Tässä 5 syytä, miksi pitäisi kiinnostua kuumasta työmarkkinasyksystä – Pian selviää, jatkuvatko kiky-tunnit ikuisesti

Torstaina alkavalla neuvottelukierroksella selviää, paljonko palkat nousevat.   

työehtosopimukset
Markku Jalonen, Vuokko Piekkala, Antti Palola, Jarkko Eloranta, Jyri Häkämies, Juha Sarkio ja Sture Fjäder kilpailykykysopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.
Työmarkkinajohtajat allekirjoittivat kiky-sopimuksen kesällä 2016.Petteri Paalasmaa / AOP

Syksyllä ja vuodenvaihteessa päätetään yli miljoonan suomalaisen palkoista ja työehdoista.

Torstaina iltapäivällä neuvottelupöytään istuvat 120 000 työntekijää edustava Teollisuusliitto ja työnantajien Teknologiateollisuus.

Tästä kierähtää käyntiin kuuma työmarkkinasyksy, mutta miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut? Tässä viisi mahdollista syytä.

Työntekijä leimaa itsensä sisään töihin.
Kiky-sopimuksella pidennettiin työaikaa palkkoja nostamatta. Nyt kiistellään siitä, jatkuuko työaikojen pidennys vielä ensi vuonna. Niko Mannonen / Yle

1. Työaika

Edellinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ajoi Suomeen kolmivuotisen kilpailukykysopimuksen. Kolmivuotinen kiky-sopimus neuvoteltiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Kikyssä sovittiin esimerkiksi, että vuosittainen työaika pitenee 24 tuntia vuodessa. Sopimuksella haluttiin lisätä vientiyritysten kilpailukykyä esimerkiksi verrattuna Suomen kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin.

Nyt alkaa vääntö siitä, oliko työajan pidennys pysyvä vai loppuuko se tähän vuoteen. Yle kertoi heinäkuussa, että työntekijät pitävät sopimusta kolmivuotisena, mutta työnantajien mielestä kiky-tunnit ovat tulleet jäädäkseen.

Työajan pidennys toteutettiin niin, että työtunteja tuli lisää, mutta palkka ei noussut.

2. Palkankorotukset

Mistäpä muusta työntekijät ja työantajat kiistelisivät, elleivät palkoista?

Edellisellä sopimuskierroksella vientiliitot määrittelivät palkankorotuksien katon. Tuolloin kaikki toimialat tekivät vientiliittojen perässä sopimuksen, jossa palkat nousivat noin 3,2 prosenttia.

Se jäi korpeamaan etenkin naisvaltaisia aloja. Suomessa väki vanhenee ja hoitajia tarvitaan lisää. Terveydenhoitoalan ammattiliitto Tehy ja perushoitajien Super ovat ihmetelleet, mistä uusia työntekijöitä löytyy.

Hoitajia tarvitaan lisää myös siksi, että hallitus aikoo nostaa vanhusten hoitajamitoitusta 0,7 hoitajaan yhtä vanhusta kohden.

Julkisen sektorin naisvaltaiset alat vaativatkin nyt muita kuoppakorotuksia ja tasa-arvoeriä. Kuntatyönantaja on suhtautunut palkankorotusvaatimuksiin nihkeästi.

Hoitoala on vaatinut korotuksiin lisää rahaa valtion kirstusta.

.

Ritva Hagström
Keittäjä Ritva Hagström ei saanut kesällä 2017 ostettua silmälaseja, koska lomarahoja leikattiin. Hagström on JHL:n hallituksen jäsen. Jyrki Ojala / Yle

3. Lomarahaleikkaukset

Kilpailukykysopimus leikkasi julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja kolmen vuoden ajan.

Lomarahaleikkaukset ovat nyt ohi. Vaikka lomarahaleikkauksia on korvattu verohelpotuksilla, ne jäivät vaivaamaan esimerkiksi opettajia, sairaanhoitajia ja koulujen keittäjiä.

Leikkaukset kiristävät yhä tunnelmaa neuvotteluissa etenkin siksi, että esimerkiksi teollisuus ei osallistunut lomarahatalkoisiin.

4. Ostovoima

Työntekijöille mieluisinta olisi, että ostovoima nousisi palkkoja korottamalla, ei verohelpotuksilla. Palkasta kertyy eläkettä, ja eron näkee kukkarossa kuun lopussa.

Veronmaksajien keskusliitto on laskenut, että palkansaajan verotus uhkaa kiristyä ensi vuonna. Syynä on se, että palkansaajien sosiaalivakuutusmaksut, kuten työeläke- ja sairausvakuutusmaksut, nousevat. Sosiaalimaksujen nousu leikkaa palkansaajien ostovoimaa.

Tavalliselle, keskituloiselle palkansaajalle se voi merkitä noin 250 euron menetystä vuodessa. Hallituksen on toivottu tulevan vastaan verohelpotuksin syksyn budjettiriihessä.

Palkansaajamaksujen muutoksista sovittiin kilpailukykysopimuksessa.

Prisma Kaari 24h myymälän kassa
Ostovoimaan vaikuttavat sekä palkankorotukset, että verohelpotukset.Mårten Lampén / Yle

5. Osa-aikatyö

Kaupoissa osa-aikatyö on yleistä. Esimerkiksi opiskelijoille osa-aikatyö on oma valinta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) on huolissaan siitä, että osa-aikatyöllä ei pysty elämään.

Pelisäännöt pitäisi luoda myös niin kutsutulle alustataloudelle.

On epäselvää, ovatko ravintoloille ruokaa kuljettavat miehet ja naiset työntekijöitä vai yrittäjiä. Ja kuuluuko heille lomaoikeus?

Osa-aikatyöksi lasketaan kaikki työ, joka on enintään 80 prosenttia enimmäistyöajasta.