Pietarilaisesta Antoninasta tuli aktivisti, kun jättitorni uhkasi pilata keskustan – "Haluan, että lapseni asuvat normaalissa kaupungissa eivätkä betoniviidakossa"

Kamppailu Gazpromin tornin sijainnista osoittaa, että Venäjän vallanpitäjätkin taipuvat joskus mielenosoittajien edessä.

Venäjä
Antonina Jelisejeva kolmen lapsensa kanssa puistossa.
Antonina Jelisejeva sanoo suojelevansa Pietarin rakennusperintöä, jotta hänen lapsensa voisivat asua elinkelpoisessa kaupungissa.Nikolai Gontar

PietariTorni kohoaa 462 metrin korkeuteen terävänä kuin neula. Sen lasiset kyljet heijastavat esteettä aurinkoa, sillä Euroopan korkeinta pilvenpiirtäjää eivät varjosta muut rakennukset.

Tornin takana nököttää Lahtan pientaloalue, joka koostuu ajan kuluttamista puutaloista ja niiden lomaan rakennetuista kivihuviloista.

Lahtassa on arki-iltapäivänä autioita. Kadun yli hiipii kissa. Taustalla kuuluu Viipurin suuntaan johtavan maantien tasainen humina.

Ollaan Pietarin luoteisnurkassa, lähes kymmenen kilometrin päässä keskustasta.

Valtion kaasujätti Gazpromin vastavalmistunut pääkonttori tuntuu olevan irrallaan ympäristöstään.

Etualalla vihreä piha ja ränsistyvä talo, taka-alalla Gazpromin torni.
Euroopan korkein pilvenpiirtäjä on rakennettu kauas Pietarin keskustasta, Lahtan kaupunginosan kupeeseen.Nikolai Gontar

Alun perin tornin oli tarkoitus kohota aivan Pietarin historiallisen keskustan tuntumassa. Venäjän mahtavin yhtiö joutui kuitenkin perääntymään kaupungin asukkaiden sitkeän vastarinnan takia.

Venäjän vallanpitäjillä ei yleensä ole tapana antaa protestien sotkea suunnitelmiaan. Tämä on nähty viimeksi Moskovassa. Poliisit ovat hajottaneet kesällä kovin ottein mielenosoituksia, joissa on vaadittu vapaita paikallisvaaleja.

Toisinaan Venäjällä kuitenkin kannattaa lähteä kaduille.

Pietarilainen Antonina Jelisejeva ei pitänyt itseään aktivistina, kun hän kuuli ensimmäisen kerran Gazpromin pilvenpiirtäjähankkeesta vuonna 2006. Mielenosoitukset tuntuivat vierailta ja epämiellyttäviltä.

– Ajattelin, että vain vanhat mummot osallistuvat sellaisiin, Jelisejeva sanoo.

Pietarin keskustaan suunniteltu torni oli kuitenkin Jelisejevan mielestä niin pöyristyttävä ajatus, ettei hän voinut jäädä toimettomaksi. Aluksi hän keräsi kaduilla ja työpaikallaan nimiä adresseihin mutta oli jo pian järjestämässä mielenosoituksia tornia vastaan.

Gazprom oli ilmoittanut 2000-luvun alussa, että se siirtää pääkonttorinsa Moskovasta Pietariin. Yhtiössä oli vaihdettu ylin johto presidentti Vladimir Putinin noustua valtaan, ja uudet päättäjät olivat presidentin tapaan Pietarista.

Alkuperäinen pääkonttorihanke oli korskea. Yhtiö rakentaisi lähes 400 metriä korkean pilvenpiirtäjän historiallisen keskustan tuntumaan.

Puolivalmis Lahta-keskus
Gazrpomin mukaan pilvenpiirtäjän rakentaminen on maksanut noin 1,6 miljardia euroa. Kuva on kesäkuulta 2017, kun tornia vielä rakennettiin.Nikolai Gontar

Suunnitelma sai valtaosan pietarilaisista vastaansa. Neliökilometrien laajuinen keskusta on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon suojelema maailmanperintökohde, joka on täynnä 1700- ja 1800-luvuilla rakennettuja palatseja, kirkkoja ja puistoja.

Alue on selvinnyt poikkeuksellisen hyvin vallankumouksesta, sisällissodasta ja toisen maailmansodan aikaisesta piirityksestä. Neuvostoliitto ei juuri pystyttänyt sinne betonisia jättirakennuksiaan.

Ennen 1960-lukua keskustaan ei saanut rakentaa lainkaan maallisia rakennuksia, jotka olisivat yltäneet Talvipalatsin noin 23 metrin räystäslinjan yläpuolelle.

Uusi torni olisi jättänyt palatsit ja kirkot varjoonsa. Vastustajien mielestä se olisi hallinnut kaupunkikuvaa kaikkialla keskustassa.

Erityisen paljon torni olisi vaikuttanut lähiympäristöönsä. Tornia suunniteltiin Nevajoen rannalle paikkaan, jonka vastarannalla nousee Smolnan historiallinen instituutti, luostari ja barokkityylinen katedraali.

– Jos Smolnan viereen olisi rakennettu neljä kertaa korkeampi torni, se olisi näyttänyt ihan lelukirkolta, Antonina Jelisejeva sanoo.

Kääntäjänä työskentelevä 40-vuotias Jelisejeva muistelee taistelua tornia vastaan kahvilassa lähellä Mužestva-aukiota Pietarin esikaupungissa. Kaksi tytärtä istuu piirustuspöydän ääressä, ja kolmas lapsi nukkuu lastenvaunuissa.

Hetken päästä toinen tytöistä tuo äidilleen piirroksen. Se esittää Gazpromin tornia.

Ensimmäisinä vuosina hankkeen pysäyttäminen tuntui Jelisejevasta toivottomalta. Pietarin hallinto tarjoutui maksamaan osan rakennuskustannuksista ja antoi Gazpromille poikkeusluvan rakentaa yli 40 metrin korkeuteen.

– Viranomaiset selittivät mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi, Jelisejeva sanoo.

Mutta myös vastustajat olivat sitkeitä. He järjestivät viikoittain mielenosoituksia ja muita tempauksia, kirjoittivat kirjeitä ja maanittelivat julkkiksia lähettämään videoviestejä Dmitri Medvedeville. Hän oli tuolloin Venäjän presidentti ja oli aiemmin toiminut Gazpromin hallituksen puheenjohtajana.

Ihmiset osoittivat mieltään pilvenpiirtäjän rakentamista vastaan Pietarissa 10. lokakuuta 2009.
Tornin vastustajat saivat tuhansia pietarilaisia liikkelle mielenosoituksiin. Kuva on lokakuulta 2009.Anatoly Maltsev / EPA

Jelisejeva kertoo, että hän taisteli tornia vastaan lähes neljä vuotta ja käytti siihen suuren osan vapaa-ajastaan. Hän päätyi jopa Unescon päämajaan Pariisiin lobbaamaan tornia vastaan.

Sinnikäs vastustus tuotti tulosta. Useissa mielipidemittauksissa kävi ilmi, että valtaosa pietarilaisista oli hanketta vastaan. Mielenosoitukset paisuivat vuosi vuodelta, ja suurimmissa oli mukana kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Pietarin kulttuurieliitti, arkkitehdit ja historioitsijat vaativat hankkeen lopettamista yhtenä rintamana. Vähitellen vastustajien joukkoon siirtyi myös valtakunnallisia poliitikkoja ja ministereitä (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2009 hallituksen äänitorvi, television ykköskanava arvosteli suunnitelmaa uutisissaan.

Myös ulkomailla kummasteltiin. Unesco varoitti toistuvasti, että tornihanke voi vaarantaa Pietarin aseman maailmanperintökohteena.

Kun tornin toteuttamisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, huippuarkkitehdit Norman Foster, Rafael Viñoly ja Kisho Kurokawa jättäytyivät raadista ennen päätöksiä (siirryt toiseen palveluun). Kurokawa epäili julkisesti, kannattiko pilvenpiirtäjää rakentaa.

– Tilanne alkoi näyttää häpeälliseltä, olisimme olleet samalla viivalla joidenkin kehitysmaiden kanssa, Jelisejeva sanoo.

SIMO ORTAMO KIRJOITA
Lahtan esikaupunkiin rakennettu pilvenpiirtäjä kohoaa horisontissa Pietarin kattojen yllä.Nikolai Gontar

Vuonna 2010 valtionyhtiö Gazprom taipui kiistassa. Se ilmoitti siirtävänsä tornin pois keskustasta Lahtan esikaupunkiin. Torni valmistui sinne vihdoin viime syksynä, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden lopulla.

Jelisejeva uskoo, että päätös tornin siirtämisestä tuli lopulta Moskovan päättäjiltä. Valtion keskushallinto ilmeisesti tajusi, ettei tornin puolustaminen ollut vaivan arvoista. Protestiliike alkoi uhata vallanpitäjien kannatusta Pietarissa, ja tornin vastustajia löytyi hallinnon sisältäkin.

Pietarilaisen arkkitehtuurivaikuttajan Vladimir Frolovin mielestä ei ole ihme, että Gazpromin tornihanke keskustassa kaatui. Se sai käytännössä koko kaupungin vastaansa.

– Pietarilaiset rakastavat kaupunkiaan. Sen koskemattomuus on täällä tärkeää, ja siihen ollaan valmiita käyttämään paljon aikaa, arkkitehtuurilehti Projekt Baltijan päätoimittaja Frolov kertoo haastattelussa Pietarissa.

Vladimir Frolov kahvilassa
Päätoimittaja Vladimir Frolovin mielestä Gazpromin tornin rakentaminen laitakaupungille oli hyvä kompromissi.Nikolai Gontar

Frolov näkee yhteyden tornin ja Pietarin historian välillä. Pilvenpiirtäjän tarkoitus on osaltaan korostaa Pietarin ja Venäjän taloudellista ja poliittista mahtia.

Koko Pietarin kaupunki on perustettu samankaltaisten ajatusten siivittämänä 1700-luvulla, Frolov sanoo. Venäjän hallitsija Pietari Suuri halusi nostaa maansa eurooppalaisten suurvaltojen rinnalle. Hän rakennutti autiolle suomaalle eurooppalaistyylisen pääkaupungin eurooppalaisten arkkitehtien avulla.

Frolovin mukaan Gazprom yritti rakentaa torniaan väärään paikkaan. Nykyinen sijainti on hänen mielestään hyvä ratkaisu. Lahtassa torni kohoaa korkealle mutta ei hallitse näkymiä.

– Jos pitää pilvenpiirtäjistä, projektia voi pitää onnistuneena. Torni erottuu edukseen, sillä se seisoo yksin ja sen muoto on riittävän yksinkertainen.

Etualalla Iisakin kirkon kupoli, taustalla Lahta-keskus.
Uusi kehätien riippusilta, Gazpromin torni sekä jalkapallojoukkue Zenitin stadion kohoavat Iisakin kirkon takana.Nikolai Gontar

Antonina Jelisejevan mielestä historiallinen Pietari ei ole turvassa, vaikka yksi torni saatiinkin karkotettua kaupungin laidalle.

Rakennushankkeet vaikuttavat myös Jelisejevan omaan elämänlaatuun. Perheen kodin vieressä olevan puiston paikalle on suunniteltu parikymmenkerroksista asuintaloa.

– Teen tätä lasteni takia. Haluan, että he asuvat normaalissa kaupungissa eivätkä betoniviidakossa, Jelisejeva sanoo.

Nykyään Jelisejeva kuuluu kaupunkikuvaa suojelevan Elävä kaupunki -liikkeen ydinjoukkoon.

Jelisejeva kertoo oppineensa vuosien varrella yhtä ja toista rakennusbisneksestä. Hänen mukaansa rakennusten historiallisesta arvosta ei piitata. Hyväkuntoisia taloja puretaan, kun rakennuttajat lahjovat viranomaiset toteamaan ne vaarallisiksi.

Ulkomaiset yhtiöt oppivat nopeasti huonoille tavoille, kun ne tulevat Venäjälle, Jelisejeva sanoo. Esimerkiksi hänen mielestään käy suomalainen Stockmann, joka jätti historiallisesta kivitalosta vain ulkokuoret jäljelle perustaessaan tavaratalonsa Nevskin valtakadun varrelle.

Antonina Jelisejeva ja hänen lapsensa etualalla, taka-alalla neuvostoaikainen rakennus.
Antonina Jelisejeva esittelee Mužestva-aukiota, jonka paikalle yritettiin rakentaa pikaruokaravintolaa ja kauppakeskusta 2000-luvun alussa.Nikolai Gontar

Jelisejevan mukaan rakennussuojelu on silti parantunut Pietarissa pilvenpiirtäjähankkeen ajoista. Viranomaiset eivät salli enää ihan kaikkia hankkeita. Jelisejeva ja muut aktivistit tuntevat lainsäädännön ja osaavat nostaa metelin riittävän aikaisessa vaiheessa.

– 2000-luvun alussa oli vielä ihan villiä. Silloin oli mahdollista purkaa melkein mikä tahansa rakennus, Jelisejeva sanoo.

Uusia kamppailuja alkaa silti jatkuvasti. Jelisejeva kertoo, että lähistölle suunnitellaan uutta jättikerrostaloa Josif Stalinin aikana rakennetun asuintalon tilalle.

Tässä vaiheessa haastattelun keskeyttää viereisessä pöydässä istuva nainen.

Olga Nikolajevnaksi esittäytyvä nainen on kuunnellut keskustelujamme ja pyytää Jelisajevalta liikkeen yhteystietoja. Hän kertoo olevansa neljännen polven pietarilainen ja sanoo tukevansa rakennussuojelijoiden työtä.

Kaikki kansanliikkeet eivät ole nyky-Venäjällä olleet samanlaisia menestystarinoita.

Viime viikkoina Moskovan keskustan kadut ovat täyttyneet mielenosoittajista viikonloppu toisensa jälkeen. Mielenosoittajat ovat vaatineet oppositioehdokkaiden päästämistä ehdolle paikallisvaaleissa syyskuun alussa.

Hallinnon vastaus on ollut raju. Poliisin ja kansalliskaartin joukot ovat hakanneet luvattomiin mielenosoituksiin osallistuneita pampuilla ja tehneet tuhansia kiinniottoja. Lasten kanssa mielenosoituksiin lähteneitä on uhattu huostaanotolla. Ehdokasasettelu ei ole muuttunut.

Venäjällä on kuitenkin nähty viime aikoina myös protestiliikkeitä, jotka ovat onnistuneet tavoitteissaan. Toukokuussa Jekaterinburgissa mielenosoittajat saivat keskeytettyä hankkeen, jossa suositun puiston paikalle suunniteltiin katedraalia.

Pohjoisessa Arkangelin alueella taas mielenosoittajat ovat vastustaneet jo vuoden ajan uutta kaatopaikkaa, jonne olisi tuotu moskovalaisten jätteitä. Toukokuussa hanke keskeytettiin.

SIMO ORTAMO KIRJOITA
Gazpromin pilvenpiirtäjän huipulta näkee kauas Pietarin keskustan yli. Kuva on kesältä 2017, kun tornia vielä rakennettiin.Nikolai Gontar

Gazpromin tornin vastustajia sekä Jekaterinburgin ja Arkangelin mielenosoittajia on yhdistänyt se, että he ovat keskittyneet paikalliseen elinympäristöön liittyviin ongelmiin. Tällaisia protestiliikkeitä Venäjän hallinto sietää paljon paremmin kuin koko järjestelmän kyseenalastavaa oppositioliikehdintää.

Rajattujen protestiliikkeiden ansiosta ihmiset voivat purkaa turhautumistaan päättäjiin, joiden valintaan heillä on vain vähän sanomista. Samalla protestiliikkeet pitävät korruptoituneet paikallisviranomaiset varpaillaan, kirjoittaa tunnettu britannialainenVenäjä-tutkija Mark Galeotti.

Jos mielenosoittajat kuitenkin laajentavat vaatimuslistaa, hallinto ottaa kovat keinot käyttöön, ajatuspaja Carnegien Moskovan-keskuksen tutkija Ivan Kolesnikov muistuttaa kirjoituksessaan.

Esimerkiksi kesäkuussa poliisi pidätti Moskovan hautausmaiden korruptiota tutkineen toimittajan Ivan Golunovin. Seurasi suuria protesteja ja mediakampanja, joiden ansiosta Golunov lopulta vapautettiin.

Kun Moskovan kaduilla vaadittiin vapautuksen jälkeen lehdistönvapautta ja Golunovin lavastaneiden poliisien tutkimista, poliisi hajotti luvattoman mielenosoituksen ja otti kiinni yli 500 ihmistä.

Etualalla hiekkarantaa ja puutalo, taka-alalla Lahtan pilvenpiirtäjä
Lahtan asuinalue päättyy hiekkarantaan ja Suomenlahteen.Nikolai Gontar

Gazprom on nimennyt torninsa Lahta-keskukseksi ympäröivän esikaupungin mukaan. Nimi Lahta, suomeksi Lahti, on periytynyt kylältä, jota asuttivat suomensukuiset inkerikot ja inkerinsuomalaiset jo kauan ennen Pietarin rakentamista.

Euroopan korkeimmalla pilvenpiirtäjällä on siis suomensukuinen nimi.

Lahtan asuinalue muuttuu nyt kovaa vauhtia. Jättitornin yhteyteen rakennetaan muun muassa kauppakeskus, planetaario, teatterisali ja messuhalleja. Pilvenpiirtäjä yhdistetään olemassa olevaan metroverkkoon raitiovaunulinjalla.

Yhtiö toivoo myös turistien löytävän tornin. Tornin ylimpään kerrokseen 360 metrin korkeudelle avataan näköalatasanne, josta avautuu näkymä Pietarin keskustaan ja Suomenlahdelle.

Katunäkymää, taustalla muuri ja Lahta-keskus, etualalla kissa
Korkeat muurit suojelevat uusia kivihuviloita Lahtan esikaupungissa.Nikolai Gontar

Monet Lahtan puutalojen vanhoista asukkaista eivät ole innoissaan uudesta pilvenpiirtäjästä. Näin kertoo eläkepäiviään viettävä Tatjana Ilmast.

Ilmastin mukaan torni tuo mukanaan liikenteen melua ja uusia asukkaita. Sen eteen rakennetaan huvivenesatama ja helikopterikenttä.

Moni Lahtan puutaloista on jo purettu korkeiden muurien ympäröimien huviloiden tieltä.

– Pelkäänpä, ettei meitä ole täällä enää kymmenen vuoden päästä, Ilmast sanoo.

Ilmast etualalla hiekkarannalla, taustalla Lahta-keskus
Tatjana Ilmast on kaikesta huolimatta tyytyväinen, ettei tornia rakennettu lähemmäs Pietarin keskustaa.Nikolai Gontar

Lue myös:

Moskovan demokratiaa vaativat mielenosoitukset säikäyttivät viranomaiset – Kovat otteet kertovat Venäjän hallinnon haluttomuudesta uudistuksiin

Moskovan jäteongelmaa ratkotaan rakentamalla jättikaatopaikka 1 200 kilometrin päähän – Paikalliset pelkäävät laajaa ympäristökatastrofia

Oligarkki rakensi Pietariin hipsterikeitaan, vaikka ei välttämättä saa rahojaan takaisin – "Hänelle tehtiin tarjous, josta ei voi kieltäytyä"