1. yle.fi
  2. Uutiset

"Amazonian paloja on valtavan laajalla alueella" – asiantuntijat vastasivat kysymyksiin kulotuksen seurauksista. Esiin nousi myös Euroopan rooli.

Amazoniaa tuntevat Turun yliopiston professori Hanna Tuomisto ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Matti Salo vastasivat yleisön kysymyksiin.

Ulkomaat
Matti Salo ja Hanna Tuomisto
Luonnonvarakeskuksen tutkija Matti Salo ja Turun yliopiston professori Hanna Tuomisto. Hanna Tuomisto, Matti Salo, Petteri Sopanen / Yle

Amazonian valtavalla alueella levinneet ja levitetyt metsäpalot ovat nousseet maailmanlaajuisen huomion ja huolen kohteeksi.

Mutta onko kyse vain kulotuksen laajenemisesta, vai uhkaako tilanne koko maapallon ekosysteemiä?

Palanutta metsää Altamirassa Paran alueella Brasiliassa.
Palanutta metsää Altamirassa Paran alueella Brasiliassa.Joao Laet / AFP

Entä mikä on eurooppalaisten mahdollisuus - ja moraalinen oikeus - puuttua asiaan?

Tässä Turun yliopiston asiantuntijat - joille Amazonas on henkilökohtaisestikin tuttu - vastaavat yleisön kysymyksiin. Mukana ovat Turun yliopiston Amazon-ryhmää johtava kasviekologian professori Hanna Tuomisto ja tutkimusryhmään pitkään kuulunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija, dosentti Matti Salo. Hän on erikoistunut luonnonvarojen hallintaan ja kokonaiskestävyyteen.

Hanna Tuomisto kirjoitti keväällä sademetsän paloista. Hänen bloginsa voit lukea tästä (siirryt toiseen palveluun).

Etelä-Amerikan tuntijan, suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälän varoituksen tilanteen vakavuudesta voit lukea tästä.

Brasilia ilmoitti kieltävänsä kaskeamisen kahdeksi kuukaudeksi. Ylen artikkeli listaa syitä tilanteen uhkaavuudesta. Artikkeli löytyy tästä.

Brasilian ohella kulotus on karannut käsistä muuallakin, kuten Boliviassa (siirryt toiseen palveluun). Metsä on tänä kesänä palanut myös Siperiassa ja esiin on noussut myös tilanne Afrikassa.

Kommenttikenttä on suljettu kello 1700. Kiitoksia kysymyksistä ja aktiivisesta keskustelusta!

Juttua on ryhmitelty ja väliotsikoita täsmennetty kello 1840.

Onko Amazonia liekeissä, vai onko kriisiä liioiteltu?

1. kysymys: – Onko ihmislihasvoimilla tehtyjen kaskeamisten vaikutusta liioiteltu, ja kartoilla luotu väärä kuva siitä että koko Amazonia palaa?

Hanna Tuomisto: – Esillä olleiden karttojen mittakaava on hyvin pieni, joten niihin merkityt yksittäiset paloalueet tosiaan näyttävät suhteessa oikeaa kokoaan suuremmilta. Kartoissa kuitenkin näkyy todellisia alueellisia eroja metsäpalojen jakaantumisessa Amazonian eri osien välillä.

– Eniten metsäpaloja on Amazonian reunoilla, missä ilmasto on luontaisesti kuivempi kuin sademetsäalueen ytimessä. Suurin osa metsäpaloista on ihmisten sytyttämiä, joten paloja on eniten siellä, missä myös ihmisiä on eniten. Amazonian maatalous on perinteisesti perustunut kaskiviljelyyn, ja metsien raivaaminen laidun- tai viljelykäyttöön tapahtuu edelleen pääasiassa polttamalla. Aikaisemmin kasket raivattiin lihasvoimalla, jolloin ne olivat melko pieniä. Nykyään metsä kaatuu paljolti koneiden avulla, mikä on osaltaan kasvattanut palavan alueen pinta-alaa.

"Paloja on valtavan paljon laajalla alueella"

Matti Salo: – Koko Amazonia ei missään nimessä ole liekeissä. Tämänhetkiset palot keskittyvät erittäin voimakkaasti eteläisen Amazonian alueelle ja oikeastaan tarkemmin sanottuna koko sademetsäalueen eteläpuolelle.

– Palojen laajuus ja intensiivisyys siellä kertovat tarinaa viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneesta valtavasti muutoksesta tuolla alueella. Aiemmin siellä vallinnut kuiva trooppinen metsä on saanut suurelta osin väistyä laitumien ja maatalousmaan tieltä, mikä on entisestään lisännyt palojen todennäköisyyttä ja tuhoisuutta.

– Paloja on valtavan paljon laajalla alueella, ja niiden yksittäisistä syttymissyistä on vaikea saada kokonaiskuvaa. Näyttää kuitenkin selvältä, että ainakaan näistä Brasilian paloista ei kannata syyllistää pienviljelijää, vaan kyse on paljolti suuremmista toimijoista, vähintäänkin välillisesti.

– Tällä hetkellä Amazonian sademetsien valtaosa, siis näiden paloalueiden pohjoispuolella ja sademetsäalueen länsiosissa (Brasiliassa, Boliviassa, Perussa, Ecuadorissa ja Kolumbiassa), on säästynyt mittavilta paloilta. Syyt tähän ovat moninaisia alkaen kosteammasta ilmastosta ja sen myötä vähemmän paloherkästä metsäkasvillisuudesta ja päätyen monien sademetsäalueiden vaikeaan saavutettavuuteen ja pieneen väestötiheyteen. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, ja metsiin kohdistuu suuria paineita joka puolella Amazoniaa.

– Syinä ovat muun muassa kaivos- ja öljynporaustoiminta, metsätalous, kokapensaan viljely, palmuöljyplantaasit ja monilla alueilla myös pienviljelijöiden metsänraivaus ruuantuotantoon. Mitä enemmän metsäpeite tuhoutuu ja metsän rakenne muuttuu, sitä paloherkemmäksi maisema muodostuu myös muualla Amazoniassa.

Palautuuko poltettu metsä entiselleen?

2. kysymys: – Jos poltettu sademetsä haluttaisiin palauttaa, niin kuinka kauan siihen menisi?

Hanna Tuomisto: – Sademetsäalueella syntyneelle aukiolle ilmestyy ensin nopeasti kasvavia pioneerilajeja, jotka voivat kasvaa isoiksikin puiksi parissakymmenessä vuodessa. Metsän rakenne on kuitenkin aluksi hyvin yksinkertainen, eivätkä varsinaiset vanhan metsän lajit tule siinä vielä toimeen.

– Vanhan metsän rakenne palautuu ehkä sadan vuoden aikana, mutta lajiston palautumiseen voi mennä useampi vuosisata. Tämä siis sillä edellytyksellä, että metsä saa uusiutua rauhassa, eikä se välillä pala uudestaan. Riittävän lähellä on myös oltava vanhaa metsää, josta kasvien siemenet ja eläimet voivat levittäytyä uudistuvalle alueelle.

3. kysymys: – Mikäli Amazonin sademetsä muuttuu savanniksi, niin millaisia arvioita on sen hiilensidontakyvystä?

Hanna Tuomisto: – Savannikasvillisuuden biomassa on huomattavasti pienempi kuin sademetsäkasvillisuuden. Savannilla kasvit myös kasvavat hitaammin kuin sademetsässä.

– Niinpä savanni sitoo hiiltä hitaammin kuin metsä, eikä savanniin kerryttämä hiilivarasto ole yhtä iso kuin metsän.

Hyötyvätkö länsiyritykset tilanteesta?

4. kysymys: – Ovatko länsimaiset yritykset rahoittamassa ja hyötymässä näistä paloista?

Matti Salo: – Eurooppalaisten ja Pohjois-Amerikkalaisten rahoittajien merkitys ainakin Brasilian agribisnekselle on ilmeisen suuri. Karjankasvatukseen ja soijanviljelyyn liittyvä metsänraivaus sekä näiden tuotannonalojen tarvitsema teollinen infrastruktuuri vaativat tapahtuakseen ja toimiakseen merkittäviä sijoituksia. Soijaa viljellään pääasiassa Amazonian sademetsien eteläpuolisella Cerradon alueella, missä valtaosa paloista juuri nyt tapahtuu.

– Soija puolestaan pakottaa karjatalouttaa kohti pohjoista ja Amazonian sademetsää, missä tapahtuvasta metsänraivauksesta ylivoimainen valtaosa tapahtuu juuri laitumeksi. Sijoittajat hakevat näiltä toimialoilta voittoja, eli kyllä tästä hyötyviä yrityksiä ja ihmisiä on varmasti paljon Pohjois-Atlantin molemmin puolin.

– Lisäksi tietysti kuluttajat osallistuvat tähän ostopäätöksillään. Agribisnessektori on saavuttanut Brasiliassa viime vuosina erittäin merkittävän aseman kansantalouden veturina, eli toki sen toimintaan puuttumisen mahdollisuudet ja keinot ovat merkittävä ja vaikeakin kysymys.

Onko sammutushankkeista apua?

5. kysymys: – Onko G7:n lupaamalla sammutuslentokoneella ja 20 miljoonalla eurolla todellista merkitystä tai onko 44 000 asiaan kouluttamattomalla sotilaalla mahdollista sammuttaa merkittäviä määriä paloja?

Matti Salo: – Tämä apu lienee toteutuessaan monessa mielessä pikemminkin symbolista. Palojen sammuttaminen voi olla paikallisesti mahdollista ja tärkeää, mutta pitemmällä aikavälillä huomio on kiinnitettävä edelleen juuri metsätuhojen syihin. Viimeisten vuosikymmenien historia osoittaa, että metsänraivauksen tahtia voidaan merkittävästi hidastaa, mikäli syihin tartutaan.

– Maankäytön suunnittelu sekä suunnitelmien toimeenpano perustuvat vahvoille instituutioille, joten erilaisten toimijoiden suurista ja voimakkaista lähtien tulisi sitoutua pelisääntöihin riittävästi. Tässä työssä ei ole pikavoittojen mahdollisuutta – ja kuten nykytilanne esimerkiksi Brasiliassa osoittaa, voivat pitkäaikasen kehityksen saavutukset joutua uhan alle hyvinkin nopeasti.

– Lohdullista on kuitenkin se, että mahdollisuudet myönteiseen kehitykseen ovat todistettavasti olemassa. Esimerkiksi Brasilian presidentin Bolsonaron tänään allekirjoittama päätös 60 päivää kestävästä ”tulentekokiellosta” lienee jonkinlainen näyttö painostuksen voimasta. Nähtäväksi jää, miten kielto vaikuttaa käytännössä.

Miksi Siperian tai Afrikan palot eivät kohauta?

6. kysymys: – Miksi Amazonasin sademetsien tuho on noussut näin voimakkaasti esille, vaikka Siperiassa oli laajoja metsäpaloja ja El Pais-lehden mukaan Afrikassa palaa metsää paraikaa enemmän kuin Amazonissa?

Matti Salo: – Tämä on hyvä kysymys. Jokainen näistä tilanteista syineen ansaitsee tulla ihmisten tietoon ja kansainvälisen yhteisön huolenaiheeksi.

( Lisään median näkökulmasta, että sekä Siperian että Afrikan metsäpaloista on Ylen sivuilla uutisoitu - laitoin linkit yllä olevaan juttuun, ja sitä kautta voi asiaan perehtyä. On silti totta että Amazonin alueeseen on kohdistunut enemmän julkisuutta kuin noihin muihin. - Terv. Jyrki Saarikoski )

Vieläkö vanha kouluoppi pätee?

7. kysymys: – 1950-luvun lopulla kouluissa puhuttiin sademetsien tärkeydestä maailman keuhkoina ja hapentuottajina. Pitääkö tämä yhä paikkansa?

Hanna Tuomisto: – Vain osittain. Sademetsät toki tuottavat kasvaessaan happea, mutta sitä on ilmakehässä muutenkin niin paljon, että metsien merkitys hapen tuottajina on melko vähäinen. Keuhkojen toinen tehtävä on hiilidioksidin poistaminen, ja siinä metsien merkitys on oleellinen. Puiden kasvaessa ne sitovat itseensä suuria määriä hiilidioksidia, joka varastoituu kasvillisuuteen ja maaperään eli poistuu ilmakehästä.

Miten tuho tuntuu käytännössä?

8. kysymys: – Jos sademetsät ovat maailman keuhkot ja maapallolla on vain yksi ilmakehä, niin eikö ole aika selvää että massiiviset tuhot sademetsissä meihinkin vaikuttavat. Mutta mikä on mittakaava ja millaisia käytännön seurauksia - happivajetta vai hengenahdistusta - voi olla?

Hanna Tuomisto: – Ilmakehän happipitoisuuden kannalta metsillä ei juuri ole merkitystä, mutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kannalta on. Metsäpaloissa myös vapautuu ilmaan suuria määriä terveydelle haitallisia aineita, kuten häkää ja muita savukaasuja sekä nokea.

– Alle kaksi viikkoa sitten Amazonian metsäpalojen savupilvi levisi São Paulon ylle ja pimensi taivaan, vaikka etäisyyttä oli tuhansia kilometrejä. Indonesiassa on pahimpien metsäpalojen aikaan jouduttu sulkemaan lentokenttiä ja kehottamaan ihmisiä pysymään sisätiloissa savun takia.

"Sademetsien romahdus vaikuttaisi laajasti"

Matti Salo: – Sademetsien massiivinen tuhoutuminen on joidenkin mielestä jo tosiasia. Jos kuitenkin ajatellaan nykyistä vielä olennaisesti laajempaa metsien muuttumista maatalousmaaksi, savanniksi tai muuksi nykyisestä selvästi eroavaksi ympäristöksi, olisivat vaikutukset dramaattisia paitsi Etelä-Amerikan mantereella myös laajemmin.

– Amazonian sademetsien merkitys Etelä-Amerikan vesitaloudessa ja ilmaston säätelyssä on valtava. Sademetsien muodostaman ”vesipumpun” ehtyminen tai vakava häiriytyminen muuttaisi todennäköisesti ainakin mantereen maataloudelle tarjoamia olosuhteita epäedullisempaan suuntaan laajasti Amazonian ulkopuolellakin.

– Ilmakehään vapautuvan hiilen määrä olisi tietysti myös suuri, mikä vaikeuttaisi ilmastonmuutoksen vastaisia toimia muualla. On tärkeää, ettei kehitys kulje tähän suuntaan.

Arvostavatko paikalliset sademetsää?

9. kysymys: – Arvostavatko brasilialaiset - muutkin kuin alkuperäisheimot - sademetsää luonnonympäristönä?

Matti Salo: – Brasilia on minulle Amazonian valtioista etäisin, mutta esimerkiksi Perun esimerkki kuvannee aika hyvin Brasiliankin tilannetta.

– Suurin osa perulaisista asuu muualla kuin Amazoniassa, ja vaikka alue ja sen merkitys ovat yhä paremmin tunnettuja, ei ihmisten enemmistöllä ole kovin selkeää henkilökohtaista suhdetta sademetsään. Toisaalta sademetsäalue kattaa yli puolet Perun pinta-alasta, ja sitä on totuttu pitämään raaka-aineaittana, jonka kehitykselle ei ole annettu juuri muutoin painoarvoa.

– Suurin osa Amazoniankin asukkaista elää nykyään kaupungeissa, ja kokonaisuutena myös alkuperäiskansat muodostavat koko Amazonian väestöstä vähemmistön. Pitkällä aikavälillä Amazonian valtioiden politiikka on kyllä alkanut ottaa Amazonian ympäristökysymyksiä huomioon yhä paremmin. Yksi keskeinen havainto on, että metsä ja maatalousvaltainen maisema näyttäytyvät Amazoniassa hyvin erilaisina toisiinsa verrattuina.

"Raivausta pidetään luontevana"

Matti Salo: – Usein ne jotka tekevät päätöksiä maankäytöstä ja metsän raivaamisesta kokevat metsän esteeksi kehitykselle, kun taas maatalousmaisema on synonyymi kehitykselle. Tämä on syvälle juurtunut jakolinja, jonka uskoisin kuvaavan myös Brasilian tilannetta hyvin.

– Kun politiikan muutokset esimerkiksi metsien suojelua korostaneen ajanjakson jälkeen mahdollistavat jälleen laajamittaisen raivauksen, katsotaan se aivan luontevaksi kehitykseksi.

Milloin kulotus kääntyi nousuun?

10. kysymys: – Onko tänä vuonna palaneen metsän määrä ( globaalisti satelliittitietojen perusteella ) lisääntynyt merkittävästi entiseen verrattuna? Eikö Amazonian alueella ole ollut valtavia paloja myös aiemmin?

Matti Salo: – En tunne tarkkoja lukuja, ja tämän vuoden tiedot eivät vielä ole täydellisiä. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että siinä missä metsätuhojen määrä oli jo 2000-luvulla laskenut suhteellisen tasaisesti, tuoreimmat luvut vaikuttavat paluulta aiempiin nopean metsänraivauksen vuosiin.

Hanna Tuomisto: – Amazonian alueella on tosiaan ollut metsänraivausta ennenkin, ja vuositasolla Amazonian metsiä raivattiin eniten 2000-luvun alkuvuosina. Sen jälkeen Brasiliassa on kuitenkin harjoitettu aktiivista metsäpolitiikkaa, jonka päämääränä on ollut saada metsänhävitys kuriin. Tässä myös onnistuttiin, sillä vuonna 2012 metsää hävisi vain kuudesosa siitä mitä vuonna 2004.

– Nyt trendi on kuitenkin kääntynyt, ja tänä vuonna metsäpaloja on ollut selvästi enemmän kuin viime vuonna. Metsäpalot ovat tänä vuonna lisääntyneet paitsi Brasiliassa myös monissa muissa Amazonian maissa.

Onko tehotaloudelle vaihtoehtoa?

11. kysymys: – Onko Amazonin alueella mahdollista harjoittaa yhtä tuottavaa mutta vähemmän ympäristöä tuhoavaa elinkeinoa?

Hanna Tuomisto: – Joillain alueilla on menestyksellisesti harjoitettu kauppaa luonnontilaisesta sademetsästä kerätyllä kumilla, brasilianpähkinöillä ja palmunhedelmillä. Näistä tuotteista tulonsa saavat perheet tai heidän edustajansa ovat usein aktiivisia metsien suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Toimintaa ei kuitenkaan ole helppo koneellistaa ja laajentaa teolliseen mittakaavaan yhtä helposti kuin karjan tai soijan kasvatusta.

Mikä on presidentti Bolsonaron rooli?

12. kysymys: – Presidentti Jair Bolsonaro lupasi, että Amazonian alueen hyödyntäminen tulee olemaan helpompaa hänen aikanaan. Kuinka paljon hän on nyt ehtinyt vaikuttaa Amazonian hävittämiseen?

Hanna Tuomisto: – Tarkkaa arviota on vaikea tehdä, mutta kyllä virallisella politiikalla on vaikutusta. Kun laittomasta metsänhävityksestä sai mojovat sakot, se ei ollut taloudellisesti kannattavaa. Bolsonaron aikana sakkoja on annettu selvästi vähemmän kuin ennen, ja lisäksi hän on suorastaan yllyttänyt maanviljelijöitä metsänpolttoon.

13. kysymys: – Olen kuullut että sademetsissä asuvat heimot olisivat voittaneet oikeudenkäynnin jonka päätöksellä heidän asuinalueensa turvataan ja heti pian sen jälkeen massiiviset palot olisi sytytetty. Onko tässä yhteyttä?

Hanna Tuomisto: – En tunne tapausta, mutta on melko yleistä että suojelluille alueille tunkeudutaan ja niitä poltetaan siinä toivossa, että maa saataisiin otettua laittomasti käyttöön.

Eikö kaskenpoltto olekaan hyväksi?

14. kysymys: – Nuuksion ylänkö on palanut joskus yli sata vuotta sitten ja tutkijat ovat todenneet sen olleen hyvästä luonnolle.. Onko sademetsissä eri tilanne?

Matti Salo: – Kaikki riippuu mittakaavasta. Suomessakin kaskitalous nähtiin aikanaan myös ongelmana – metsätaloudelle.

– Amazonian sademetsät uudistuvat monilla eri tavoilla siinä missä kaikki metsät. Kasvillisuuden ajoittaiset häiriötilat metsäpalojen tai esimerkiksi tulvatasangolla liikkuvien joenuomien sivuttaisen siirtymisen seurauksena ovat osa Amazonian metsien uudistumisdynamiikkaa laajoilla alueilla.

– Nämä tekijät vaikuttavat todennäköisesti myös metsän monimuotoisuutta lisäävästi – mikäli niiden laajuus ei ole liian suuri ja toistumisväli ei ole liian tiheä.

"Palot estävät metsien uudistumisen"

Matti Salo: – Amazoniassa ongelmana on nykyään usein juuri se, että metsän raivaaminen kohdistuu - luontaisiin prosesseihin verrattuna - paljon laajempiin alueisiin. Esimerkiksi palot tai muut häiriötekijät seuraavat toisiaan niin tiheästi, ettei metsä ehdi uudistua ja saavuttaa korkeaa biomassaa ja monimuotoisuutta.

15. kysymys: – Onko syytä tarkastella lähemmin myös muiden kuin Brasilian roolia palojen syttymisessä?

Hanna Tuomisto: – Amazonian sademetsäalueesta noin 60 prosenttia on Brasiliassa, seuraavaksi eniten on Perussa ja Kolumbiassa (yli 10 prosenttia kummassakin). Boliviassa varsinaista sademetsää on vain vähän maan pohjoisosissa, suurin osa Boliviasta kuuluu kuivien metsien ja savannien ilmastovyöhykkeisiin. Näilläkin alueilla on esiintynyt tänä vuonna laajoja maastopaloja.

"Elinympäristöt uhattuina Euroopassakin"

16. kysymys: – Pitäisikö myös Euroopassa palauttaa viljelyn ja kaupunkien tieltä raivattuja metsiä takaisin?

Hanna Tuomisto: – Kyllä. Metsät toimivat hiilinieluina ja hiilivarastoina myös Euroopassa, ja myös Euroopan metsien biodiversiteetti on uhattuna niille sopivien elinympäristöjen vähenemisen takia.

– Monissa Euroopan maissa metsien pinta-ala onkin viime aikoina kasvanut.

Onko Euroopalla oikeutta puuttua?

17. kysymys: –Voivatko omat metsänsä hakanneet Euroopan maat - jotka aiheuttavat osaltaan sademetsien tuhoamista - tuomita Brasiliaa moraalisesti mistään?

Hanna Tuomisto: – Euroopan mailla on todellakin varsin raskas ympäristötaakka omilla hartioillaan, joten moraalinen tuomitseminen ei ole tällaisissa kysymyksissä kovin hedelmällinen lähtökohta.

– Eurooppalaiset ostavat tuotteita, joiden tuotannon tieltä raivataan sademetsää, joten meillä on moraalinen velvollisuus osallistua ympäristön kannalta parempien toimintatapojen kehittämiseen ja myös niiden kustannuksiin.

"Metsätuhot vaikuttavat kaikkien elämään"

Matti Salo: – Moraalinen tuomitseminen on toden totta vaikeaa. Sitä en ehkä ottaisi lähtökohdaksi. On silti selvää, että laajat metsätuhot Amazoniassa vaikuttavat pitemmällä aikavälillä paitsi alueen asukkaisiin myös kaikkien maapallon ihmisten elämään, tavalla tai toisella.

– Lähtökohtana pitäisi kai olla, että kun ratkotaan maailmanlaajuisia ongelmia, ja mahdolliset ratkaisut hyödyttävät kaikkia, kaikkien asionosaisten tulisi myös osallistua kustannuksiin kykyjensä mukaan. Nykytilanteessahan metsien raivauksesta syntyvät hyödyt ja haitat jakautuvat hyvin epätasaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Saman ei pitäisi koskea ratkaisujen etsimiseen käytettäviä voimavaroja.

Onko Suomen metsillä merkitystä?

18. kysymys: – Ilmastonmuutos tuntui edellyttävän välittömiä toimenpiteitä jo ennen näitä paloja. Voiko Brasilian metsien tuhon korvata vaikkapa istuttamalla puita Suomessa tai pidättymällä hakkuista?

Hanna Tuomisto: – Amazonian palot todellakin tekevät tilanteesta entistä kriittisemmän. Periaatteessa Amazonian metsistä ilmaan vapautuneen hiilidioksidin voisi sitoa metsittämällä muualla, jopa Suomessa. Meillä puu kuitenkin kasvaa paljon hitaammin kuin tropiikissa, joten hiilen sitomiseen meikäläisiin metsiin kuluisi pidempi aika kuin jos metsitys tapahtuisi Amazoniassa.

– Lisäksi Amazonian menetetyt metsäalueet ovat niin suuria, ettei Suomen pinta-ala riittäisi kompensoimaan niitä. Amazonian alueen biodiversiteettiä ei tietenkään pystyisi suojelemaan suomalaisissa metsissä mitenkään.

Matti Salo: – Brasiliassa tapahtuvien tuhojen korvaaminen yksi yhteen on Suomessa käytönnössä mahdotonta. Suomi ei silti voi eikä Suomen kannata olla vapaamatkustaja ilmastonmuutoksen huomioivan metsänhoidon ja metsien käytön kehittämisessä.

– On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa löydetään jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä keinot varmistaa mahdollisimman tehokas hiilen sitominen metsäkasvillisuuteen ja metsämaahan yhdessä luonnon monimuotoisuutta suojelevien toimien kanssa. Tässä on kyllä haastetta muun muassa teollisuudelle, tutkimukselle, neuvontaorganisaatioille ja metsänomistajille.

Lue seuraavaksi