja varsinaiset vedot Tampereella ja Linnanmäellä.

Renegades-fani Maj-Lis Dahl Renegades Revisited feat. Graham Johnson -konsertissa Linnanmäellä 3.8. 2019.
Kun Rene-pojat kiersivät Suomea 1964-66, ihailijat kysyivät kuulumiset yhtyeen kotikaupungista, Birminghamista. Rumpali Graham Johnsonin äiti, Edna, päivitti myös muiden soittajien perheiden tilanteen pitkissä kirjeissään tuolloin Lahdessa koulua käyneelle Maj-Lis Dahlille. Yle / Jari Pussinen

Fanikvartetti kokoontuu kahdesti vuodessa muistelemaan nuoruuttaan ja Rene-maniaa. Englantiin kotiutunut Evanskin sovittaa lomansa niin, että pääsee tapaamaan ystävättäriään.

Kun naiset olivat vasta tyttösiä, fanius oli uusi ilmiö ja sangen erilainen kuin nyt. Maata kiertävää popparia oli vaikea tavoittaa, mutta onneksi saattoi kirjoittaa äidille.

Edna, Grahamin äiti, kirjoitti meille pitkiä kirjeitä, joissa kerrottiin oman perheen kuulumisten lisäksi myös muiden soittajien kotipuolen asiat. Se oli ihan mukavaa, ei mitään kohteliaisuuskirjeitä, toteaa Dahl.

Renegades näytti erilaiselta kuin rautalankaan jäykistyneet suomalaisyhtyeet. Pohjoisvaltioiden univormuja imitoiviin asuihin pukeutuneet pitkätukat säväyttivät myös lavashow'llaan.

Renegades-fani Mesimaria Rindell ravintola Juttutuvassa (Helsinki) 1.8. 2019.
– Kuulin Renegadesin Cadillacin radiosta kymmenvuotiaana ja sekosin. Se sekoaminen jatkuu edelleen, vakuuttaa Renegades-fani Mesimarja Rindell.Yle / Jari Pussinen

– Suomessa meidän täytyi vähentää kierroksia alkuperäisestä lavameiningistä. Kotona meillä oli mm. ruumisarkku lavalla ja Kim pukeutui Viiltäjä-Jackiksi. Täällä huutavien tyttölaumojen edessä keskityimme lähinnä hyppimään ylös-alas, Graham Johnson selittää.

Kumpi faneja viehätti silloin enemmän, hassuttelevien poikien söpö ulkonäkö vai ennen kuulumattoman raju musiikki?

– Ehkä musiikki. Mutta olenkin aina ihaillut miestä, jolla on pitkä tukka, myöntää Evans, rumpali-Grahamiin eniten ihastunut.

– Fifty-fifty. Mutta olihan se hienoa, että päästiin juttelemaan englanniksi poikien kanssa, sanoo Dahl, laulaja-Kimin fani.

– Kyllä musiikki kumminkin oli pääasia, vakuuttaa Rindell, jonka mielestä Kim oli söpoin.

– Musiikki ehdottomasti. Varsinkin kun ajattelee nykyperspektiivistä, kuinka hienoja Renegadesin omat sävellykset ovat, perustelee Leinonen, niin ikään Kim-fani.

Nostalgista, mutta Kimin laulu puuttuu

Viidensadan Suomessa soitetun keikan kokemuksella Graham Johnson pääsee nyt käskemään hämeenlinnalaisen Pekka Tiilikainen & The Beatmakers -yhtyeen varaan rakennettua Renegades Revisited -kokoonpanoa. Beatmakersin vakirumpali Mikko Lund siirtyy lyömäsoittajaksi ja kitaraan tarttuu myös Esa "Bluesministeri" Kuloniemi.

Renegades-fani Helena Leinonen ravintola Juttutuvassa (Helsinki) 1.8. 2019.
Renegadesin musiikki on ainakin fanien mielestä kestänyt aikaa. Helena Leinonen vakuuttaa, että esimerkiksi musiikkiohjelmaan Loco Motion - Rautaista viihdettä tehty video kappaleesta Thirteen women voisi olla eiliseltä, vaikka aikaa on kulunut 53 vuotta.Yle / Jari Pussinen

Renegades-kirjan kirjoittanut Kuloniemi arvostaa Renegadesin Denys Gibsonin soittoa. Se on puuttuva linkki Shadowsin Hank B. Marvinin rautalankakitaroinnin ja nykyaikaisen rokkisoinnin välissä. Toki Beatmakersin Juha Heinonenkin taitaa aidolta 60-luvulta kuulostavan soolokitaran.

Fanit ovat pidättyvän kohteliaita.

– Kyllä se kolahti sillä lailla, että tulee ihan nostalginen fiilis, arvioi Dahl.

– Onhan siinä jotain, mutta alkuperäinen on alkuperäinen. Eivät he pysty laulamaan samalla tavalla kuin Kim, täräyttää Evans.

Renegadesin Matelot'n levyttänyt Beatmakers on kuitenkin varmaotteinen ryhmä. Ja Graham Johnsonilla kepit pysyvät kourassa tukevasti. Hän soittaa edelleen kotikulmillaan Italiassa.

Eläkeläisidoli: "Ei valittamisen aihetta"

Johnson on juuri muuttanut Parman lähelle. 72-vuotiaana hän yhä etsii ja välittää hyviä viinejä sekä suomalaisille että ruotsalaisille ostajille.

Aiemmin hän teki pitkän uran italialaisessa Ariston-levy-yhtiössä.

Renegades-rumpali Graham Johnson laulaa ja soittaa rumpuja ravintola Juttutuvassa (Helsinki) 1.8. 2019
Old Man Jock eli Renegadesin nuorin jäsen Graham Johnson (s. 1946) pitää edelleen rumpukapulat tiukasti kourissaan. Yle / Jari Pussinen

Nuoruusvuodet kirkuvan teinilauman edessä ovat jättäneet jälkensä.

– Kaipa se seuraa minua loppuun asti. Vaimoni ainakin muistaa muistuttaa, että sinä olet renegade (luopio), jos teen jotain hänen tahtoaan vastaan.

Aikalaisorkesterit Birminghamista pääsivät pitkälle. Moody Blues, Move tai Spencer Davis Group ovat paljon tunnetumpia nimiä kuin Renegades. Kuinka paljon harmittaa, että hysteriaa lähennellyt suosio syntyi Pohjolan perillä?

– Ei meistä olisi välttämättä tullut Beatlesin veroista ilmiötä. Menestys Englannissa olisi tietysti avannut ovia ulkomaille, erityisesti Amerikkaan. Mutta ei tässäkään valittamiseen ole aihetta. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä urakäänteisiimme.

San Remosta katuojaan ja takaisin

Kun Renegadesin suosio Suomessa alkoi hiipua, yhtye sai kutsun vuoden 1966 San Remon laulukilpailuun. Italialaiskappale Un Giorno Tu Me Chercherai taipui Kim Browin suuhun niin hyvin, että miehistö muutti etelään.

Ristiveto vakiintumisen ja keikkaelämän välillä johti miehistönvaihdoksiin

Renegades-fanit Mesimarja Rindell ja Helena Leinonen tanssivat Linnanmäen Estradi-näyttämön edessä Renegades Revisited feat. Graham Johnson -konsertissa 3.8.2019.
"I Was There" edusti Renegadesin rokkaavampaa puolta. Ja siellähän he olivat tänäkin kesänä: Mesimarja Rindell ja Helena Leinonen joraavat Linnanmäellä, vaikka faniuden alusta on jo puoli vuosisataa.Yle / Jari Pussinen

Tyttöystävänsä kotiin Saksaan juuri päässyt kitaristi Denys Gibson (1945-2016) kieltäytyi pistokeikasta Italian Mestreen: hän sai kenkää jo heinäkuussa 1966. Bändikaverit eivät sen koommin sanoneet sanaakaan toisilleen, vaikka törmäsivätkin toisiinsa kotikaupungissaan Birminghamissa.

Basisti Ian Mallet (1945-2007) meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa ja palasi Englantiin. Pesti levybisneksessä katkesi suorapuheisuuteen televisiohaastattelussa, jossa perattiin myyntilistojen vääristelyä. Matemaattisesti lahjakas soittaja kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Loppuelämänsä hän vietti työttömän arkea, kunnes sekosi lukumystiikkaan.

Kahden soolokitaristin (Joe Dunnet ja Mick Webley) jälkeen Renegades kuopattiin lopullisesti vuonna 1971, kun Milanoon studiota rakentaneen yhtyeen soittimet ja muu kalusto varastettiin.

Kim Brown (1945-2011) perusti Graham Johnsonin kanssa nostalgiaryhmän Kim and The Cadillacs, joka keikkaili säännöllisesti Keski-Euroopassa.

Viinin ympärille rakentuva italialainen elämäntapa ei sopinut Brownille, vaan hän alkoholisoitui pahasti.

Suomalaisten rautalankaentusiastien järjestämät Back To The Sixties -tapahtumat pelastivat Brownin katuojasta. Renegadesin paluukeikkojen jälkeen Brown kotiutui 90-luvun lopulla pääkaupunkiseudulle ja soitti ja lauloi suomalaisten ystäviensä kanssa eri kokoonpanoissa.

Ketjupolttaja sai kuitenkin keuhkosyövän. Brown käveli Terhokotiin omin jaloin lokakuun 10. vuonna 2011, asettui nukkumaan eikä herännyt enää koskaan.

Lähteenä käytetty Esa Kuloniemen kirjaa Renegades, luopiotarina (Like, 2017).

Renegades-huumasta on säilynyt monia tallenteita. Tutustu niihin täällä:

Jukka Lindforsin Ylen Elävään arkistoon laatima Renegades-kooste, jossa korkealaatuisia mustavalkokuvia sekä videotallenteita.

Yle Uutisten juttu Renegades-kirjan julkaisutilaisuudesta 2017, jossa paikalla Graham Johnson, faneja ja suomirockin isoisiä.

Puoli seitsemän -ohjelman juttu (13.9. 2019) Renegades-faneista ja idolistaan:

Renegades-fanien ja Graham Johnsonin muisteluita Puoli seitsemän -ohjelman jutussa (13.9.2019).