Vihreiden Ohisalo vaisusta reaktiostaan Porvoon poliisiampumisiin: "Pääasia, että viranomaiset saavat hoitaa tutkinnan kunnolla"

Sisäministeri on kommentoinut tapausta sosiaalisessa mediassa, mutta hän ei ole pitänyt esimerkiksi tiedotustilaisuutta.

Vihreä liitto
 Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hämeenlinnassa keskiviikkona 28. elokuuta
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ja eduskuntaryhmän johtaja Emma Kari kesäkokouksessa Hämeenlinnassa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Sosiaalisessa mediassa on ihmetelty sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) vaisua reaktiota Porvoon sunnuntaisiin poliisiampumisiin.

Moni aiempi sisäministeri olisi Twitter-viestin sijaan tai lisäksi laittanut tiedotetta tai järjestänyt tiedotustilaisuuden, jossa olisi traagisten tapahtumien jälkeen vaatinut poliisille heti lisäresursseja.

Ohisalon mielestä poliisille tuli antaa työrauha. Sisäministeri kertoo, että poliisijohto piti hänet ajantasalla koko operaation ajan. Epäillyt tekijät saatiin lopulta kiinni Tampereen seudulla sunnuntai-iltana.

– Kritiikkiä tuntuu nyt tulevan joka suunnasta teit tai jätit tekemättä. Minusta on pääasia, että viranomaiset saavat hoitaa tutkinnan kunnolla ja heille annetaan tilaa kommentoida tilannetta, koska heillä on parhain tieto ajankohtaisista kysymyksistä, Ohisalo sanoo.

Kärjekästä palautetta on tullut myös Iltalehden haastattelusta (siirryt toiseen palveluun), jossa Ohisalo toteaa turvapaikan hakemisen olevan perusoikeus.

Poliisin rahalisäykset valuneet it-hankkeisiin ja tiloihin

Erityisesti kokoomuslaiset ovat älähtäneet sosiaalisessa mediassa sisäministeri Ohisalon näkemyksestä, että edelliset hallitukset ovat leikanneet poliisien määrärahoja.

– Edelliset hallitukset ovat tehneet pieniä määräaikaisia lisäyksiä määrärahoihin. Ne ovat olleet paikkauksia, jotka ovat saattaneet kestää vain vuoden. Rahoitus on ollut vähän poukkoilevaa, perustelee Ohisalo näkemystään.

Sisäministerin mukaan ongelma on ollut se, että nämä määrärahalisäykset ovat valuneet pääosin poliisin ICT-hankkeisiin ja toimitilamenoihin.

– Tämän takia sinne kentälle ei ole saatu nopean toiminnan poliiseja, Vihreiden eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hämeenlinnassa puhunut Ohisalo sanoo.

Mitä ministeri aikoo tehdä, että rahat päätyvät nyt oikeaan kohteeseen?

– Poliisihallinnossa ja poliitikkojen kesken on yhteisymmärrys ihan hallitus-oppositiorajojen yli, että sinne kentälle täytyy saada lisää poliiseja. Uskon, että tämä viesti on nyt tullut kuultua.

Ohisalo muistuttaa, että nykyinen hallitus on sitoutunut kasvattamaan poliisien määrää kolmella sadalla tällä hallituskaudella.

Sisäministeriö keskustelee asiasta valtiovarainministeriön kanssa torstaina ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 7 300 poliisia. Riittääkö kolmen sadan poliisin lisäys, kun tiedetään, että poliiseja eläköityy kovaa vauhtia.

– Hallitusohjelmassa on kirjaus, että päästään 7 500 poliisiin. Tämä on askel parempaan suuntaan, mutta tietenkään tämä ei ole vielä tarpeeksi. Samoja resurssikysymyksiä on esimerkiksi rajavartiolaitoksen puolella. Kerralla ei pystytä muuttamaan kaikkea.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hämeenlinnassa keskiviikkona 28. elokuuta
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari vaati nopeita toimia Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Korkeakoulurahat voimaan jo ensi vuonna

Keskustassa on käynnissä sisäinen kamppailu korkeakoulujen lisärahoituksesta. Myös vihreät ovat korostaneet koulutuksen kunnianpalautusta tällä vaalikaudella.

Pitääkö 60 miljoonan euron tasokorotus saada täysimääräisenä jo ensi vuoden talousarvioon vai voidaanko se jaksottaa koko hallituskaudelle?

Ohisalon mukaan vihreät lähtee siitä, että lisäys olisi joka vuodelle 60 miljoonaa, kuten hallitusohjelmaneuvotteluissa on sovittu.

– Koulutuksella on työllisyysvaikutuksia, jotka eivät näy heti. Koulutukseen pitäisi saada mahdollisimman pian lisäpanostusta, jotta meillä olisi osaavaa työvoimaa myös 2030-luvulla, jolloin kestävyysvaje on pahimmillaan, Ohisalo korostaa.

Suomen luonnon köyhtyminen pysäytettävä

Suomalaisen luonnon hätätila nousi puheenaiheeksi vihreiden eduskuntaryhmän kokouksessa.

Ryhmäjohtaja Emma Karin mukaan Suomi ei ole edes yrittänyt pitää kiinni tavoitteestaan lopettaa luonnon monimuotoisuuden väheneminen ensi vuoteen mennessä.

– Suomen luonto köyhtyy hälyttävää tahtia. Jo joka yhdeksäs eliölajimme on uhanalainen. Nyt tarvitaan määrätietoisia ja nopeita toimia suunnan kääntämiseksi, Kari sanoo.

Vihreät haluaa, että hallitus panostaa luonnonsuojeluun tosissaan edellisen hallituksen leikkausten jälkeen, jotta tavoite saavutetaan vuonna 2030.

Kari sanoo vihreiden pitävän tiukasti kiinni hallitusohjelman 100 miljoona euron lisärahoituksesta luonnonsuojeluun. Lisärahaa tarvitaan muun muassa metsien- ja soidensuojeluun, soiden ennallistamisen ja vaelluskalakantojen elvyttämiseen.