Joko maailmalta saa rahalla designvauvan? Kohuttu kiinalainen geenitohtori suunnitteli bisnestä, eikä suinkaan ainoana

Suomalainen asiantuntija kehottaa malttiin uuden tekniikan soveltamisessa. Hän pitää tilannetta maailmalla suorastaan kaoottisena.

geenitekniikka
He Jianku
Kiinalaistutkija He Jiankui, joka muokkasi ensimmäisenä ihmisalkion geenejä. Alex Hofford / EPA

Kiinassa epäsuosioon joutunut geenitohtori He Jiankui suunnitteli vielä viime vuonna käynnistävänsä liiketoiminnan, joka tarjoaisi vauvojen geenimuokkauspalveluja yksityispotilaille, kertoi Science-lehti kuun alussa. (siirryt toiseen palveluun)

Viime marraskuussa He paljasti muokanneensa kaksostyttöjen geenejä keinohedelmöityksen yhteydessä siten, että he eivät voi saada hi-virusta. Hän käytti geenien muokkauksessa Crispr-nimistä tekniikkaa. Myös Yle uutisoi asiasta tuoreeltaan.

Hen paljastus otettiin ällistyksellä vastaan maailmalla, ja myös Kiinassa, missä hän joutui kohun takia ainakin osittaiseen kotiarestiin. Myöhemmin hänet erotettiin Shanghain yliopistosta. Keväällä Kiinan kerrottiin olevan kiristämässä geenien ja alkioiden tutkimusta koskevaa lainsäädäntöään.

Vaikka geenimuuntelua ei yksiselitteisesti tuomittukaan maailmalla, aiheutti Science-lehden tuore tieto uuden keskustelun. Oliko He käynnistämässä bisnestä, josta ainakin maailman eliitit ja raharikkaat pääsisivät osallisiksi?

Maailmanlaajuinen kohu keskeytti suunnitelmat

Sciencen mukaan He oli jo ehtinyt käydä toiminnan aloittamisesta neuvotteluja neuvonantajiensa ja mahdollisten kumppaniensa kanssa.

Klinikka olisi sijoitettu mahdollisesti Kiinaan tai Thaimaahan ja vauvojen geenejä olisi muokattu niin, etteivät he olisi voineet saada hiv:tä, sydäninfarktia tai muitakaan vakavia sairauksia.

Hen viime marraskuussa saama täystyrmäys jäädytti kuitenkin suunnitelmat – ainakin tällä erää.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO totesi vielä viime kuussa, että design-vauvojen tuottaminen on näinä aikoina vastuutonta ja ettei minkään maan pitäisi jatkaa toimintaa geenimuokkauksen saralla ennen kuin kaikkia sen seurauksia on mietitty tarkkaan.

Keskustelu on saanut toisenlaisiakin sävyjä. Osa asiantuntijoista pitää hoitomuodon yleistymistä väistämättömänä ja keinona, jolla geneettisiä sairauksia voidaan eliminoida.

Geenimanipulaation mikroskooppikuva
Hedelmöittyneen munasolun muokkaamista crispr-tekniikalla. Brain light / Alamy Stock Photo / AOP

Geenimuokkaukseen perehtynyt perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara puolestaan muistutti Ylen haastattelussa, että koeputkihedelmöitystäkin pidettiin tullessaan kamalana asiana. Wartiovaara ei ole hirmuisen peloissaan kehityksestä.

Kehitys tuskin jää tähän

He Jiankui ei ole ainoa, joka on kiinnostunut ihmisalkioiden perimän muokkaamisesta.

Esimerkiksi venäläinen molekyylibiologi Denis Rebrikov haluaisi vielä tänä vuonna siirtää ensimmäiset geenimuokatut alkiot kokeisiin valittavien äitien kohtuihin.

Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan Rebrikov on aikeissa vaimentaa alkioilta samat CCR5-geenit kuin He Jiankui Kiinassa. Rebrikov värväisi kokeeseensa hiv-positiivisia naisia, joihin tavanomaiset hiv-lääkitykset eivät enää pure.

Myös erään dubailaisen hedelmällisyysklinikan on sanottu kysyneen Hen apua alkioiden muokkaamiseen.

Entä onko hankkeita muuallakin?

– On parempi ajatella, että niitä on enemmän kuin uskotaan, vastaa bioetiikkaan perehtynyt tutkija Heikki Saxén.

Tarkkaa tietoa ei kai liene kellään, mutta Saxénin mukaan voi uskoa, että muokkauksesta kiinnostuneita laitoksia tulee lisää.

Tutkija: Crispr ei vielä valmis

Saxénin mukaan Crispr ei ole vielä luotettava tekniikka, joten on tervettä olla sen suhteen varovainen. Myös yhteiskunnallinen keskustelu geenimuuntelusta on käymättä, hän sanoo.

Hän ei kuitenkaan ole huolissaan Suomen tilanteesta. Saxénin mielestä tutkimusetiikka ja eettiset toimikunnat pitävät Suomessa huolen siitä, ettei ihmiskokeita tehdä tällä uudella tekniikalla.

He Jiankuin tapaus osoitti Saxénin mielestä, että tilanne on varsin epämääräinen, jopa kaoottinen.

– Monet tutkijat Kiinassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa tiesivät oikein hyvin, mitä He on tekemässä, mutta kun asiasta seurasi kova kohu, he kiistivät tienneensä yhtään mitään.

Tilanteen sotkuisuuteen vaikuttaa sekin, että Crisprissä on kyse merkittävästä lääketieteellisestä keksinnöstä, joka saatiin käyttöön vasta seitsemän vuotta sitten.

– Tutkijoille on hyvin houkuttelevaa, että he voivat olla edelläkävijöitä sen soveltamisessa. Kyse on vanhasta kunnon kunnianhimosta ja hyvä bisnes on vasta toissijaista, Saxén uskoo.

Lue myös:

Designlapsia vai ratkaisu nälänhätään? Perimän saksiminen Crispr-tekniikalla on geenimuuntelun seuraava askel, ja se on jo otettu

Muokkaisitko geenejäsi ulkonäkösi parantamiseksi? Se voi olla mahdollista, mutta onko se luvallista?