Ilmastonmuutos tuo uusia riesoja pelloille ja kasvimaille – tutkija huolestui Ruotsiin levinneestä rikkakasvista: "Hyvin hankalasti torjuttava"

Myös kasvitaudit ovat monipuolistuneet ilmastonmuutoksen myötä.

rikkakasvit
Luonnonvarakeskuksen Marja Jalli ja Terho Hyvönen
– Suomesta puuttuu monia rikkakasveja, joita on Keski-Euroopassa, sanoo Luonnonvarakeskuksen Terho Hyvönen. Hyvönen ja Marja Jalli vierailivat elokuun lopussa Jokioisilla. Eeva Hannula / Yle

Eletään lämmintä elokuun loppua. Aurinko paahtaa tutkijat hikeen Luonnonvarakeskuksen pellolla Jokioisilla. Takana on pitkä kesä, ja kasvukausi alkoi suomalaisittain aikaisin.

Viljojen alta löytyy pientä ratamoa, ohdaketta ja jauhosavikkaa. Vielä Suomesta ei kuitenkaan löydy esimerkiksi yli metrin korkuiseksi kasvavaa rikkapuntarpäätä. Kasvi on yleinen esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Englannissa ja sen ilmaantuminen pelloille tai puutarhoihin tietää rankkaa ja tunnollista torjumistyötä.

On mahdollista, että rikkapuntarpää ilmestyy jossakin vaiheessa myös Suomeen ja pystyy meillä myös menestymään, povaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Terho Hyvönen. Hyvönen sanoo, että ilmastonmuutoksen mahdollisesti mukanaan tuomista rikkakasveista juuri tämän ilmaantuminen Suomeen olisi hänelle suurin huolenaihe.

– Suomesta puuttuu monia pahoja rikkakasveja, joita on Keski-Euroopassa. Syysviljapelloilta puuttuu rikkapuntarpää, joka on levinnyt jo Ruotsissa Etelä-Suomen korkeudelle asti. Laji on hyvin hankalasti torjuttava, ja siinä on paljon torjunta-aineresistenssiä, sanoo Terho Hyvönen.

Myös maissin viljelyn lisääntyminen saattaisi Hyvösen mukaan lisätä rikkakasvien kirjoa.

– Maissi tarjoaisi hyviä olosuhteita monille lajeille, esimerkiksi viherrevonhännälle ja kananhirssille. Niiden kasvurytmi on melko samanlainen kuin maissilla, ja ne pystyisivät hyvin elämään maissipellossa. Ne viihtyisivät ehkä myös vihannesmailla.

Orvokki naisen kädessä
Pelto-orvokki kasvoi hyvin kuluneena kesänä.Eeva Hannula / Yle

Myrkyllistä kehtokoisoa on löytynyt porkkanapellolta

Ilmastonmuutos tuo leviämismahdollisuuksia myös uusille rikkakasveille. Esimerkiksi myrkyllistä tulokaslajia kehtokoisoa löytyi vastikään Köyliöstä ja porkkanapellolta Forssassa.

Erikoistutkija Terho Hyvönen yllättyi löydöistä.

– Tuholaistutkijamme oli kiinnittänyt huomioita erikoiseen kasviin ja toi minulle näytteitä. Peltoon levinnyt kehtokoiso tuotti jo aivan kypsän näköisiä siemeniä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ne pystyvät leviämään meillä.

Rikkakasvit leviävät ihmisen itsensä toimesta esimerkiksi maata siirrettäessä sekä taimien ja kylvösiementen mukana. Myös lintujen ruokintapaikat levittävät puutarhoihin ei-toivottuja, eksoottisia lajeja. Auringonkukan siemenpussissa saattaa olla vaikkapa marunatuoksukkia, joka ei kuitenkaan ole vielä pystynyt Suomessa kukkimaan ja tekemään siemeniä.

Marunatuoksukki on allergiakasvi, jonka ei toivota leviävän Suomeen. Etelä-Ruotsissa se on jo saanut jonkin verran sijaa.

Erikoistutkija Terho Hyvönen muistuttaa, että perinteiset kotoiset rikkakasvimme hyötyvät säätilojen ja vuotuisista säiden vaihteluista. Esimerkiksi jauhosavikka on kuivan kesän hyötyjälaji. Savikka on yksivuotinen laji, joka tekee joka vuosi siemeniä ja yksi yksilö voi tehdä jopa tuhansia siemeniä.

– Rikkakasvusto toimii niin, että maaperässä on paljon lajeja odottamassa niille hyviä olosuhteita. Kun hyvin natsaa, lajeja saattaa olla viljapellossa pari-kolmekymmentä, kertoo Hyvönen.

Luonnonvarakeskuksen Marja Jalli ja Terho Hyvönen
Luken tutkijat Marja Jalli ja Terho Hyvönen etsivät rikkakasveja.Eeva Hannula / Yle

Moni kasvitauti sopeutuu ilmastonmuutokseen

Kasvitauteihin ilmastonmuutos vaikuttaa jo selvemmin. Kasvitaudit ovat monipuolistuneet, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Jalli. Esimerkiksi härmät ja ruostesienet ovat yleistyneet peltoviljelmillä. Keltaruoste viihtyi aikaisemmin viileässä ilmanalassa, mutta tänä päivänä se elää huomattavasti lämpöisemmissä oloissa.

Erikoistutkija Jalli on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvintuhoajien kannalta. Hän sanoo, että tärkeintä on kertoa ihmisille, muillekin kuin tuottajille, että muuttuva ilmasto vaikuttaa myös kasvitauteihin. Kaikkein paras keino taistella ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita vastaan on hänen mukaansa viljellä monipuolisesti.

– Suurin osa meidän taudinaiheuttajistamme on isäntävalikoivia, eli ne viihtyvät tiettyjen isänstäkasvien parissa. Ohralla on omat tautinsa, rypsillä ja rapsilla omansa. Viljelyn monipuolisuus estää sen, että yksittäiset kasvintuhoajat eivät pääse yleistymään.