Afrikassa on enemmän maastopaloja kuin Amazoniassa – Paloja ei voi suoraan verrata toisiinsa

Molemmilla mantereilla ongelmien taustalla on maatalous ja ihmisen toiminta.

maastopalot
Maastopalo Etelä-Afrikassa
Afrikan palot eivät toistaiseksi yllä sademetsiin saakka. Mies sammutustöissä Etelä-Afrikassa vuonna 2005.Jon Hrusa / EPA

Amazonin sademetsässä riehuvat maastopalot ovat viime päivinä keränneet valtavasti huomiota. Etelä-Amerikan katastrofia käsiteltiin jopa viime viikonloppuisessa johtavien teollisuusmaiden G7-kokouksessa.

Vähemmällä huomiolle on jäänyt, että myös Afrikassa palaa. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron huolestui Afrikan metsäpaloista vasta G7-kokouksen jälkimainingeissa. Hän kertoi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun)harkitsevansa samanlaisia toimia Afrikan kuin Amazonian suhteen.

Avaruusjärjestö Nasan kartoilta katsottuna Afrikan tilanne näyttää hälyttävältä. Afrikka näyttää olevan pahemmin tulessa kuin Etelä-Amerikka.

Karttagrafiikka tulipaloista Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.
Ilkka Kemppinen / Yle

Mutta voiko Amazonian ja Afrikan maastopaloja verrata toisiinsa?

Helsingin yliopiston professorin Markku Kannisenmukaan voi ja ei voi. Molemmissa paloissa on taustalla maatalous ja ihmisen toiminta. Silti Amazonian paloja ei voi täysin rinnastaa Afrikan paloihin, trooppisen metsänhoidon professori alleviivaa.

Amazonian paloissa on kyse metsäkadosta, jossa uutta maatalousmaata raivataan hävittämällä metsä ja polttamalla siitä jäävät jätteet. Tämä toimintapa on syynä nyt Etelä-Amerikassa riehuviin metsäpaloihin.

Afrikassa ei ainakaan toistaiseksi raivata sademetsiä maatalouden tieltä, eikä metsäkato Afrikassa ole Kannisen mukaan yhtä suurta kuin Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian trooppisissa metsissä.

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa metsäpalot selittyvät perinteisellä maankäytöllä. Viljely- ja laidunmaiden kuiva heinikko ja muu matala kasvillisuus poltetaan vuosittain ennen sadekauden alkamista. Silloin ravinteet siirtyvät jälleen maaperään ja esimerkiksi karja pääsee pian laiduntamaan uuden heinän pariin.

Kaskeamis- ja kulottamisperinne on jatkunut Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa jo vuosisatoja. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan kulottamisen jokavuotisuus voi olla yksi syy siihen, mikseivät Afrikan palot ole saaneet kansainvälisesti niin paljon huomiota.

Palava sademetsä synnyttää enemmän päästöjä kuin kuiva metsä

Sademetsän sijasta Afrikassa palaa useimmiten niin kutsuttu kuiva metsä, jossa puut ja matalat pensaikot ovat harvassa.

Maanviljelijät polttavat riisin sadonkorjuuroskia
Maanviljelijät polttavat riisin sadonkorjuuroskia Egyptissä. Peltoihin jääneiden korsien ja roskien polttaminen ennen sateita on vuosisatainen perinne.Khaled Elfiqi / EPA

Harvakasvuinen metsä ei sido yhtä paljon hiilidioksidia kuin Amazonin sademetsä, joka lisäksi tuottaa merkittävän määrän maapallon hapesta. Myös Afrikan paloista syntyy päästöjä, mutta vähemmän kuin Amazoniasta.

– Kuivasta metsästä ilmaan päässeet kasvihuonepäästöt ovat paljon pienempiä per hehtaari kuin sademetsässä, jossa on hirveästi puustoa, Kanninen muistuttaa.

Professorin mukaan metsän eliöstö on Afrikassa tottuneempi paloihin ja niiden vaikutuksiin kuin Amazoniassa. Sademetsässä esimerkiksi puiden kuori on ohuempaa ja puu vahingoittuu helpommin kuin paksukuorinen kuivan metsän puu.

– Todennäköisesti Afrikan palot eivät vahingoita niin paljon luonnon monimuotoisuutta kuin Brasilian palot, Kanninen arvioi.

Afrikan palot eivät toistaiseksi yllä sademetsiin asti

Nasan satelliittikuvista näkee, etteivät Afrikan palot ainakaan vielä roihua trooppisissa metsissä asti. Joskus tulevaisuudessa tilanne voi olla toisin.

– Palot eivät ainakaan toistaiseksi uhkaa sademetsiä siinä mielessä kuin Brasiliassa, mutta se voi olla ajan kysymys. Afrikassa sademetsiin ei ole tieyhteyksiä. Sitten kun niitä aletaan rakentaa, metsiin päästään käsiksi ja niitä aletaan myös tuhoamaan, Kanninen ennustaa.

Karttagrafiikka tulipaloista Etelä-Afrikassa.
Ilkka Kemppinen / Yle

Kasvuston polttaminen tekee maaperästä ravinteikkaan. Ongelmatonta kaskeaminen ei kuitenkaan ole.

Viljelysmaata tarvitaan tulevaisuudessa enemmän, sillä väestö Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kasvaa hurjaa vauhtia. Maita poltetaan viljely- ja laidunkäyttöön todennäköisesti jatkossakin, sillä se on halpa keino harjoittaa maataloutta.

Kuivassa maastossa maatalouden tarpeisiin sytytetyt palot karkaavat helposti hallinnasta. Laajat savualueet ovat iso ongelma, sillä niistä syntyy valtavasti saasteita ilmakehään.

– Polttamisen uskotaan tuovan parempia laidunmaita, mutta sillä tehdään enemmän vahinkoa. Samalla poltetaan karike ja hieno puu. Maanpinta paljastuu ja altistuu tuuli- ja vesieroosiolle, geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopistosta muistuttaa.

Pellikka toimii johtajana Taitan tutkimusasemalla Keniassa. Viimeksi hän näki kilometrien mittaisen, luonnossa etenevän palorintaman lentäessään Sudanin yllä kohti Keniaa. Pellikka kertoo, että osa paloista sytytetään myös taikauskosta.

– Ihmiset sytyttävät kuivan kauden päätteeksi paikkoja tuleen, koska savun ajatellaan tuovan sateita, Pellikka sanoo.

Lisää aiheesta:

CNN: Yes, more fires are burning in sub-Saharan Africa than in Brazil. But context is important (siirryt toiseen palveluun)

BBC: Amazon fires: Angola and DR Congo 'have more blazes' (siirryt toiseen palveluun)

Amazonin hiilivarasto ei palaudu palojen jälkeen entiselleen – tässä viisi syytä, miksi sademetsän tuhot uhkaavat koko maailmaa