Oulussa esiteltiin vielä viime viikolla shamaanin pääkalloa ja luurangon jäänteitä – onko tämä nykypäivänä sopimatonta?

Näyttely on ollut paikallaan yli 30 vuotta. Siinä ajassa suhtautuminen alkuperäiskansojen kulttuureihin on muuttunut.

saamelaiset
Oulun maakunmuseon entisessä Lappi-aiheisessa näyttelyssä esillä ollut shamaanin pääkallo pakattuna säilytyslaatikoihin 28.8.2019
Erityisesti esillä ollut kuusamolaisen shamaanin pääkallo on herättänyt ihmetystä.Risto Degerman / Yle

Oulussa on purettu Lappi-aiheinen näyttely, jota ainakin osa asiantuntijoista pitää nykyaikaan sopimattomana.

Erityisesti hautamallissa esillä olleen shamaanin luurangon jäännökset sekä pääkallo ovat herättäneet närkästystä.

– Kyllähän näyttely oli yleisilmeeltään jo vanhentunut ja se piti uudistaa, sanoo maakuntamuseotutkija Riina Kohonen.

Myös museolehtori Arja Keskitalo on Kalevassa (siirryt toiseen palveluun) sanonut, että näyttely ei esittele saamelaisuutta tarpeeksi monipuolisesti.

Riina Kohonen kertoo, että shamaanihaudan esillä pito on aiheuttanut keskustelua niin talon sisällä kuin asiakkaidenkin kanssa. Asia on noussut esiin myös koululaisryhmien käydessä paikalla.

– Asiaan liittyy tietysti myös moraalisia asioita. Tärkeää on kuitenkin myös se, miten jäänteet on esitelty. Tässä tapauksessa kyse on ollut minusta hyvin vainajaa kunnioittavasta tavasta esitellä hänen elämäänsä ja merkitystään yhteisössä, Kohonen sanoo.

Jäänteet olivat esillä lasivitriinissä siinä asennossa, mistä vainaja löydettiin, eli makuullaan.

Vastaavaa alkuperäiskansoille pyhien jäännösten esittelyyn liittyvää keskustelua on maailmalla käyty myös esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä intiaanien haudoilta kaivettuja vainajien jäännöksiä on pidetty näytillä.

Tutkija: Ouluun tarvitaan uusi saamelaisnäyttely

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin tutkija Eeva-Kristiina Harlin pitää puretun näyttelyn näkökulmaa haastavana. Saamelaiset eivät välttämättä tunnista siitä itseään.

Näyttely on ollut paikallaan vuodesta 1985, ja se on ollut museon vanhin uudistamaton näyttelyosasto.

Jäänteet olivat esillä lasivitriinissä.
Jäänteet olivat esillä lasivitriinissä. Näyttely purettiin viime viikon alussa ja se siirrettiin Oulun maakuntamuseon säilytystiloihin.Paulus Markkula / Yle

Lappi-salin näyttely on Harlinin mukaan aikansa saavutus, mutta viime aikoina se on koettu pysähtyneeksi ja sen näkökulma ulkopuoliseksi. Hän laatii parhaillaan väitöstutkimusta arkeologisten ja etnografisten esinekokoelmien palautuspolitiikasta Pohjoismaissa Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.

Harlin kuitenkin ajattelee, että Lappi-salin vanhan saamelaisnäyttelyn purkaminen Pohjois-Pohjanmaan museosta luo valitettavan tyhjiön saamelaiskulttuurin esittelyyn Suomessa.

Tutkijan mukaan on selvää, että saamelaiset toivovat alkuperäiskansan kulttuurin esittelemistä kaikille. Puretun näyttelyn esineistö tulisi Harlinin mielestä siirtää Inarin museo- ja luontokeskus Siidaan. Siidan kokoelmatiloja peruskorjataan ja laajennetaan lähitulevaisuudessa.

– Saamelaiset voisivat kuratoida Ouluun uuden näyttelyn museokeskus Siidan johdolla. Siten näyttely ilmentäisi saamelaiskulttuuria sisältä päin, Harlin toivoo.

Näyttely siirrettiin varastoon

Näyttelyn aineisto on nyt siirretty Oulun maakuntamuseon säilytystiloihin.

– Suunnitelmia sen asettamisesta uudelleen esille ei Oulussa ole, mutta tietenkin esineistöä voidaan laittaa myöhemmin esille, jos siihen ilmenee tarvetta. Myös esinelainoja voidaan tehdä vaikkapa toisiin museoihin tai näyttelyihin, kertoo maakuntamuseotutkija Riina Kohonen.

Oulun maakuntamuseon vanha Lappi-aiheinen näyttelysali liittyy vanhaan perinteeseen, jossa yleisölle haluttiin antaa mahdollisimman laaja kuva Pohjois-Pohjanmaan ja koko pohjoisen Suomen historiasta ja kulttuurista. Esimerkiksi Kuusamossa on vanhastaan ollut vankkaa saamelaisasutusta, vaikka nykyinen saamelaisalue Suomessa sijoittuukin vain pohjoisimpaan Lappiin.

Oulun maakuntamuseon Lappi-sali koostuu pääosin museon entisen johtajan ja Lapin-matkaajan Samuli Paulaharjun keräämistä esineistä. Suurin osa kokoelmasta on tuhoutunut kahdessa tulipalossa.

Kokoelman sijoittaminen Ouluun oli aikanaan luonnollista paitsi Samuli Paulaharjun oululaisuuden takia myös siksi, että Oulun maakuntamuseo huolehti aikanaan koko Pohjois-Suomen aluemuseon tehtävistä.

– Nykyisin tehtävä on siirtynyt esimerkiksi Lapin maakuntamuseolle Rovaniemelle sekä Inarissa toimivalle saamelaismuseolle Siidalle, Riina Kohonen kertoo.

Alkuperäiskansojen omanarvontunto nousussa

Harlinin mukaan saamelaisten kiinnostus omaan kulttuuriperintöönsä on vahvassa kasvussa. Hän katsoo ilmiötä omien perhesuhteidensa ansiosta sisältä päin.

Tuoreena esimerkkinä alkuperäiskansojen vaikutusvallan kasvusta Skandinaviassa museot ovat ryhtyneet palauttamaan haudoista kaivettuja luita, kalloja ja esineitä takaisin saamelaisten omaan hallintaan.

Harlin muistuttaa, että Ruotsissa Historiska Museet on vastikään palauttanut saamelaisten jäämistöt Lyckseleen ja Suomessa Helsingin yliopisto Inarin Siidaan. Suomessa jäämistöistä päättää Siida yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa.

Suomessa sotavuodet ja evakkotaival tuhosivat paljon saamelaisten esineistöä, joihin kiinnittyy merkittävä osa sukupolvelta toiselle siirtynyttä duodji-perintöä. Harlinista juuri tämä selittää saamelaisten kasvavaa halua pelastaa, suojella ja tulkita vanhaa esineistöä.

– Kun suomalaisten historia on paljolti kirjoitettua, saamelaisten historia piirtyy esineisiin. Esivanhempien esineet kertovat jälkipolville kansansa historiaa, Harlin sanoo.

Juttua on korjattu 28.8 kello 20.57: Museolehtori Arja Keskitalon nimi ja titteli olivat jutussa väärin.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Lue seuraavaksi:

Tämä nukke palaa Saamenmaalle – Kansallismuseo siirtää saamelaiskokoelmansa sinne minne se kuuluu

Saamelaismuseo Siidalle merkittävä kokoelmalahjoitus